Ensikertalaiskiintiön vaikutukset

Nyt on takana se korkeakoulujen yhteishaku, jossa on ollut käytössä ensikertalaiskiintiöt. Laissahan sanotaan, etteivät kiintiöt saa kohtuuttomasti vaikeuttaa muiden kuin ensikertalaisten sisäänpääsyä. Mitä tämä on käytännössä tarkoittanut? Millä pisteillä ensikertalaiset vs. ei-ensikertalaiset ovat päässeet opiskelemaan sinun aineessasi ja hakukohteessasi?

Jos olisin jäänyt itse rannalle saatuani muutaman pisteen ensikertalaisia enemmän, olisin varmaan valittamassa päätöksestä. Nyt kun kiintiöt ovat ekaa kertaa käytössä, on juuri oikea aika valittaa...
Ilmoita


Onko esim. sote-alan yhteistyötä tekevissä valintakokeissa ollut kaikissa 70 pistettä maksimi?
Ilmoita
Turha sitä on valittaa. Sillä karsitaan sossupummiutta ja turhaa lojumista. Lojumista kerkeää myöhemmälläkin iällä. Kun minä pääsin ylioppilaaksi reilu 15 vuotta sitten, pääsin onneksi suoraan AMKiin. Jos en ois päässy ois tullu turha vuosi lojua. Nyt opiskelen yliopistossa lisää. Välissä olin töissä ja kaikkea muuta elämää, mutta mukaan sattui myös työttömyys.

Muutenkin jos on jo yokirjotukset juuri takana, pikkuhelpotus ei ole pahitteeksi
1 VASTAUS:
mutta mites sitten ne, joiden tutkinto ei enää työllistä? sehän sossupummiuttaa ihmisiä ihan samalla tavalla.
+Lisää kommentti
Ensikertalaiskiintiöt on ihan narutusta. Ei-ensikertalaisia on aina ollut ja oli varmasti nytkin pieni vähemmistö. Aika samoilla pisteillä päästiin molemmista ryhmistä, korkeintaan 1 pisteen erolla ensikertalaisten hyväksi.

Mutta ihan faktaa on varmasti tulossa lähiaikoina, kunhan tilastot valmistuvat.

Ensikertalaiskiintiön suurin merkitys lienee siinä, että se ehkäisee sen, että tulevina vuosina ei-ensikertalaiset kahmisivat melkein kaikki opiskelupaikat. Nythän tavalliseksi on alkanut tulla monen tutkinnon suorittaminen eli tutkinnot ovat alkaneet kasautua yksille ja samoille monen jäädessä ilman ensimmäistäkään tutkintoa.
Ilmoita
Itse ihmettelen omia pisteitäni; kokeen ja todistuksen yhteispisteet ylittävät 4,5 pisteellä alimman hyväksytyn. Olen silti varasijalla 6. Minulla on amk tutkinto pohjalla. Onko tämä nyt ensikertalaiskiintiön ansioita/syytä??
1 VASTAUS:
Mulla ihan sama! 6. varasija ja pisteitä 4,5 enemmän kuin alin hyväksytty... Olin kouluun yhteydessä ja tosiaan tuo on ensikertalaiskiintiön "syytä". Heillä alin pistemäärä sisäänpäässeillä tuo 4,5 pojoa vähemmän mitä omat pisteet on :( Hiukan ärsyttää! Mullakin toinen amk-tutkinto takana.
+Lisää kommentti
Minä, minä, minä, minulla on oikeus...

Millä ihmeen ilveellä alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut voi ajatella, että hänellä olisi oikeus toiseen valtion kustantamaan koulutukseen, kun toisille ei pystytä tarjoamaan sitä ensimmäistäkään??????

Eikö itsekkyydellä ole mitään rajaa?
4 VASTAUSTA:
En nyt ehkä itsekkyytenä ihan suoraviivaisesti tätä asiaa ajattelisi.
Kannaatta muistaa, että uudelleen kouluttautumaan lähdetään monista eri syistä ja ne syyt voivat olla ihan päteviä. Itse en niinkään ole vaihtamassa alaa vaan lisäkouluttautumassa. Valtion keskittämispolitiikasta johtuen olen menettämässä mahdollisuuden harjoittaa rakasta kätilön ammattiani. Synnytyssairaaloita keskitetään, joten minulta menee työpaikka alta.
Tulevaisuudessa tien päällä tarvitaan kovasti synnytyssalikätilön ammattitaitoa. Siksi, ja myös omasta kiinnostuksesta akuuttihoitoon, toivoisin pääseväni opiskelemaan ensihoitajaksi.

Muistan vielä sen tunteen, odottaessani hyväksyntää kätilökouluun. Jännitti, hirvitti ja pelottikin se, jos opiskelupaikkaa ei saa. Myönnän, että nyt minulle jotain työtä kyllä ehkä löytyy, mutta tällä hetkellä vaakakupissa on kolme lasta, talolaina ja vielä edessä oleva pitkä työura, jota ei haluaisi kuluttaa tekemällä työtä, joka ei kiinnosta. Tässä maailmassa ei mitää saa, jos itse ei yritä.
Että eiköhän meille molemmille, ensikertalaisille ja meille "kalkkiksille" löydy paikkamme. Jokaista rannalle jäänyttä harmittaa. Kouluun pääsy ei ole ihan helppoa ja vaatii melkoisia ponnistuksia.

*Tsemppiä kaikille.
Kyllä se huono työtilanne ajaa monet uudelleenkouluttautumaan. En yllättyisi, jos olet niitä samoja ihmisiä, jotka pitävät kaikkia työttömiä vain laiskoina vätyksinä, jotka välttävät töitä...
Ymmärrän hyvin, että kiukuttaa, kun ei saanut opiskelupaikkaa, jonka olisi halunnut. Aikuista ihmistä kiukun ei kuitenkaan luulisi sokaisevan siinä määrin, ettei näe opiskelupaikan suurempaa tarvetta sille, jolle se on ensimmäinen. Tässä tapauksessa ensikertalaiskiintiöstä oli oikeasti hyötyä. Nimimerkki "Ei ymmärrä" taitaa olla omistajalleen sopivampi kuin hän uskookaan.
No jos et tuosta edeltä käsittänyt; todellakin ymmärrän sen, että ensikertalaiset ovat etusijalla, mutta tottakai se harmittaa jos oma opiskelupaikka jäi ehkä haaveeksi. Nämä kaksi asiaa eivät poissulje toisiaan; ymmärrän, mutta harmittaa.
Tottakai yritän tosissani jos lähden yrittämään. Ihme hyökkäystä täällä nämä viestit. Mistä ihmeestä nämä vertaukset työttömiin jne...
+Lisää kommentti
Eipä kauheasti vaikuttanut. Itse pääsin sisälle haluamaani koulutukseen, koska olen yksinkertaisesti älykkäämpi ja taitavampi kuin tuore lukiolainen.
Ilmoita
Eipä tässä auta valittaa, mutta itse olen ensikertalainen ja jäin varasijalle. Keva kouluttaa minut uudelleen, sillä 2 x leikattu käteni ei kestä lähihoitajan työtä, ja toinen vaihtoehto on tietysti jatkaa nykyisessä työssäni ollen vähän väliä sairaslomilla, ja lopulta - luultavasti ennen kuin täytän 50 v- jäädä sairaseläkkeelle. Joka ei varmasti ole minulle eikä varsinkaan yhteiskunnalle kovinkaan kannattavaa.
Kieltämättä tässä tilanteessa harmittaa, että joku kahmii useita koulutuksia mennen tullen, kun itsellä olisi melkein pakko saada se ainut uusi.
Mutta... tyhmästä päästä kärsii koko ruumis.
Ilmoita
Hain tamkiin aikuispuolelle. Aloituspaikkoja 20, joista puolet ensikertalaisille. Pääsin sisään ei-ensikertalaisena. Takana keskenjäänyt koulutus lapsen saannin vuoksi..
Ilmoita
Helpottaa pääsyä maakuntayliopistoihin ja korkeakouluihin, kun porukka ei uskalla ottaa paikkaa vastaan ja hakee sitten uudelleen HY:lle ja Aaltoon.
Ilmoita
Siis meneekö tää nyt niin että kun jonotan 1. varasijalla toiskertalaisena ja joku ensikertalainen hylkää paikkansa niin en pääse sisään tuosta 1. varasijasta huolimatta? Eli tilalleni otetaan 2 oleva ensikertalainen? Saanko paikan vasta jos joku toiskertalainen peruu opiskelupaikkansa?
Ilmoita
Ensikertalaiskiintiö on todella hyvä asia!

Se on jo tuonut ja tuo tullessaan seuraavat asiat:
- Ei viedä enää toisilta opiskelupaikkaa, niin kuin ennen (ennen vanhaan lääkikseen pyrkijät hakivat toiseen korkeakoulupaikkaan, jonka jättivät kesken kun pääsykokeissa lykästi)
- Sisään päässeiden määrä hiukan nuorentuu ja myös työurat pitenee saman verran (Yhteiskunnalle on todella kallista kouluttaa henkilö lisensiaatiksi asti, joten hänen työuransa pituuden merkitys on tärkeämpää kuin muiden)
- Yhdenvertaisuus. Yhdellä ihmisellä on oikeus vain yhteen valtion tukemaan Korkeakoulutasoiseen koulutukseen. (Jatko-opinnot on eri asia)

Vielä parempi olisi, jos luovuttaisiin pääsykokeista lukiosta valmistuneiden kohdalla kokonaan (niin kuin matemaattisluonnontieteellisessä) ja sisään mentäisiin puhtaasti YO-todistuksen perusteella.

Kai se on kaikkien etu, että mitä kalliimmasta koulutuksesta on kyse, niin siihen pyritään ottamaan henkilö, josta saadaan mahdollisimman suuri hyötysuhde (eli mahdollisimman pitkä työura)
5 VASTAUSTA:
"- Ei viedä enää toisilta opiskelupaikkaa, niin kuin ennen (ennen vanhaan lääkikseen pyrkijät hakivat toiseen korkeakoulupaikkaan, jonka jättivät kesken kun pääsykokeissa lykästi)"

Helsingin tuloksiin ensikertalaiskiintiö ei vaikuttanut about yhtään ja muissakin lääkiksissä ero on vain joku 2 pistettä (yliopistoissa, joihin monta kertaa lääkikseen hakijat lopulta menevät varmistaakseen vihdoinkin opiskelupaikkansa lääkiksessä). Veikkaan siis, ettei tämä vaikuta tulevaisuudessa tähän ongelmaan.

Proviisoriksi hakevien ei-ensikertalaisten pisterajat nousivat suuresti, ja ensikertalaiset pääsevät sisään melko huonoillakin pisteillä. Tämä on myös mielenkiintoista senkin vuoksi, että jo farmaseutiksi lukevat ovat eritasoisessa asemassa hakiessaan proviisoriksi (monet päättävät opiskella proviisoriksi vasta, kun ovat lukeneet farmasiaa hetken ja toisaalta taas monet, n. 40-50%, proviisoriksi päässeistä lopettavat farmasian kesken ja vaihtavat esim. kemialle tai lääkikseen), sillä farmaseutiksikin lukevat luokitellaan ei-ensikertalaisiksi.

Luulen siis, että osaan kouluista tämä menetelmä toimii ja osaan taas ei.
Ei pidä paikkaansa, sillä nykyään moni lääkikseen pyrkijä ei enää hae "välivuosipaikoille", sillä se veisi ensikertalaispisteet pois, joiden merkityksen varasijalle jääneet hyvin ymmärtää.

Esim. Kemianlaitos oli ennen vanhaan yleinen lääkiksen preppauskurssi, mutta nykyään sinne menevät ihmiset on valtaosaltaan ihmisiä, joilla on oikeasti tarkoitus käydä se loppuun. Pelkästään tämä on jo merkittävä asia, jo pelkästään taloudenkin kannalta.

Tällä on siis jo ihan konkreettista ja merkittävää hyötyä vaikka käytäntö on ollut vasta vähän aikaa.

Farmasian käytännöistä en tiedä, joten en ole oikea henkilö kommentoimaan provisori koulutusta tai heidän valintakriteereitään.

Se, että farmasiaan pääsy vie ensikertalaisuuskiintiön lääkikseen taas on ihan oikein ja tasapuolista.
Toisaalta asian voi nähdä myös sillä tavalla että jatkossa meillä valmistuu lääkäreitä heikommilla kemian taidoilla. Laatu heikkenee.
Harvinaisen hölmö päätelmä.

1. Sillä kemialla, mitä he kemiaa opiskelivat kemianlaitoksella ja mitä he käyttävät töissään ei ole mitään yhtymäkohtaa. Ainoa hyöty kemianlaitoksen opinnoista oli pääsykokeissa olevat kemian kysymykset. Kemianlaitoksella koulutetaan tutkijoita ja kemistejä, ei biologista, aineenvaihduntaan tai vastaavaan liittyvää kemiaa.

2. Valta osa lääkäreistä ei tehnyt vuoden, kahden "tutustumista" kemiaan ja uskallan väittää näitten suoraan päässeiden lääkärien olevan pätevämpiä jopa kemiankin osalta.

3. Valta osa näistä minä, minä tapauksista, jotka käyttivät kemianlaitosta ponnahduslautana eivät kyllä olleet mitään huippuyksikköjä ja ei heitä kiinnosta asiat, mitkä ei hyödynnä heitä itseään. Itse en haluisi mennä tällaiselle lääkärille. Olen myös hyvin skeptinen heidän oikeasta pätevyydestään kun he valmistuivat.
"Yhdenvertaisuus. Yhdellä ihmisellä on oikeus vain yhteen valtion tukemaan Korkeakoulutasoiseen koulutukseen. (Jatko-opinnot on eri asia)"

Eli ihmisen on parempi jäädä työttömäksi kuin kouluttautua uudelleen alalle, jolta on mahdollisuus saada töitä? Elinkeinorakenne muuttuu ja harva tulevaisuudessakaan pärjää ilman lisäkouluttautumista. Monelle se tarkoittaa alan vaihtoa. Siitäkö pitäisi rangaista, jos nuorena ei osannut katsoa kristallipallosta tulevaisuutta?
+Lisää kommentti
Olen ensikertalainen, ikäni puolesta ryhmää "hyvinkin kalkkis", ja sain sote-alan opsikelupaikan täysillä pisteillä. Nykyinen alani on kuolemassa, työllisyystilanne surkea, joten uudelleenkouluttautuminen tulee enemmän kuin tarpeeseen :) Kolmannella hakukerralla onnisti, aiemmin häänyt varasijoille 4-10. Pohjalla lukio + amis.
2 VASTAUSTA:
Sinulla on amis pohjalla, niin et ole saamassa toista valtion kustantamaa korkeakoulututkinta vaan ensimmäisen. Toisekseen olet matalan hintatason maisteriohjelmassa, johon sosiaalipuoli kuuluu, et lisensiaattiohjelmassa, joka on vielä poikkeuksellisen korkean hintatason (ehkä Yliopiston korkein), johon lääketiede kuuluu.

Itse en näe pahaa siinä, että insinööri jatkaa samaan alaan liittyvää opiskelua ja hakeutuu diplomi-insinööri koulutukseen. Tohtoriohjelmia taas pidän jopa pääsääntöisesti hyvinä. Käsityötieteen väitökset tai esimerkiksi fysiikan opettajan jatko opinnot pelkän tohtorin tittelin takia taas... ehkä on hiukan turhia.

Pääsääntöisesti pidän moraalittomana sitä, että maisterin paperit saanut, pitää oikeutenaan hakea toiseen korkeakoulupaikkaan, joka ei suoraan liity aikaisempaan tutkintoon.

Meillä on todella monia ihmisiä, jotka ei saa sitä ensimmäistäkään maisteri tutkintoa. Kyse ei ole siitä, etteikö heidän taitonsa riittäisi vaan siitä, että he eivät pärjänneet pääsykokeissa.

On moraalisesti täysin väärin, että joku saa kaksi koulutusta, kun ensimmäinen ei sitten kiinnostanutkaan ja toinen ei saa ollenkaan!
Ammattikoulu ei ole korkeakoulu!
+Lisää kommentti
Itse joudun hakemaan ei-ensikertalaiskiintiössä, sillä aikaisempi tutkinto jäi kesken vakavan sairastumisen takia. Kokisin että näitä voisi jonkin verran järkeistää ja harkinnanvaraistaa.
Ilmoita
"Yhdenvertaisuus. Yhdellä ihmisellä on oikeus vain yhteen valtion tukemaan Korkeakoulutasoiseen koulutukseen. (Jatko-opinnot on eri asia)"

Mitäs sitten kun yksi ihminen käy töissä täysipäiväisesti ja silti opiskelee? Onko tämäkin mielestäsi väärin ja törkeää?
Ilmoita
Itselläni meni ensikertalaisuus eikä ole ensinmäistäkään tutkintoa saanut kun menetin opiskelupaikkani sairastumisen vuoksi.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

Ensikertalaiskiintiön vaikutukset

Nyt on takana se korkeakoulujen yhteishaku, jossa on ollut käytössä ensikertalaiskiintiöt. Laissahan sanotaan, etteivät kiintiöt saa kohtuuttomasti vaikeuttaa muiden kuin ensikertalaisten sisäänpääsyä. Mitä tämä on käytännössä tarkoittanut? Millä pisteillä ensikertalaiset vs. ei-ensikertalaiset ovat päässeet opiskelemaan sinun aineessasi ja hakukohteessasi?

Jos olisin jäänyt itse rannalle saatuani muutaman pisteen ensikertalaisia enemmän, olisin varmaan valittamassa päätöksestä. Nyt kun kiintiöt ovat ekaa kertaa käytössä, on juuri oikea aika valittaa...

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta