Miksi tukia ei jäädytetty?

Kaksi sitaattia eduskunnan hyväksymästä laista, HE 135/1994 NIDE I 1/21:


"HE 135/1994 Valtiopäivät 1994

Hallituksen esitys Eduskunnalle Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä


ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että Eduskunta hyväksyisi Suomen, Itävallan, Norjan ja Ruotsin sekä Euroopan unionin jäsenvaltioiden,..."



"4.3. Lainsäädäntövalta

Jäsenyyteen EU:ssa liittyisi norminantovallan siirtoa Suomen kansallisilta lainsäädäntöelimiltä EU:n toimielimille. Lähinnä yhteisen maatalouspolitiikan, tulliliiton ja kauppapolitiikan osalta lainsäädäntövallan siirto olisi kattavaa. Muilla aloilla kyse olisi lähinnä jäsenvaltioiden rajat ylittäviin ongelmiin sekä kilpailuolojen vääristymättömyyden turvaamiseen liittyvän sääntelyn toteuttamisesta unionin tasolla. Lainsäädäntövallan siirtäminen sisältäisi sen, ettei Suomessa jälkikäteen hyväksyttäisi, voimaansaatettaisi tai julkaistaisi säädöskokoelmassa EY:ssä hyväksyttyjä säädöksiä. Kansallisesti säädettäisiin EY:n direktiivien edellyttämät täytäntöönpanosäädökset ja muut tarvittavat hallinto- ja seuraamusnormit. EY:n säädökset julkaistaisiin EY:n virallisessa lehdessä suomeksi ja ruotsiksi."

Eduskunnan hyväksymä laki Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) toimeenpanemisesta Suomessa:

Sitaatti:

"HE 149/1994 Valtiopäivät 1994

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi täytäntöönpanosta


ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esitys sisältää ehdotuksen laiksi Euroopan yhteisön yhteisen maatalouspolitiikan täytäntöönpanosta. Euroopan yhteisön (EY)yhteinen maatalouspolitiikka kattaa muun muassa
markkinajärjestelmiin kuuluvat tuotteet,..."


Toinen sitaatti samasta laista:

"5. Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja

Esitys liittyy Suomen jäsenyyteen Euroopan unionissa (EU).
Asiaa koskeva hallituksen esitys Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä (HE 135/1994 vp) on annettu eduskunnalle 25 päivänä elokuuta 1994.
Esitys sisältää muun muassa tarkemman selostuksen EY:n yhteisestä maatalouspolitiikasta ja EY:n markkinajärjestelmistä sekä selostuksen Norjan kuningaskunnan, Itävallan tasavallan, Suomen tasavallan ja Ruotsin kuningaskunnan liittymisestä Euroopan unioniin tehdyssä sopimuksessa sovituista siirtymäajoista ja muista EY:n järjestelmien käyttöönottoa ja soveltamista koskevista erityisjärjestelyistä."


Kolmas sitaatti samasta laista pisteeksi Iin päälle:

"3. Säätämisjärjestys

Eduskunnalle annettu ehdotus laiksi Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä käsitellään valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n momentin mukaisesti supistetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Ehdotuksen mukaan ratifioimalla liittymissopimuksen Suomi sitoutuisi Euroopan yhteisöjen toimialoilla sellaisiin alkuperäisten sopimusten määräyksiin, jotka ovat ristiriidassa perustuslakien eräiden säännösten kanssa. Säätämisjärjestykseen liittyviä näkökohtia on selostettu tarkemmin mainitussa hallituksen esityksessä."


Toistan olennaisen:

"... ratifioimalla liittymissopimuksen Suomi
sitoutuisi Euroopan yhteisöjen toimialoilla
sellaisiin alkuperäisten
sopimusten määräyksiin, jotka ovat
ristiriidassa perustuslakien
eräiden säännösten kanssa."


Lopuksi kysymys:

Minkähän perustuslain kohdan mukaan komission päätösvalta on ristiriidassa Suomen maatalouden itsenäisen päätösvallan kanssa?

Suomen Kuvalehti 51-52 17.12.2004, sivut 56-59:


"Dream Team joka vei Suomen EU:hun

Suomi on nyt ollut kymmenen vuotta EU:n jäsen. Missä ovat virkamiehet, jotka neuvottelivat sopimuksen?


Siinä he ovat: yhdeksän huoliteltua herraa valmistautumassa elämänsä siihen asti suurimpaan haasteeseen. Vakavina, mutta samaan aikaan terveen itsevarmoina, hyvin tietoisina historiallisesta tehtävästään.

Suomen EY-neuvottelijoiden sihteerinä toiminut Kare Halonen muistaa tilanteen hyvin. Neuvottelukunta oli juuri asetettu tammikuussa 1993, kun Suomen Kuvalehti keräsi siihen nimitetyt virkamiehet yhteispotrettiin. Sen kuvatekstissä heitä kutsuttiin vielä vaatimattomasti ministerien työrukkasiksi.

Todellisuudessa he olivat kuitenkin jäsenyysneuvottelujen tärkeimmät suomalaiset. Neuvotteluissa esillä olleet asiat olivat niin monimutkaisia, että poliitikot eivät olisi millään kyenneet hallitsemaan niitä kaikkia."


--

Niin, ne nimet, sitaattina:

"Antti Satuli, Veli Sundbäck ja Bo Göran Eriksson, takana vasemmalta Kare Halonen, Lasse Aarnio, Esa Härmälä, Niilo Jääskinen, Eikka Kosonen Ja Esko Hamllo. Kuvasta puuttuvat Erkki Liikanen ja Marita Eerikäinen. Antti Kuosmanen tuli mukaan myöhemmin."

--

Kommentteja aiheeseen:

Antti Kuosmanen oli pitkänlinjan EY-huippudiplomaatti, jo vuodesta 1984.
Vuodesta 1 9 8 4.

Kuosmanen kirjoitti jäsenyysneuvotteluista kirjan, joka jouduttiin hätäisesti tuhoamaan.
pari-kolmekymmentä kirjaa meni niin, ettei saat takaisin.

Luetelluista neuvottelijoista Esa Härmälällä on oma tuhoamaton kirjansa, niitä oli Simonkadulla (MTK:ssa) jaossa 10 kpl.
Maaseudun Tulevaisuuden pt Lauri Kontrola on oma myös kirjansa...


Ketkä suomalaista viljelijää pettivät?

- Omat.

sie