Onks se se, joka on tuolla yhden pellon keskellä ollut viisitoistavuotta aurat perässä.
Pajut on jo kasvaneet läpi. Ei korvannut Konela.
0Äänestä
Topias
Belarus on ollut edellä aikaansa ainakin yhdessä suhteessa: missä muussa traktorissa tiedät vakiovarusteisiin kuuluneen paineilmakompressorin perävaunun paineilmajarrujen kayttöä ja renkaiden täyttöä ym. varten!
Lisäksi: missä muussa traktorissa tiedät olleen vakiona kaksitoimisella hydrauliikalla toimivan nostolaitteen?
0Äänestä
Zetor
No ainakin Zetorissa oli jo vuonna -63, alkaen 2011 malleissa kompressori juuri esim renkaiden täyttöä varten. Sitten siinä oli jo tuolloin esim nestejarrut, hydrauliikan painonsiirto,vaihteilla ohjattava voiman ulosoton kierrokset, erittäin näppärä ja kevyt vaihteensiirrin = keppi ohjauksen oikeallapuolella, tasauspyörästön lukko, ryömintävaihteet, kaksoiskytkin jne. Valitettavasti vielä tuolloin silloinen Tsekkoslovakia laskettiin itäblokkiin, joten suomen maajussit eivät voineet poliittisten syiden takia suosia todella edistyksellistä traktoria. Nykään on toisin. Valmistusmaa kuuluu mm natoon.
Sitten se belaruksen kaksitoiminen hydraulilaite. Se oli sellainen, että ainakin yhden kylvökoneen vantaat meni paskaksi, koska kuski painoi vahingossa koneen maahan seurauksella, että koko belaruksen takapää oli ilmassa.
Sitten ne kulmavaihteet edessä. Kiilapultit oli "tinaa" ja konelan takuuasentaja käski hitsaamaan säädöt umpeen, jotta kestäisi. Remmisiiva oli niin painava, että tarvittiin kaksi miestä sitä irroittamaan ja kiinnittämään. Kansipahvi paloi ensikerran 50 h:n käytön jälkeen jne. Venttiili koneistossa oli "panssarivaunun" toleranssit jne. Vaihdevivusto oli niin jäykkä, että oli kämmenet rakoilla kun oli päivän ajanut. Belaruksen osto oli elämäni suurin virhe. Vuoden jaksoin tapella, malli oli joku 545 tai sinnepäin ja vm -80. uutena ostin. Älkää vaan jumalauta pyytäkö multa sen traktorin suhteen positiivista lausuntoa, koska sellaista ei ole.
0Äänestä
Topias
Zetor kirjoitti:
No ainakin Zetorissa oli jo vuonna -63, alkaen 2011 malleissa kompressori juuri esim renkaiden täyttöä varten. Sitten siinä oli jo tuolloin esim nestejarrut, hydrauliikan painonsiirto,vaihteilla ohjattava voiman ulosoton kierrokset, erittäin näppärä ja kevyt vaihteensiirrin = keppi ohjauksen oikeallapuolella, tasauspyörästön lukko, ryömintävaihteet, kaksoiskytkin jne. Valitettavasti vielä tuolloin silloinen Tsekkoslovakia laskettiin itäblokkiin, joten suomen maajussit eivät voineet poliittisten syiden takia suosia todella edistyksellistä traktoria. Nykään on toisin. Valmistusmaa kuuluu mm natoon.
Sitten se belaruksen kaksitoiminen hydraulilaite. Se oli sellainen, että ainakin yhden kylvökoneen vantaat meni paskaksi, koska kuski painoi vahingossa koneen maahan seurauksella, että koko belaruksen takapää oli ilmassa.
Sitten ne kulmavaihteet edessä. Kiilapultit oli "tinaa" ja konelan takuuasentaja käski hitsaamaan säädöt umpeen, jotta kestäisi. Remmisiiva oli niin painava, että tarvittiin kaksi miestä sitä irroittamaan ja kiinnittämään. Kansipahvi paloi ensikerran 50 h:n käytön jälkeen jne. Venttiili koneistossa oli "panssarivaunun" toleranssit jne. Vaihdevivusto oli niin jäykkä, että oli kämmenet rakoilla kun oli päivän ajanut. Belaruksen osto oli elämäni suurin virhe. Vuoden jaksoin tapella, malli oli joku 545 tai sinnepäin ja vm -80. uutena ostin. Älkää vaan jumalauta pyytäkö multa sen traktorin suhteen positiivista lausuntoa, koska sellaista ei ole.
>Älkää vaan jumalauta pyytäkö multa sen traktorin >suhteen positiivista lausuntoa, koska sellaista >ei ole.
Kiitoksia tiedoista, otan osaa ;)
Minulla ei tosiaankaan ole omakohtaista kokemusta Belaruksista, jotan tietosi ovat hyvin mielenkiintoisia.
Mainitsemastasi Zetorin vaihdemekanismista tiedän kylläkin jotakin, onhan noita pajallamme tullut korjailtua setoreita joissa on juuttunut milloin pakki milloin ykkönen päälle. Se kuulapäinen vipusysteemi juu nou...
Ja se setorin nostolaite... Se vaati voimanoton olevan päällä nostolaiteta käytettäessä: aiheutti monta hengenvaarallista tilannetta määrättyjä työkoneita käytettäessä ja oli muuten vartsin epäkäytännöllinen.
Kyllähän se itäblokin koneissa meininki oli muutenikin melko suuripiirteistä, ei sen puoleen. Kerrotaan neuvoliittolaisten kuorma-automiesten aikoinaan Tuloman voimalaitostyömaalla ihmetelleen suomalaisia dieselkuorma-autoja että millaiset suodattimet niissä oikein on kun ne eivät edes savuta.
Venäläisten mieletä kun oli kuulema mahdotonta rakentaa dieselmoottori niin että se ei savuttaisi raskaasti...
0Äänestä
Zetor
Topias kirjoitti:
>Älkää vaan jumalauta pyytäkö multa sen traktorin >suhteen positiivista lausuntoa, koska sellaista >ei ole.
Kiitoksia tiedoista, otan osaa ;)
Minulla ei tosiaankaan ole omakohtaista kokemusta Belaruksista, jotan tietosi ovat hyvin mielenkiintoisia.
Mainitsemastasi Zetorin vaihdemekanismista tiedän kylläkin jotakin, onhan noita pajallamme tullut korjailtua setoreita joissa on juuttunut milloin pakki milloin ykkönen päälle. Se kuulapäinen vipusysteemi juu nou...
Ja se setorin nostolaite... Se vaati voimanoton olevan päällä nostolaiteta käytettäessä: aiheutti monta hengenvaarallista tilannetta määrättyjä työkoneita käytettäessä ja oli muuten vartsin epäkäytännöllinen.
Kyllähän se itäblokin koneissa meininki oli muutenikin melko suuripiirteistä, ei sen puoleen. Kerrotaan neuvoliittolaisten kuorma-automiesten aikoinaan Tuloman voimalaitostyömaalla ihmetelleen suomalaisia dieselkuorma-autoja että millaiset suodattimet niissä oikein on kun ne eivät edes savuta.
Venäläisten mieletä kun oli kuulema mahdotonta rakentaa dieselmoottori niin että se ei savuttaisi raskaasti...
Kuule Topias. Kiitos vaan vastauksesta. Eihän se Zetorkaan mikään hajoomaton ollu, mutta minulla nyt sattui olemaan niitä viisikappaletta vuosina -63- - -85. Kaikki ostin uutena. Niissä ei yhteensäkään ollu korjattavaa niin paljon kun Belaruksessa vuoden aikana. Kyllä siinä tuntihintaa työlle tuli, kun Belarusta korjattiin.
Missä traktorissa sai vuonna - 63 voiman ulosoton pois päältä siten että hyrdrauliikka ts. nostolaite vielä toimi? Eikös se kaksoiskytkin ollu juuri se "vipstaaki"? Omat kokemukseni oli kyllä hydrauliikasta aivan päin vastaiset. Esim 3011 pesi juuri painonsiirtonsa ansiosta kirkkaasti esim samantehoisen 35:n massikan kynnössä. Että näin jälkeenpäinkin muisteltuani, Zetor oli todella aikaansa edellä ja ennenkaikkea hintansa väärti. Piti olla vain ennakkoluuloton ja ajatella omilla aivoilla. Omistin vuonna -74 10-pyörä Jyry Sisun akselivetoisena Leylandin koneella. Sattui tulemaan työmaalle "bresnevin Delegaatio" ja minulle sattui silloin kuorma-auton esittely, koska mun oli sillä hetkellä melkein uusi. Yksi neukku sitä ihmetteli ja sanoi sitten jotenkin näin: Meillä ei ole näin edistyksellistä tekniikkaa missään kuorma-autossa ja meillä on sellainen kansa ja suunnittelijat, jotka eivät jaksa itseään elättää. Voiko sen jo tuolloin paremmin sanoa. En tiedä, joutuiko kaveri sanomansa jälkeen siperiaan. Kyllähän se niin on, että kun venäläinen tekee vahvaa, niin silloin lisätään ainetta.
0Äänestä
Bjelargonia!
Joo-o, joskus on tullut Belarusta ajettua pari päivää (olisko 826 Progress Turbo tms.), ja siinä ajassa ehti paljastua kyllä venäläisen insinööritaidon mestarinäytteet. En tiä oliko aparaatti hieman vajaassa kunnossa (koulun vehkeitä) vai mikä oli, mutta en voi ymmärtää traktoria, jossa neliveto toimii vaan etuperin, eli pakilla etupyörät ei vedä. Meinasi mennä hermo jonkun kerran, kun peruuttaminen ei meinannu onnistua kurassa, kun vain toinen takapyörä suti (lukkokaan ei toiminu pakilla, eikä oikein eteenpäinkään.) Ja mekaaninen "pikavaihde" myös lämmitti sydäntäni suuresti. Kaveri sanoi, että toi hantaaki on pikavaihde, erehdyin sitä ajossa koittamaan ja havaitsin, että se onkin synkronoimaton malli, eli vaatii joko välikaasun kaksoiskenkäisyn, tai perusvenäläisen nopean ranneliikkeen, eikä hipaisuakaan kytkimeen. Eikä hajonnu, on lujaa tekoa. Myös aluevaihteiston ja päävaihteiston hallinnan sijoittaminen samaan keppiin on varsin persoonallinen ratkaisu. Hienoin ominaisuus on imuilman kuristin, toimii tehokkaana pakokaasusavutuslaitteena, kun syöttö pohjassa vähän kiskaisee kuristusta, niin savu on sanoinkuvaamaton (ja haju, kaveri ajoi perässä). Hellmi peli. Sporttisuutta lisäsi myös krominen suora hormi turbosta ylös, kun joku näppärä oli katkaissut orkkisputken kourakuormaajalla ja pöllillä. Ja kaksitoimisesta nostolaitteesta sen verran, että Fendtissä on sellain ollut jo pidemmän aikaa.
0Äänestä
tukkijätkä
tuo valkovenäläinen arojen ihmekone.Kynti vuosikymmenen, kynti toisen ja kynti vielä kolmannenkin. Neljäntenä vuosikymmenenä se sitten tarvitsi jo muutakin huoltoa kuin tankkauksen ja öljynvaihdon...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Onks se se, joka on tuolla yhden pellon keskellä ollut viisitoistavuotta aurat perässä.
Pajut on jo kasvaneet läpi. Ei korvannut Konela.
Belarus on ollut edellä aikaansa ainakin yhdessä suhteessa: missä muussa traktorissa tiedät vakiovarusteisiin kuuluneen paineilmakompressorin perävaunun paineilmajarrujen kayttöä ja renkaiden täyttöä ym. varten!
Lisäksi: missä muussa traktorissa tiedät olleen vakiona kaksitoimisella hydrauliikalla
toimivan nostolaitteen?
No ainakin Zetorissa oli jo vuonna -63, alkaen 2011 malleissa kompressori juuri esim renkaiden täyttöä varten. Sitten siinä oli jo tuolloin esim nestejarrut, hydrauliikan painonsiirto,vaihteilla ohjattava voiman ulosoton kierrokset, erittäin näppärä ja kevyt vaihteensiirrin = keppi ohjauksen oikeallapuolella, tasauspyörästön lukko, ryömintävaihteet, kaksoiskytkin jne. Valitettavasti vielä tuolloin silloinen Tsekkoslovakia laskettiin itäblokkiin, joten suomen maajussit eivät voineet poliittisten syiden takia suosia todella edistyksellistä traktoria. Nykään on toisin. Valmistusmaa kuuluu mm natoon.
Sitten se belaruksen kaksitoiminen hydraulilaite. Se oli sellainen, että ainakin yhden kylvökoneen vantaat meni paskaksi, koska kuski painoi vahingossa koneen maahan seurauksella, että koko belaruksen takapää oli ilmassa.
Sitten ne kulmavaihteet edessä. Kiilapultit oli "tinaa" ja konelan takuuasentaja käski hitsaamaan säädöt umpeen, jotta kestäisi. Remmisiiva oli niin painava, että tarvittiin kaksi miestä sitä irroittamaan ja kiinnittämään. Kansipahvi paloi ensikerran 50 h:n käytön jälkeen jne. Venttiili koneistossa oli "panssarivaunun" toleranssit jne. Vaihdevivusto oli niin jäykkä, että oli kämmenet rakoilla kun oli päivän ajanut.
Belaruksen osto oli elämäni suurin virhe. Vuoden jaksoin tapella, malli oli joku 545 tai sinnepäin ja vm -80. uutena ostin.
Älkää vaan jumalauta pyytäkö multa sen traktorin suhteen positiivista lausuntoa, koska sellaista ei ole.
>Älkää vaan jumalauta pyytäkö multa sen traktorin
>suhteen positiivista lausuntoa, koska sellaista
>ei ole.
Kiitoksia tiedoista, otan osaa ;)
Minulla ei tosiaankaan ole omakohtaista kokemusta Belaruksista, jotan tietosi ovat hyvin mielenkiintoisia.
Mainitsemastasi Zetorin vaihdemekanismista tiedän kylläkin jotakin, onhan noita pajallamme tullut korjailtua setoreita joissa on juuttunut milloin pakki milloin ykkönen päälle. Se kuulapäinen vipusysteemi juu nou...
Ja se setorin nostolaite... Se vaati voimanoton olevan päällä nostolaiteta käytettäessä: aiheutti monta hengenvaarallista tilannetta määrättyjä työkoneita käytettäessä ja oli muuten vartsin epäkäytännöllinen.
Kyllähän se itäblokin koneissa meininki oli muutenikin melko suuripiirteistä, ei sen puoleen. Kerrotaan neuvoliittolaisten kuorma-automiesten aikoinaan Tuloman voimalaitostyömaalla ihmetelleen suomalaisia dieselkuorma-autoja että millaiset suodattimet niissä oikein on kun ne eivät edes savuta.
Venäläisten mieletä kun oli kuulema mahdotonta rakentaa dieselmoottori niin että se ei savuttaisi raskaasti...
Kuule Topias. Kiitos vaan vastauksesta. Eihän se Zetorkaan mikään hajoomaton ollu, mutta minulla nyt sattui olemaan niitä viisikappaletta vuosina -63- - -85. Kaikki ostin uutena. Niissä ei yhteensäkään ollu korjattavaa niin paljon kun Belaruksessa vuoden aikana. Kyllä siinä tuntihintaa työlle tuli, kun Belarusta korjattiin.
Missä traktorissa sai vuonna - 63 voiman ulosoton pois päältä siten että hyrdrauliikka ts. nostolaite vielä toimi? Eikös se kaksoiskytkin ollu juuri se "vipstaaki"?
Omat kokemukseni oli kyllä hydrauliikasta aivan päin vastaiset. Esim 3011 pesi juuri painonsiirtonsa ansiosta kirkkaasti esim samantehoisen 35:n massikan kynnössä. Että näin jälkeenpäinkin muisteltuani, Zetor oli todella aikaansa edellä ja ennenkaikkea hintansa väärti. Piti olla vain ennakkoluuloton ja ajatella omilla aivoilla.
Omistin vuonna -74 10-pyörä Jyry Sisun akselivetoisena Leylandin koneella.
Sattui tulemaan työmaalle "bresnevin Delegaatio" ja minulle sattui silloin kuorma-auton esittely, koska mun oli sillä hetkellä melkein uusi.
Yksi neukku sitä ihmetteli ja sanoi sitten jotenkin näin: Meillä ei ole näin edistyksellistä tekniikkaa missään kuorma-autossa
ja meillä on sellainen kansa ja suunnittelijat, jotka eivät jaksa itseään elättää.
Voiko sen jo tuolloin paremmin sanoa. En tiedä, joutuiko kaveri sanomansa jälkeen siperiaan.
Kyllähän se niin on, että kun venäläinen tekee vahvaa, niin silloin lisätään ainetta.
Joo-o, joskus on tullut Belarusta ajettua pari päivää (olisko 826 Progress Turbo tms.), ja siinä ajassa ehti paljastua kyllä venäläisen insinööritaidon mestarinäytteet. En tiä oliko aparaatti hieman vajaassa kunnossa (koulun vehkeitä) vai mikä oli, mutta en voi ymmärtää traktoria, jossa neliveto toimii vaan etuperin, eli pakilla etupyörät ei vedä. Meinasi mennä hermo jonkun kerran, kun peruuttaminen ei meinannu onnistua kurassa, kun vain toinen takapyörä suti (lukkokaan ei toiminu pakilla, eikä oikein eteenpäinkään.) Ja mekaaninen "pikavaihde" myös lämmitti sydäntäni suuresti. Kaveri sanoi, että toi hantaaki on pikavaihde, erehdyin sitä ajossa koittamaan ja havaitsin, että se onkin synkronoimaton malli, eli vaatii joko välikaasun kaksoiskenkäisyn, tai perusvenäläisen nopean ranneliikkeen, eikä hipaisuakaan kytkimeen. Eikä hajonnu, on lujaa tekoa. Myös aluevaihteiston ja päävaihteiston hallinnan sijoittaminen samaan keppiin on varsin persoonallinen ratkaisu. Hienoin ominaisuus on imuilman kuristin, toimii tehokkaana pakokaasusavutuslaitteena, kun syöttö pohjassa vähän kiskaisee kuristusta, niin savu on sanoinkuvaamaton (ja haju, kaveri ajoi perässä). Hellmi peli. Sporttisuutta lisäsi myös krominen suora hormi turbosta ylös, kun joku näppärä oli katkaissut orkkisputken kourakuormaajalla ja pöllillä. Ja kaksitoimisesta nostolaitteesta sen verran, että Fendtissä on sellain ollut jo pidemmän aikaa.
tuo valkovenäläinen arojen ihmekone.Kynti vuosikymmenen, kynti toisen ja kynti vielä kolmannenkin. Neljäntenä vuosikymmenenä se sitten tarvitsi jo muutakin huoltoa kuin tankkauksen ja öljynvaihdon...
*KIÄHH*