https://www.avoin.helsinki.fi/oppimateriaalit/oikeustiede/materiaali/osa3.html
Alaosasta poimittu lauseke:
"""Erityinen asema perinnönjaossa on myös pesään kuuluvaa maatilaa viljelemään kykenevällä perillisellä. Hänellä on perinnönjaossa otto- ja lunastusoikeus pesään kuuluvaan tilaan.""
Siis että mitä?
Rintaperillisellä, vai hänen puolisollaan (kelpaako aviopuoliso?) on erit. asema?
Mikä otto-oikeus, jne jne?
Mitä mitä?
Kiitos!
Alaosasta poimittu lauseke:
"""Erityinen asema perinnönjaossa on myös pesään kuuluvaa maatilaa viljelemään kykenevällä perillisellä. Hänellä on perinnönjaossa otto- ja lunastusoikeus pesään kuuluvaan tilaan.""
Siis että mitä?
Rintaperillisellä, vai hänen puolisollaan (kelpaako aviopuoliso?) on erit. asema?
Mikä otto-oikeus, jne jne?
Mitä mitä?
Kiitos!
Vastaukset 10
Vanhimmat
"Siis että mitä?"
Juuri sen mitä siinä lukee. Jos on PK 25 luvun mukaiset edellytykset täyttyvät, jatkamiseen kykenevä voi saada paremman oikeuden maatilaan.
"Rintaperillisellä, vai hänen puolisollaan (kelpaako aviopuoliso?) on erit. asema?"
Eikö siinä juuri sanota, että perillisasemassa oleva. Perillisen puoliso ei ole perillinen, eikä peri mitään, ellei ole testamenttia.
"Mikä otto-oikeus, jne jne? Mitä mitä?"
Oikeus ottaa ja lunastaa, tarkoittaa mitä se suomenkielellä tarkoittaa. Määritetään käypä arvo PK 25 luvun ohjeiden mukaan, jatkaja saa maatilan tai sen osan sillä hintaa suostuu muut siihen tai ei, no voidaan joutua ottaa pesänjakaja, jos muut eivät suostu.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L25
Jos teksti ei avaudu asiasta löytyy myös kirjallisuutta ja voit myös ostaa neuvontaa.
Eli jos tuon kuolinpesän tytär mennyt aikoinaan naimisiin maanviljelijän kanssa ja nyt viljelevät omien viljelystensä lisäksi tuon jakamattoman kuolinpesän maita maksaen vuokraa kp:lle, eivät ole lunastus oikeuden omaavia?
Mutta taas jos saman jakamattoman kp:n poika joka asuu kaupungissa ja aikoo viljelijäksi siitä papan kuoltua yhtäkkiä, hän on lunastusoikeuden omaava? Näinkö se vain menee? Tytär yksinhän naisena ei ole jatkamiseen kykenevä, mutta poika on, miehenä. Mutta poika ei ole ollut aktiivinen ja työnhaluinenkaan mutta tyttären mies on ollut ja hänellä välineistö. Mutta tuleeko tässä nyt se että kun on nainen ja ei voi käyttää niitä isoja koneita, syrjäytyy sukupuolen takia. Jos se tytär olisikin mies, silloin ei mitään ongelmaa?
Mitä väliä sillä on onko mies vai nainen, avioliitossa tai missään parisuhteessa, jos mietitään täyttääkö hän riittävät ammatilliset edellytykset maatalouselinkeinon harjoittamiseen?
Jos esimerkkisi tytär on pätevä maatalouselinkeinon harjoittaja ei häntä estä mikään esittämästä PK 25 mukaista jatkoa. Ja PK 25:3 mukaan sovelian jatkaa, jos poika asustelee kaupungissa ilman varsinaisia edellytyksiä, ei hänellä mitään etusijaa ole.
"Jos se tytär olisikin mies, silloin ei mitään ongelmaa?"
Eihän tuossa missään sanota mitään jatkajan sukupuolesta.
nii-in mutta kun se fyysisesti heikomman sukupuolen takia tyttärelle mahdotonta, pojallle mahdollista, mutta tyttärellä puoliso, mies, sitä ei lasketa.
Mutta jos se ei lasketakaan niin, ett joka itse siis ihan se itse pystyy vaan pystyy työt järjestämään hoitumaan, niin se eri asia. Hyvä.
Maatilojen sukupolvenvaihdossäännöstö
"Lainsäädännöllisesti ei ollut kuitenkaan perusteltua ylläpitää asetelmaa, jossa tilanpidonjatkajan asema on riippuvainen siitä, onko viljelijä ehtinyt ja kyennyt toteuttamaan sukupolvenvaihdoksen elinaikanaan. Perintökaaremme lisättiin vuonna 1982 tehdyllä osittaisuudistuksella uusi maatilojen sukupolvenvaihdoksia koskeva 25 luku.[88]
PK 25 luvun tarkoituksena on se, että elinkelpoinen tila annetaan jaossa riittävät ammatilliset valmiudet omaavalle perilliselle tai yleistestamentinsaajalle. Tilanpidonjatkaja saa perinnönjaossa tilan sen käypää arvoa alemmasta hinnasta omaan jako-osuuteensa (otto-oikeus), tai hän saa vastaavasti lunastaa sen (lunastusoikeus).[89] Kun PK 25 luvun tarkoituksena on saattaa kuolinpesän osakkaat jaossa samaan asemaan, jossa he olisivat olleet perittävän tehdessä testamentin tai elinikäisen luovutuksen, perillisen lakiosaoikeutta suojataan myös otto- ja lunastusoikeutta vastaan."
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/oik/yksit/pg/salonen/luku2.html
Miten se sopujaossa ilman pesänjakajaa ilmaistaan selvitetään et on erityinen oikeus, kun varmasta kukaan ei tuota tiedä perikunnassa ellei niille joku sano.
Eiköhän se mene niin, että se jolla olisi oikeus ja mahdollisuus jatkaa, tekee väitteen ja muut, joko uskovat tai sitten tilanne patittaa kunnes hankkivat sen jakajan. Yleensä kyse on jo sellaisista rahoista, että ihmiset ymmärtävät hakea apua, kun tuohon myös liittyy aika merkittävä perintöverohuojennus.
Taas kerran, etukäteen puhumalla ja valmistelemalla pääsee parempaan lopputulokseen, eli maanviljelijät, puhukaa perillisille ja rustatkaa niitä testamentteja. Ja tuo sääntely on niin sekavaa, että kannattaa se muutama satanen sinne avustajaan uhrata.
"" kun tuohon myös liittyy aika merkittävä perintöverohuojennus"""
Miten siihen tuossa tapauksessa perintöverohuojennus liittyy?
Perintö ja lahjaverolain
55 § (8.12.1994/1110)
Perintö- tai lahjaverosta jätetään verovelvollisen Verohallinnolle ennen verotuksen toimittamista tekemästä pyynnöstä osa maksuunpanematta, jos: (11.6.2010/523)
1) veronalaiseen perintöön tai lahjaan sisältyy maatila, muu yritys tai osa niistä;
2) verovelvollinen jatkaa perintönä tai lahjana saaduilla varoilla maatalouden tai maa- ja metsätalouden harjoittamista tai muuta yritystoimintaa perintönä tai lahjana saadulla maatilalla tai näin saadussa yrityksessä; ja
3) edellä 1 kohdassa tarkoitetusta maatilasta, muusta yrityksestä tai niiden osasta määrätyn perintö- tai lahjaveron suhteellinen osa koko verosta on suurempi kuin 850 euroa. (26.10.2001/909)
Maksuunpanematta jätettävän veron osan laskemiseksi vähennetään tämän lain mukaan määrätystä verosta vero, joka perintöosuudesta tai lahjasta olisi määrättävä, jos maatilan maatalousmaa ja sitä vastaava CAP-maatilatukioikeus, rakennukset, rakennelmat, koneet, kalusto ja laitteet sekä niihin kohdistuvat velat samoin kuin muuhun yritykseen kuin maatilaan kuuluva yritysvarallisuus arvostettaisiin määrään, joka vastaa 40 prosenttia verovelvollisuuden alkamista edeltäneeltä vuodelta toimitettavassa tai toimitetussa tuloverotuksessa noudatettavien tai noudatettujen, varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 3 ja 4 luvun mukaisten perusteiden mukaisesta määrästä. Osakeyhtiön yritysvarallisuus arvostetaan määrään, joka vastaa 40 prosenttia mainitun lain 4 ja 5 §:n mukaisten perusteiden mukaan lasketusta määrästä. (22.12.2005/1144)
Varat, joita ei lueta nettovarallisuuteen, arvostetaan seuraavasti:
1) maatilaan kuuluva metsä 40 prosenttiin sen varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 7 §:n mukaisesta arvosta;
2) maatilan asuinrakennus ja metsätalouden tuotantorakennuksen rakennuspaikka 40 prosenttiin varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 5 luvun mukaisten perusteiden mukaisesta määrästä;
3) metsätalouden tuotantorakennukset, koneet ja laitteet 40 prosenttiin niiden verotuksessa poistamatta olevasta hankintamenosta; ja
4) muut varat 40 prosenttiin niiden käyvästä arvosta.
(22.12.2005/1144)
Edellä 2 momentissa tarkoitettu erotus tai, jos se on suurempi kuin 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun perintö- ja lahjaveron 850 euron ylimenevä osa, viimeksi mainittu määrä jätetään maksuunpanematta. (22.12.2005/1144)
Jos maatilan, muun yrityksen tai sen osan luovutus 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on osittain vastikkeellinen ja vastike on enemmän kuin 50 prosenttia käyvästä arvosta, maatilaan, muuhun yritykseen tai sen osaan kohdistuva lahjavero jätetään kokonaan maksuunpanematta.
Jos verovelvollinen luovuttaa pääosan maatilasta, muusta yrityksestä tai sellaisen osasta, josta on myönnetty 2 tai 3 momentissa tarkoitettu huojennus, ennen kuin viisi vuotta on kulunut perintö- tai lahjaverotuksen toimittamispäivästä, verovelvollisen maksettavaksi pannaan tämän pykälän nojalla maksuunpanematta jätetty vero korotettuna 20 prosentilla.
Verovelvollisen on tehtävä 6 momentissa tarkoitettua luovutusta koskeva ilmoitus Verohallinnolle kolmen kuukauden kuluessa omaisuuden luovuttamisesta. Maksuunpanossa noudatetaan soveltuvin osin, mitä 40 §:ssä säädetään. (11.6.2010/523)
Edellä 2 momenttia sovellettaessa maatalousmaa ja samalla luovutettava maatalousmaata vastaava CAP-maatilatukioikeus arvostetaan yhdessä määrään, joka vastaa 40 prosenttia maatalousmaan varallisuusverotuksessa noudatetusta arvosta. (15.7.2005/559)
herranjestas, mitä tekstiä, ei tällä järjellä ymmärrä eikä voi keskittyä.
Kyllä lakimies on palkkansa ansainnut! :)
Veroja on jo maksettu reippaasti, mutta pesä edelleen jakamatta.