Paljon olen kirjoja lukenut, joten mitään paremmaksi en voi luokitella, mutta jokunen huonokin on ollut.
Tähän toivon teidän omia mielikirjojanne, perusteluineen, siis ainakin juonenkulku.
Nyt on menossa Minna Lindgren kirjoista; Kuolema Ehtoolehdossa (2013), Ehtoolehdon pakolaiset(2014) ja meneillään Ehtoolehdon tuho(2015).
Kirjan päähenkilöt ovat reilusti 90 ja asuvat Munkkiniemessä Ehtoolehdossa. Minulle sikäli mielenkiintoinen, koska itsekkin olen asunut siellä, joten paikat ovat tuttuja, mitä rouvat kuvailevat.
Kaikissa näissä mielestäni kärjistetään nykyistä vanhusten hoitoa ja tämä viimeinen ainakin on jo robotteineen aivan uskomaton tulevaisuuden kuvitelma, kuinka me joudumme elämään??
Kirjassa on muutama(4-5) taiteellinen tyyppi, joita lukiessani en voi välttyä yhdistämästä heitä tähänkin palstaan. Täälläkin heitä on, mutta en nimeä. Mummit tietävät esim. kaikki Helsingin talojen suunnittelijat, mutta myös "oopperat ja aariat", jopa sanatkin osin ulkoa, että ei ainakaan dementia vaivaa...aina! Hienoa historiaa huumorilla, sanoisin.
Paras oli mielestäni se rouva, joka juoksi Ukkomunkkiin aina kaljalle. Me asuimme silloin siinä Primulan talossa. Minun mieheni oli silloin halukas ulkoiluttamaan meidän vauvaa, mutta sainkin kuulla, että hänkin kiirehti sinne Ukkomunkkiin kaljalle!DD
Suosittelen lukemista, koska ensimäisestä osasta ollaan tekemässä elokuvaa.
Kirjakerho, mielenkiintoinen kirja
53
596
Vastaukset
- jjoutava
Pitipä sattua. Tarkoitan sikäli kun olen Ukkomunkissa kaljalla käynyt vaikka en olekaan Munkkiniemeläinen, paitsi setäni kautta, jolla oli asunto Huopalahdentiellä. Kun nyt olen etsinyt jotakin muuta lukemista kuin Seppo Jokisen dekkarit niin sikäli ja kun kuitenkin myös naisten kirjoittamat kirjat ovat mielestäni kelpoisia. Kiitoksia Krisse )
Arvaa vain, olenko lukenut kaikki Seppo Jokisen kirjat ja joskus on ollut mielessäni, että kutsukaa minut kylään sinne Tampereelle. No, ei kylään (kotiin) tarvitse kutsua, koska Hotellimajoituksen voin ottaa, mutta se opastus! Taksilla on typerä ajella, jos ei osaa edes päättää, mitä haluaa katsella.
Päätalon kirjoistakin, jotka kaikki olen lukenut, niin kovasti kiinnostaisi nähdä hänen rakentamansa talo. Oliko se Kirvestie? Kyllä Kalle oli sellainen poika, jonkalaisia nykynuorisokin kaipaisi. Vaan mitäs nämä maisterit? Johtajan pallille heti, mutta aikatavalla nöyryyttävää on myös, että sosiaalituilla eletään.
Ehkä kärjistän nyt liikaa, mutta olkoon nyt näin. Mitäpäs se mummi tietää nykymaailmasta? Ainakin Ehtoolehdon naiset ja miehet yli 90 toi riittävästi hupia ajasta, kuinka tulemme elämään robottien maailmassa tulevaisuudesa, jos elämme?
pa. vinkkaa uusia kirjoja luettavaksi
Minä lukija ruunemanni.
Minulla ei sanottavaa lukuharrastusta ole ollut. Köyhä maalaiskoti, jonka kirjahyllyssä oli kaksi kirjaa, Välskärin kertomukset. Niitä hiukan yritin lukea, mutta en sisältöön ihastunut. Välskäri taitaa olla lääkäri.
Se supistettu kansakoulu, joka oli ensimmäinen opinahjoni, oli opettajineen perushuono. Lukemaan opin kuin ihmiset, mutta ainoat lainaamani kirjat käsittelivät vain metsästystä amerikan metsissä. Kirjoittaja oli Zane Grey ja hämmentyneenä luin kohtaa jossa metsästäjä ampui jousella nuolen läpi intiaanin hartioiden. Hämmästynyt olin kun nuoli, kertojan mukaan, jatkoi lentorataansa. Olipa tehokas jousipyssy, lienen ihmetellyt
Lapsuuden ja nuoruuden sairaudet jättivät, ihme kyllä, lukutottumusten ulkopuolelle. Ei ollut omaa eikä saatua tietoa pohjaksi.
Ensimmäinen ja paras lukemani kirja oli Tuntematon sotilas. Pidän Linnaa aivan fantastisena kertojana ja objektiivisuuttaan jne. lyömättömänä. Olen lukenut tuon kirjan n. kolme kertaa. Hävetköön jokainen, joka ei maamme tärkeään aikaan ole perehtynyt. Kokeilin lukea Joenpeltoa kun hän käsitteli romaanissaan kotiseutuani, Uuttamaata. Ei maistunut enempää kerronta kuin sisältökään.
Suuren pettymyksen aiheutti Kalle Päätalo. Hänen kyvyistään kuvata rakentamista, pidettiin hyvänä, hän kun oli itsekin rkm.
Hiukan jaksoin Kallen omaa historiaa seurata. Seurustelua naimisineen kaikineen oli ja kuvaus itseänikin huonompaa.
Kuin törmäys oli kohta, jossa tämä professori ja ties mitä kirjoitti:
Hän kytki pöytävalaisimen virtapiiriin! Tarkoitus oli käsittääkseni sanoa, että hän sytytti pöytälampun. Kallen kirja jäi sikseen eli lukematta.
Kyllä minulla lukuintoa on ja kansakoulussa luin erityisen innoissani Vänrikki Stoolin tarinoita. Runoilu onkin lempiharrastuksiani ja palstallekin olen kirjoittanut pyydettyjä sanoja vaikka kulkurin valssiin, siis säveleeseen.
Tietopuolinen kirjallisuus kiinnostaa. Politiikka paljon ja moni muukin.
Olisipa vielä paikka jossa kirjoittaa!Ruuneman
Tänne mahtuu kirjoituksia, joten aloita tässä se oma-elämän kertomuksesi, jonka olet luvannut kirjoittaa. Olisi todella mielenkiintoista luettavaa. Aloita vaikka, kuten nämä useimmat sarjat TV:stä tulee, että ½/h per. päivä.
Minä kaipaan vinkkejä kirjailijoista, joilla on yllättävä loppuratkaisu ja sinulla se voisi olla, jos nyt et tiedäkään omaa loppuasi, niin voisit sen ainakin kuvailla, kuten tuossa mainitsemassani "Ehtoolehdon tuho", koska kaikkihan noissa kirjoissa on fiktiota, mutta toisaalta puoliksi totta, mahdollisesti??. Kyllä siinä on aivan utopinen tarina vanhusten tulevaisuudesta hoito-robottien kanssa. Sinä osaisit myös "värittää" tapahtunutta faktan ja fiktion välillä joustavasti.
Vaikka en pidä TV-ohjelmista, joissa mainitaan sana scifi, niin kirjoissa se joskus on aika mielenkiintoinen efekti. Olikohan Remeksen kirja, joku, joku Jäätyvä, no olkoon mikä olikin, mutta siinä oli kuvailtu tilannetta, kun Suomesta menee sähköt pois! Vaikea kuvitella itse kaikkea, mutta siinä oli kuvailtu, kuinka silloin pärjättäisiin, mutta hyvin oli kuvattu myös näitä Venäläisten ostamia "tontteja", joihin he asettuivat, aiheuttaen sellaisen katastrofin.
Mainitsemisen arvoinen on myös "Leningraadin 900-pv piiritys", koska ei minun koulukirjoissa tuollaista tietoa ollut ja olisinko ymmärtänytkään asiaa silloin, mutta vähän on mielestäni ollut mediassakaan, jossa kuitenkin muistetaan usein nämä keskitysleirit?
Koska kukaan ei halua kertoa yllätyksellistä ja mielenkiintoisinta kirjaansa, niin nyt sinulla on "näytönpaikka".
Jaaaa, mikähän olisi kirjan nimi?
Oho! Käsitykseni Kristiinasta muuttui ihan laakista. VU-mittarin viisari heilahti oitis punaiselle.
Kiinnostus johonkin huikaisevaan kirjalliseen tehtävään ovat suuret. Taitoakin saattaa piillä, mutta tyhjästä ei voi ammentaa! Anna sinä "emmettä", niin minä kyllä rivaan.
Pieni käännös rivaa sanasta. suomalaisnainen meni naimisiin ruotsalaisen merimiehen kanssa. Kun mies meni merille, niin naiselta kysyttiin, miten te nyt pidäte yhteytä?
Koor te nu, ja riivas min kuppes reve o min kuppe riivas min reve.
Edellinen on pelkkää kirjoitusintoa!Ruuneman
Mutta, mutta, kun minä istuin siellä koulussa takapenkillä ja sinne ei kuulunut kaikki, niin mitä on VU-mittari? Ja vielä punaiselle heilahti?
Muistelen, että joskus olisit sulkenut minut säkkiin tämän moninikin kanssa, mutta et ymmärtänyt minun kirjoitukseni tarkoitusta. Minä halusin jotenkin puolustaa sinua, mutta huonoin sanakääntein, josta sinäkin arvostelet kirjoittajia, että eivät osaa kirjoittaa.
Nyt tulkitsen kirjoituksesi tuosta VU-mittarista, että todellakin haluat minua loukata, koska mitä muuta se voisi tarkoittaa, kuin "vitunmittaria"?
Voit vihata minua vaikka hamaan hautaan saakka ja kertoa palstalla, että minulle ei kannata vastata, koska olen ilkeä?
Eipä tässä muuta.Millähän sinä nyt mittailet Kristiina 23, Voi pyhä Stefanus sentäs, UM mittari ilmaisee jonkin intensiteetin, voiman, ja punainen on ilmeisesti yläraja, joten tulenpalava kiinnostus kirjalliseen kannustukseen R:llä on. Niin rehellinenhän tuo ,...mutta tulkintaa en hihittämättä kestä :D))))))
Purskahdin raikuvaan nauruun lukiessani, niin pateettisen koomista on joskus elämä, mutta on palstaa ja palstallaisia mahdotonta aina tulkita :D
Onneksi sain täällä pölyimurimittarini pysymään aisoissa, tämän siivouksen ajan!
Kiitos tauon antamasta virkistyksestä, ja tervehdys Kristiina 23, muuten Valter Scott kiinnostaa itseäni tällä hetkellä, runous lähinnä , Ivanhoen kirjoittaja.
Kumma, että etsiessäni Hannun vaakunan tietoja, törmäsin tuohon kirjailijaan, jolla samanlainen polio sairaustausta kuin palstaviisujen Ruunemannilla, heippa taas pölyn pyyhintään!Kristiina23 kirjoitti:
Ruuneman
Mutta, mutta, kun minä istuin siellä koulussa takapenkillä ja sinne ei kuulunut kaikki, niin mitä on VU-mittari? Ja vielä punaiselle heilahti?
Muistelen, että joskus olisit sulkenut minut säkkiin tämän moninikin kanssa, mutta et ymmärtänyt minun kirjoitukseni tarkoitusta. Minä halusin jotenkin puolustaa sinua, mutta huonoin sanakääntein, josta sinäkin arvostelet kirjoittajia, että eivät osaa kirjoittaa.
Nyt tulkitsen kirjoituksesi tuosta VU-mittarista, että todellakin haluat minua loukata, koska mitä muuta se voisi tarkoittaa, kuin "vitunmittaria"?
Voit vihata minua vaikka hamaan hautaan saakka ja kertoa palstalla, että minulle ei kannata vastata, koska olen ilkeä?
Eipä tässä muuta.Menipä pieleen itseltäni! Täysin väärä tulkinta viestistäni.
VU-mittari on tason voimakkuutta mittaava mittari. Jos äänen taso nousee yli 100% se näyttää punaista.
Käsitin viestisi kovin voimakkaana ja vaikuttavana. Näit minussa kykyjä josta ihan unelmoin. Olet aivan uusi ihminen käsityksessäni, ihan vihan vastakohta.
Koen itseni kovin vihatuksi ja kauhistuin yhden vihaajan taas saaneeni.
yhden kerran huomasin sinun sanovan jotain puolestani, sellaista pientä suurta.
Niin mielelläni kirjoittaisin noita 1/2 tuntisia, mutta aihetta en löydä.
VU=volyme unites eli äänen voimakkuuden prosentuaalisia yksiköitä.
hei vaan muu!No voihan nenä:D sorry
Iso näyttöruutuni kun meni pimeäksi niin meni mittarin kirjaimetkin väärin, nyt en enää ole naurultani varma mistään.
PS. Tämä pieni A-5 kokoinen läppäRI on muuten kiva, MUTTA TÄÄLLÄ ON NYT MURENIA, MOI
- jjoutava
Ruune hei. vinkkinä, Victor Hugo Kurjat. Sotamies Svejk. in seikkailut, Quijote ja onhan näitä kiinnostavia. ja vielä Anna Karenina, tai Tuulen viemää. Nuo luin jo kakarana.
- jjoutava
Vielä lisäksi olen lukenut kirjan Wolter Kilven "Alastalon salissa" sen on lukenut muutama harva Suomalainen, mutta minä jjoutava olen sen lukenut. Kirjallisuus arvioijat olivat valinneet kirjan Suomen kaikkien aikojen parhaaksi, että sillee.
jjoutava
Wolter Kilven "Alastalon salissa" ?
Sinäkin "brutukseni" mainitset tuon kirjan. Mikä siinä on niin ihmeellistä? Mistä se kertoo? Ettei vain olisi "pikku tuhmia" miehille? Hisi, että nyt on kirjastot kiinni.
Vinkkejä mielenkiintoisista kirjoista lisää, sillä Kirjastoauto tulee 25/8, mutta tilauksia sinne voi jo lähettää, mitä tuovatkin sitten?
On tämä "Ruuneman;i" niin ovela veikko, että kirjoituksia ja keskusteluja kaipaa, mutta jos hänelle suorastaan pyynnön lähettää, niin eipä ole miestä "mailla, ei halmeilla"?
Keskustele siinä sitten itsesi kanssa, joten jatkan kirjan lukemista. Sitäpaitsi minulla on koneen sulkemisaika. Aamulla tavataan, ei, kun luetaan uusia viestejä.jjoutava kirjoitti:
Vielä lisäksi olen lukenut kirjan Wolter Kilven "Alastalon salissa" sen on lukenut muutama harva Suomalainen, mutta minä jjoutava olen sen lukenut. Kirjallisuus arvioijat olivat valinneet kirjan Suomen kaikkien aikojen parhaaksi, että sillee.
Tässä kohtaa onnittelut! Alastalon salissa on koetinkivi. Olen joskus yrittänyt, mutta kun sama lause jatkuu sivulta toiselle, jäi yritykseksi.
Anna Kareninan olen lukenut, mutta en ole koskaan oppinut nauttimaan venäläisistä klassikoista. Minä en jaksa pohtia syntyjä syviä niin perusteellisesti. Esim. Rikos ja rangaistus on jäänyt kesken useammasta yrityksestä huolimatta.
Joskus sitä luki kirjan-pari viikossa. Sitten tuli kiireiset ruuhkavuodet ja lukeminen jäi dekkaeihin. Kyllä on Sapo-sarjaa kulutettu! Nyt ei enää maistu dekkaritkaan, kun ovat muuttuneet toimintajännäreiksi, ei mitään kunnollista tosimurhaa ja sen selvittelyä.
Mika Waltari on kirjailija, jonka kirjoihin jaksan palata yhä uudelleen. Ja kun lukee tuttua kirjaa, voi jättää sen kesken pitemmäksikin aikaa, koska juoni on jo tiedossa.. Voi vain nauttia tekstistä.
Potkiskelin kaupungilla, mutta palaan "astialle" ensi- tai toisitilassa.
- jjoutava
Kristinalle. Johan nyt on ihime jos et sitä kirjaa tunne. Wolter Kilpi pyrki sisällyttämään kirjaan koko elämän, yhtenä iltapäivänä tapahtui kaikki kirjan asiat. En yritä selittää , mutta toivon että otat selvää kirjasta netistä tai mistä nyt, tyhmä, :) vain saat selkoa.
Kun ei ole enää yhtään mielenkiintoista ´kirjaa´, minkä haluaisi lukea. Ainakin minulla, melkeipä ihan kaiken lukeneena, ei ole enää vuosiin löytynyt kirjaa, mikä kiinnostaisi. Onko jo kriittisyys esteenä.
Olen aina ollut sellainen jakso-ihminen, lukemisjaksot kestivät kyllä pitkään, nyt on melkeinpä stoppi siinä. Erilaiset elämisenjaksot vaihtuvat jyrkästi.
Olet Kristiina mielenkiintoinen ihminen, sellaisenkin saanee sanoa täällä palstalla, minullahan on ollut aina ´vapaus sanoa, mitä mie tykkään.´
Sulla on vielä tuo lukemisjakso kesken, no jatka sitä. Ootko esimerkiksi Hesseä, Kafkaa, ynnämuita satoja avarampia lukenut, ne kyllä kuuluivat jo nuoruuteen, mut mitäpä haitannee, jos nyt vasta.
Voitashan met tavata meiän keskuspaikalla Duolla Hervannassa, mikä sitä estäis, näkisit, millainen on ´aika hyvä asumispaikaksi,´ kun tykkää ihmisestä yleensäkin.Paavo Rintalan: Leningradin kohtalonsinfonia. Kirjassa käy hyvin ilmi se tosiasia että antamalla, huolimatta vaikka on itsekin nälissään, ruokaa pois, säästyy varmimmin nälkäkuolemalta.
Olen lukenut monet kirjat ääneen, muorille, Kurjat, Välskärin kertomukset...ym. Yhtenä parhaimmista, ehkä paras on Rikos ja rangaistus...en vieläkään täysin ymmärrä miksi pidän Raskolnikovia syyttömänä? Myös Kirjeitä kuolleesta talosta on jäänyt pysyvästi mieleen. Päätalot on luettu, lähes ilmestymis järjestyksessä. Joskus tänne kirjoitinkin oppineeni ymmärtämään Kallen kotitienoon murteen kirjoista.
- Ramoona_
Mielikirjoja on mahdoton nimetä, mutta tuntuu, etten ole pitkiin aikoihin mitään kovin syvälle vaikuttavaa teosta lukenut. Nuoruuden lukukokemukset olivat paljon voimakkaampia, runoja luin lähes vereslihalla : Eino Leinoa, Federico Garcia Lorcaa, Saima Harmajaa, Rainer Maria Rilkeä. Maailmantuska heijastui maailman suuresta kirjallisuudesta , lisäsi sitä, toisaalta lohdutti, kun huomasi iten samalla tavoin ihmiset ovat tunteneet. Hesse , Kafka, Grass, Camus... ensimmäiset lukukerrat nuoren avoimeen mieleen olivat ravisuttavia elämyksiä.
Venäläiset klassikot löysin kunnolla vasta myöhemmin, alkuun ärsytti henkilöiden vyöry ja laahaava pitkitetty kuvaus, en päässyt henkilöiden ytimeen. Käänteentekevä oli Solohovin teoksesta Hiljaa virtaa Don tehty elokuva, kiinnostuin henkilökuvista ja historiasta, pääsin venäläiseen mielenmaisemaan paremmin sisälle. Tsehovin pienimuotoinen tuotanto oli mieluisaa luettavaa, sain innostusta käytyäni katsomassa Tsehovin näytelmiä. Seuraavaksi luin Tolstoin teoksen Sota ja rauha, sitten lopulta kokonaan Dostojevskin Karamazovin veljekset, joka on minunkin mielestäni maailmankirjallisuuden ykkönen (jos joku pitää nimetä). Luin sen jokin aika sitten Martti Anhavan erinomaisena suomennoksena.
Luen nykyisin lähinnä kotimaista kirjallisuutta, läheskään kaikkia nobelisteja en enää jaksa seurata. Muutamaa lempparikirjailijaa seuraan ja tilaan aina uuden teoksen kirjastosta, suomenruotsalainen kirjallisuus täydentää hienosti , luen myös ruotsinkielisinä. Tietysti Väinö Linnaa ja Mika Waltaria arvostan, Aleksis Kivestä puhumattakaan, samoin relistisia kansankirjailijoitamme, mutta ei heidän teoksiaan tule otetuksi uudelleen enää käteen. Waltarin Johannes Angeloksen olen kyllä ainakin kahdesti lukenut.
On hauska lukea Kristiinan innostunutta kuvausta kirjallisesta löydöstään. Meitä tulevia ehtoolehtolaisia alkaa olla toista miljoonaa, varmasti tämän aihepiirin kirjoja alkaa enemmänkin ilmestyä. 100-vuotiaiden kerhossakin alkaa olla tunkua. Merete Mazzarella käsittelee ikääntymistä huumorilla ja realistisesti. Arne Nevanlinna aloitti iäkkäänä kaunokirjallisen tuotantonsa, ja suosittelen hänen kirjaansa Marie. Se kertoo Strasburgista suomenruotsaiseen sukuun naidun 100-vuotiaan Marien viimeisestä elinpäivästä, joissa hän palaa muistoihinsa , myös ulkopuolisuuden kokemiseen Suomessa. Jos haluaa jotain mystistä, romanttista ja jännittävää, suosittelen Zafónin teosta Tuulen varjo.
Alastalon Salissa nukahdin pitkästymiseen , mutta Volter Kilpi -päivillä olen pari kertaa Kustavissa käynyt, nyt on siellä juuri mielenkiintoinen poikkitaiteellinen tapahtuma meneillään. Kalle Päätalon tuotannolle kävi yhtä köpelösti, en jaksanut ensimmäistäkään alkua pitemmälle , sinnitellen sen Hyryn Uunin sain loppuun.Paljolti samanlaista kokemista pitkästymisestä kuin Ramoonan kertomana koin minäkin Kalle Päätaloa en pakottanut itseäni lukemaan, kun miljö' ei kiinnostanut sen pitkäpiimäisen tapahtumattomuuden vuoksi. Raskolnikovin sielunmaiseman erittely. suunnitellessaan ryöstömurhaa, oli aivan liikaa eritelty,..hirvitti. Godol'in koin mielenkiintoiseksi, Solohovin kuvausta "hiljaa virtaa Don,..rakastin ja koin ihanaa rauhoittumista kuvauksistaan :)
Filosofien lukuvaihe vasta 48-54 ikävuosina,
Freud'n johdanto psykoanalysiaan, herätti mielekiintoni, samoin Jung'in teokset,..jonka jälkeen valitut aiheet joskus sattumoisin. Finlandiapalkitut viime vuosina, mutta valitettavasti en saa viimevuoden kirjaan otetta. Runoja luen molemmilla kotimaisilla, se on antanut mahdollisuuden tutustua muinais scandinavisiin runoihin, mitkä kiehtoo yhä.
David Attenburoug'sin ajatukset kirjoissaan, ovat aivan yhtä valloittavia innokkuudessaan, kuin puheensakin ❤️
Luovuin laajasta kirjastosta muiden käytettäväksi, toivon niiden tuovan samaa oivaltamisen riemua lukijoilleen kuin itselleni.
Lukuintoni ja tiedonhaluni, saa nykyään tyydytystä pienistä otteista internetin kautta, vain muutama kirja on enää uuden kotini TV-tason lokeroissa.
Kun elämässäni otan asiat aina ´ tosissaan´ jaksoissaan, edellinen saa olla mennyttä ja aina uusi on edessä-
- jjoutava
Olenhan minä hehkuttanut mokoman "Alastalon salissa kirjan lukemisellani jo kyllästymiseen asti. Sallittakoon vielä Sen verran, että kuulin radiosta että on erkoista jos kykenee lukemaan sen kirjan.
Ajattelin että kyllä sisu riittää, en ollenkaan arvannut miten käy kun on lukenut riittävän pitkälle sitä kirjaa miten vaikea teksti lopulta imaisi mukaansa. Kuinka Kustavin talolliset, nehän olivat kapteeneja ja laivan varustajia, he halusivat rakentaa nelimastoisen parkin tekivät sunnuntai-iltapäivänä sopimuksen laivan rakentamisesta...jneKai minun on uudestaan lainattava se kirja ja lukea, kuten sinä mainitset, sinnikkäästi loppuun ja miettiä lisäksi päälle sen sisältöä.
Kuten sus mainitsi, niin minullakin on jaksoja, jolloin vain tietyntyyppiset kirjat jaksaa lukea ja toisiin ei pääse "sisälle" mitenkään.
Nyt voin aloittaa uudestaan lukemaan noita vanhoja klassikoita, koska iän myötä ne varmasti mieltää eritavalla. Olenhan lukenut Okalinnut ainakin 4-5 kertaa ja aina se itkettää. Itkettäisköhän enää?
Luen parhaillaan Saara kesävuoren "Saarroksissa" ja harvinaisen mukavasti otti heti mukaansa, joten menin nukkumaan vasta 2,30, mutta ei se vaan aamullakaan nukuta liikaa. Päikkärin paikka varmasti tulee päivällä, mutta aikaahan tässä on, nukkui sitten päivällä tai yöllä.Kristiina23 kirjoitti:
Kai minun on uudestaan lainattava se kirja ja lukea, kuten sinä mainitset, sinnikkäästi loppuun ja miettiä lisäksi päälle sen sisältöä.
Kuten sus mainitsi, niin minullakin on jaksoja, jolloin vain tietyntyyppiset kirjat jaksaa lukea ja toisiin ei pääse "sisälle" mitenkään.
Nyt voin aloittaa uudestaan lukemaan noita vanhoja klassikoita, koska iän myötä ne varmasti mieltää eritavalla. Olenhan lukenut Okalinnut ainakin 4-5 kertaa ja aina se itkettää. Itkettäisköhän enää?
Luen parhaillaan Saara kesävuoren "Saarroksissa" ja harvinaisen mukavasti otti heti mukaansa, joten menin nukkumaan vasta 2,30, mutta ei se vaan aamullakaan nukuta liikaa. Päikkärin paikka varmasti tulee päivällä, mutta aikaahan tässä on, nukkui sitten päivällä tai yöllä.Sallinet pienen keskeytyksen. En olevihannut enkä vihaa nytkään. Olen kovin vieras noissa suurissa kirjallisissa piireissä.
Minun on mahdoton täyttää noita vaatimuksiasi, mutta kiintoisaa se olisi. Kaikkea hyvää päivillesi lukemisissa ja kirjoittamisissa!
RuunemanRuuneman kirjoitti:
Sallinet pienen keskeytyksen. En olevihannut enkä vihaa nytkään. Olen kovin vieras noissa suurissa kirjallisissa piireissä.
Minun on mahdoton täyttää noita vaatimuksiasi, mutta kiintoisaa se olisi. Kaikkea hyvää päivillesi lukemisissa ja kirjoittamisissa!
Ruunemantäyttää noita vaatimuksiasi???
Mitä olen vaatinut? Annoin ehdotuksia, että kirjoittaisit itsestäsi, kuten tuolla jossain lupasitkin tehdä. Toinen ehdotus olisi myös, että avaa oma ketju niille Römpsänperän ja Amalian jutuillesi, vai mitä ne oli? Huomasin, että se olikin joskus ideasi Kahvipirtin vastineeksi.
Olen kovin vieras noissa suurissa kirjallisissa piireissä.??
Olisit vetäissyt vaikka Raamatun. Siinä on paljon juonenkäänteitä ja en ole jaksanut sitä lukea kokonaan, sillä pelkään, että minun lapsenuskoni saisi pahan kolauksen.Aukeni vähän, kiitos! Pitäisiköhän siirtyä Amalian kanssa Römpsänperän Lepolehtoon? Luitko, vai onko poistettu, se minun luomiskertomukseni, joka taisi vähän ryöpsäistä tekstissäni?
Minulle on oma uskonkäsitys, joka sisältää Luojan suurine voimineen. Uskon pitäisi olla yhteinen kaikille, uskonnot aiheuttavat vain ristiriitoja, se punainen autokin.
Viihtyisää viikonloppua!Ruuneman kirjoitti:
Aukeni vähän, kiitos! Pitäisiköhän siirtyä Amalian kanssa Römpsänperän Lepolehtoon? Luitko, vai onko poistettu, se minun luomiskertomukseni, joka taisi vähän ryöpsäistä tekstissäni?
Minulle on oma uskonkäsitys, joka sisältää Luojan suurine voimineen. Uskon pitäisi olla yhteinen kaikille, uskonnot aiheuttavat vain ristiriitoja, se punainen autokin.
Viihtyisää viikonloppua!" Pitäisiköhän siirtyä Amalian kanssa Römpsänperän Lepolehtoon? Luitko, vai onko poistettu, se minun luomiskertomukseni."
Anteeksi vaan, mutta en lue tuollaisia satuja keskustelupalstalta. Sadut riitti, kun aluksi luin niitä itselleni kirjoista, sitten omille lapsilleni ja sittemmin lapsenlapsilleni. Nyt jokainen lukee "satunsa" itse, mutta minua ne ei enää kiinnosta.
Siksi hieman vihjaisinkin, että avaa oma saittisi, kuten itse jahkailitkin, Kahvipirtin vastineeksi. Varmasti sinulla on oma kannattajakuntasi ja ehkä satujesi jatkajaksin. Joskus olen huomannut tuollaista.
Tuosta uskosta, olkoon se jokaisella omansa, koska uskonnonvapautuslaki tuli Suomeen .. hetkinen..oliko 1923 ? Siitä ei keskustelua synny kanssani, sen enempää, kuin politiikastakaan. Minulla on nääs (Tamperelaisittain) se salassapitovelvollisuus itseäni koskien, eikä minua ole onneksi saarnaajaksi ja käännyttäjäksi velvoitettu.
Jaa, tuli mieleeni hassu episodi joskus nuoruudesta, kun porukka (myös veljeni) pelasi spiritismiä. Lasi heillä muka liikkui ja minä skeptikko halusin mukaan, mutta eihän se mihinkään liikkunut! Veljeni siinä ehdotti, että he kysyvät, miksi ei minun aikaan!??
Nauran vieläkin heidän skoijilleen! Minä olen mukamas piru itse!?
Meillä on veljeni kanssa hyvät välit, edelleen, mutta joskus hän itse on se piru. Kerran oli punnitus keväällä ja molempien piti laihtua 10 kg Juhannukseen mennessä. Minä rohkeana vaakaan, mutta veljeni olikin autotallista lastannut housun taskut täyteen raskaimmat rautapainot! Onko vähän reilua?
Nyt meni vähän höpöttelyksi, mutta tosielämän tapauksia kuitenkin. Niitä haluaisin lukea toisiltakin, mitä kaikkea tapahtuikaan silloin....joskus...nuorena.
- ettäskehtaatte
Menkää muualle tappelemaan. Pilalle meni tämäkin ketju. Mikä tuota ruunee vaivaa ? Kehtaatkim kristiina sen känätyksestä provosoitua, pilaat omankin asiasi!!!
"Menkää muualle tappelemaan".
Jaa, mihin? Kahvipirttiinkö? Sinne hän jo tunki itsensä, muka ei "kiviä kengissä", joten kaivoin hänen vanhan viestin sinne esiin. mutta olisi niitä ollut muitakin. Minua on aina häirinnyt hänen aliarvioiva kirjoituksensa Kahvipirtistä ja sen suosiosta.
Tämä oli aloitukseni inspiraatio: "Kirjassa on muutama(4-5) taiteellinen tyyppi, joita lukiessani en voi välttyä yhdistämästä heitä tähänkin palstaan. Täälläkin heitä on, mutta en nimeä. Mummit tietävät esim. kaikki Helsingin talojen suunnittelijat, mutta myös "oopperat ja aariat", jopa sanatkin osin ulkoa, että ei ainakaan dementia vaivaa...aina! Hienoa historiaa huumorilla, sanoisin".
jjoutavainen vastasi minulle sopivasti, koska olin lukenut jo naapurini suosituksesta Seppo Jokisen kirjoja, joten ahmin ne kaikki ja kiinnostus Tampereeseen tuli.
Kuten "kirjanlukijat" ovat huomanneet, niin aikajaksoja on, mikä kirja kiinnostaa. Itse en innostunut nuorena Päätalosta, vaikka sitä isäni hyllyssä olikin muutama (1) ja kirjavalikoima oli silloin pieni kesäloma lukemiseksi. Silloin oli "paskahuusin" parhaita lukemisia vanhat lehdet sota-ajalta ja sen jälkeen.
Mutta, mutta, sitten lapsenvahtina olin ja vävylläni oli joku Päätalon kirjoista, jota luin ja "tulin ns. uskoon"! Pakko oli lainata lisää niitä, kunnes huomasin, että jostain alusta sekin alkaa?
Huvittavin muisto on tuosta Okalinnun lukemisesta, kun odotin Jorvissa leikkaukseen pääsyä. Luin kirjaa ja itkin. Naapuri pedistä tultiin lohduttamaan, että ei se niin kamalaa ole se leikkaus, mutta kun minä itkin näiden rakastavaisten vaikeuksien puolesta, vai itkinkö onnesta, kun he vihdoinkin tapasivat?
Minusta on nyt "mielenkiintoista" jututtaa ja ruunea, kun hän niin keskustelua kaipaa?
Siis ruune, luitko otsikon vain, että mielenkiintoinen kirja ja paukautit taas vammautumisesi ja köyhät olot? Eikö vammautuneet pysty lukemaan? Mitä sinä teit ennen internettiä?
Nyt en käsitä enää.
Kirjoitin maailman ensimmäisestä päivästä, just for you!
1/2 tuntinen, ehkä"Nyt en käsitä enää.? kirjoitti siis ruuneperi".
Voisitko kohdentaa, mihin siitä kirjoitit? Siis maailman ensimmäisestä päivästä??
Nyt en minäkään käsitä, että tiedät maailman ensimmäisen päivän ja siitä olet joskus kirjoittanut? Miksi tiede ei ole sinun havaintojasi ottanut todesta?
Mielenkiintoista, todellakin! Voisitko toistaa tässä nyt minullekin, kuinka sen tiedät?
Vastaus ei voi olla pari lausetta, vaan selkokielinen ikäihmisten ymärretävä. Pystytkö siihen?Kristiina23 kirjoitti:
"Nyt en käsitä enää.? kirjoitti siis ruuneperi".
Voisitko kohdentaa, mihin siitä kirjoitit? Siis maailman ensimmäisestä päivästä??
Nyt en minäkään käsitä, että tiedät maailman ensimmäisen päivän ja siitä olet joskus kirjoittanut? Miksi tiede ei ole sinun havaintojasi ottanut todesta?
Mielenkiintoista, todellakin! Voisitko toistaa tässä nyt minullekin, kuinka sen tiedät?
Vastaus ei voi olla pari lausetta, vaan selkokielinen ikäihmisten ymärretävä. Pystytkö siihen?Se on näissä ketjuissa. Maailman ensimmäinen päivä, muistini mukaan. Anteksi. että olen harminasi vieläkin
Ruuneman, kirjoitat:
"Nyt en käsitä enää".
No, tätä minä en ymmärrä myöskään?
Ruune kirjoitti;"Kirjoitin maailman ensimmäisestä päivästä, just for you!
1/2 tuntinen, ehkä"?? Mihin??
Olisiko "Ruunen" aika siirtyä sinne "Amaliansa huomaan", sinne Römpsänperälle ja luoda oma aloituksensa ja siihen vain kirjoittaisi itse ja hänen ystävänsä. On niitä täälläkin "ruune" paljon, jotka kaipaavat sinun satujasi.
Toisaalta on meitä, jotka joskus haluamme keskustella lukemiamme kirjojen vaikutuksesta silloin, kun oli ensi lukeminen ja kuinkas oli toinen, jos olikin esim. ainoa lukeminen jossain kesämökin "kirjastossa"?
Tuntematon sotilas on kyllä niin "loppuun kaluttu" joten tuskin siitä saa, eikä tarvitsekkaan mitään analyysia kertoa.
No, nuo maailman ensimäiset päivät jäi mieleeni?
"Kirjoitin maailman ensimmäisestä päivästä, just for you!"
Kirjoita nyt todellakin itsestäsi oma blogi, kuinka olet kokenut vammaisuutesi? Onko sinua hyljeksitty muualla, kuin täällä netti palstalla? Kuinka olet kokenut tämän nettimaailman, ja kuinka tulit itsesi kanssa toimeen ennen tietsikka?
Ihan todella toivon sinun omakohtista blogia vaikka otsikolla "Kuinka minusta tuli minä?"
Minua kiinnostaa, että poliooon sairastunut voi !! ?? Hups?Ruuneman kirjoitti:
Se on näissä ketjuissa. Maailman ensimmäinen päivä, muistini mukaan. Anteksi. että olen harminasi vieläkin
Avaa oma blogi, siis ketju noille Römpsänperän"haamuillesi", kuten Kahvipirtti omine juttuineen. Omassa ketjusasasi voit kuvitella mitä hyvänsä ja jokunen voi innostuakin jatkamaan juttua
Älä vastaa tähän, jos Sinulla ei ole aloitukseen muuta lisättävää, kuin että olet lukenut Tuntemattoman Sotilaan? Joitain Välskäreitä, koska ne oli pakko silloisissa kouluissa.
Olet käynyt supistetun kansakoulun, josta jaksat mainita usein, mutta niin oli isänikin! Ehkä vielä "supistetumman?, koska hänen syntymävuosi on 1906. Ajatella, että hän ei syntynyt itsenäiseen Suomeen! Nyt minäki "hokasin Taas tuon asian!
Paikkakunnan kunnanvaltuutettu hänestä tuli, oli hallituksessa ja valtuustossa, kuten myös useissa luottamustehtävissä. Käsiala kirjoituksissa oli, kuten siihen aikaan vaadittiin, niin erinomaine.
Nyt taas vetäissee.....eikä vedäkkään, jos en jatka tätä jaarittelua.
Aloittamani keskustelun innoittaman noista juuri lukemistani kirjoista, toivoisin lukijoiksi sini-sirkun ja susin. Kaiken taiteiden tuntijat, jotka hallitsevat, niin "puhumattakaan? arkkitehtuurista?..Kristiina23 kirjoitti:
Avaa oma blogi, siis ketju noille Römpsänperän"haamuillesi", kuten Kahvipirtti omine juttuineen. Omassa ketjusasasi voit kuvitella mitä hyvänsä ja jokunen voi innostuakin jatkamaan juttua
Älä vastaa tähän, jos Sinulla ei ole aloitukseen muuta lisättävää, kuin että olet lukenut Tuntemattoman Sotilaan? Joitain Välskäreitä, koska ne oli pakko silloisissa kouluissa.
Olet käynyt supistetun kansakoulun, josta jaksat mainita usein, mutta niin oli isänikin! Ehkä vielä "supistetumman?, koska hänen syntymävuosi on 1906. Ajatella, että hän ei syntynyt itsenäiseen Suomeen! Nyt minäki "hokasin Taas tuon asian!
Paikkakunnan kunnanvaltuutettu hänestä tuli, oli hallituksessa ja valtuustossa, kuten myös useissa luottamustehtävissä. Käsiala kirjoituksissa oli, kuten siihen aikaan vaadittiin, niin erinomaine.
Nyt taas vetäissee.....eikä vedäkkään, jos en jatka tätä jaarittelua.
Aloittamani keskustelun innoittaman noista juuri lukemistani kirjoista, toivoisin lukijoiksi sini-sirkun ja susin. Kaiken taiteiden tuntijat, jotka hallitsevat, niin "puhumattakaan? arkkitehtuurista?..Käy nyt lukemassa se avaamani ketju. Maailman ensimmäisestä päivästä
- jotainunohtui
Mihin unohdit makriinan, hän on kaikkien alojen asiantuntia, ruune on hänet rankannut ylimmäisesi tietäjäksi?
Kiitos, tämähän on mielenkiintoinen ketju. Meillä oli eilen jonkinlainen ´maisti´- päivä, viski miulle tai brandi rentouttaa mukavasti. On se niin hassuu, että meitä suojellaan väkeviltä viinoilta, kaljan ketaletta on vain saatavilla pyhäpäivinä.
Tapani mukaan hyppäilen asiasta toiseen, mutta ja kun lasten ollessa pieniä...tai nuoria, olin itsekin niin ahne kirjallisuudelle, että kaikenlaiset lasten ja nuorten kirjatkin tuli luettua. Hitsi, kun muistaski ne kaikenmaaliman kirjat. Aikoinaan minuu suuresti ärsytti huonosti suomennetut lasten kirjat, ihan törkeää se oli.
Kristiina, jatketaan juttua, kunhan Matti kaupalta tulee, Lager- olut kelpaa paremman puutteessa.moi sus
Laittelen juuri ruokaa itselleni, eikä ole edes sitä kaljan ketaletta. Viintä taitas löytyä, mutta sitten ei tule lukemisesta mitään, vaan menee juopotteluks ja tupakoinniksi. DD
Huomenna on pakko lähteä Lidliin ajaltamaan, kun tupakat on vähissä sa sieltä saa 1/€ halvemmalla ja taitaa ruokapuolikin jo vähiin käydä.
Minä en paljon lueskellut silloin, kun lapset oli pieniä. No, jokunen satukirja tietty, mutta itse en ehtinyt lukemaan kuin pakollisen hesarin. Aamulla kun vietiin lapset tarhaan klo 7 ja illalla nipin`napin ehdittiin viideksi (17) hakemaan, niin ei siinä ehtinyt kirjaa käteensä ottaa.
Meilläkin oli niin alkeellinen talo, että vedet piti kaivosta kantaa ja "juosten" ulos viedä. Samoin oli ulkohuussi ja pyykit pesin käsin, koska ei ollut painevettä, että olisi saanut pesukoneen. Naapurin "noheva" mies osti vaimolleen pesukoneen, kunnes kotonaan huomasi, että eihän se piruvie toimi, jos ei ole painevettä! D
Säästää piti joka jumalan lantti, että saatiin sitten rakennettua ihmismäinen talo, mutta onneksi ilman velkaa. Se oli riemukasta aikaa, kun neljää taloa rakennettiin yhtä`aikaa, siis me ja kolme naapuria. Talkoita oli aina ja juomat sitämukaa joka rakennuksella vuoronperään.
Sinne sekin pytinki jäi, mitä nyt harvakseltaa käyn siellä, koska asun lapseni lähellä, sillä täällä on minun rakkaimmat, kaksi lastenlasta. Nyt ovat jo isoja, joten aina ei tarvitse olla niitä hoitamassa, joten lukemiselle jää paljon aikaa, koska en käy yleensä missään, paitsi nykyisin on vain tuo pyykin silitys ja huolto minun vastuulla omasta tahdostani. Onhan sekin tekosyy mennä toisten huusholliin käymään. Talvella alkaa todennäköisesti noita koulukuljetuksia.
ps. älä ota liikaa !:)))Alastalon salissa on ihan hurjien kirja, ei sitä täysjärkinen lue. Ennenkin on meillä tästä kirjasta ollut puhetta, minäkin yrittänyt lukea, mutten logiikasta puutteessa olevana ole jaksanu. Ukot jaarittelee yhen päivän hommista sivukaupalla.
- jjoutava
Meninhän minä kauppaan, mutta yks pubi oli siinä matkanvarrella poikkesin siinä yhellä ja menin huoltoasemalle niitä lagereita, niin siinä se tapahtui.
Suljettu oli se. Palasin pubiin ja kuulin vuokran olleen niin ison että oli pakko huoltoasema sulkea.
Menin kkauppaan ja tulin kotio. Nyt on kanankoipia uunissa ja eiku syömään. jjoutava kirjoitti:
Meninhän minä kauppaan, mutta yks pubi oli siinä matkanvarrella poikkesin siinä yhellä ja menin huoltoasemalle niitä lagereita, niin siinä se tapahtui.
Suljettu oli se. Palasin pubiin ja kuulin vuokran olleen niin ison että oli pakko huoltoasema sulkea.
Menin kkauppaan ja tulin kotio. Nyt on kanankoipia uunissa ja eiku syömään.Menit kauppaan...laitoit kanankoipia uuniin ja mitä sitten tapahtui? Odotin kovasti porinointia sus:in kanssa ja nytkö häntä ei ole enää?
Ahdistaa, mutta uskon, että sinua vielä enemmän, joten otan osaa. Ei tätä voi millään käsittää.
- santtuviiri
Kannanotto viestissä 16.7. 2016 15:14 tässä ketjussa. Ei hyvä kirjoittajalta!
"Ensimmäinen askel hölmöyteen on pitää itseään viisaana." F de Rojas.Anteeksi, että itse nostan aloitukseni, mutta mielenkiintoista oli luke kaikki nyt uudestaan ja ymmärtää kaiken toisin.
Tämän (palstan noston) sai aikaan nyt vellova uutinen, kuinka venäläiset ovat ostaneet maita ja mökkejä hieman "arveluttavilta" alueilta.
Palaan siihen mainitsemaani Remeksen kirjaan, jonka luin ja edelleen en muista, kuin tuon alun; Jäätävä helvetti(polte), mutta huonosti käy siinä. No ehkä hieman toivoa, että jokunen meistä jäi henkiin??
Kyllä itsekkin aloin miettimään, missä kakluuni-uunit toimii, ja sähköä ei ole?
Jokainen voi kuvitella itse, mihin menee, jos sähköt on pois, asunto kylmä ja tietoliikenne ei toimi?
apropo? Ruuneperi/manni on pysytellyt pois, mikäli minä huomaan Pilmarin huuteluista?
Tästä kaikesta ruunelle sata pistettä, ja kiitos, että osasit olla vastaamatta ja prosovoimasta sinua kiusaajasta.
Jaa, noo, kaikkeahan en ole lukenut, että varauksella kiitokset.
- mietivähän
Entä jos ruune onkin yhtäkkiä lopullusesti pois kuten sus? Täällä häntä lyödään ja pilkataan kuten sinäkin kristiina . Olet uusi tulokas, silti hillut suuna ja päänä ottamalla kantaa asioihin ja ihmisiin, joista et tiedä mitään.
"silti hillut suuna ja päänä ottamalla kantaa asioihin ja ihmisiin, joista et tiedä mitään".
Kyllä minä mietin, mutta mietippä sinäkin? Ja todella tarkkaan! Olen ollut täällä harvakseltaan jo niiden kuuluisien Surfien aikaan, mutta tyhmyyttäni olen joutunut vaihtamaan nikkiäni.
Hyvä, että sinä huomasit, kuinka kelvoton olen näille sivustoille, joten o n n i t e l u n i sinulle.
Kiitos kuitenkin mielipiteestäsi. Yöni nukun rauhaisaa unta.Tungen tähän pari sanaa.
Kirjoitit, Kristiina, joskus, ettet ruuneperille kirjoita enää koskaan tms. Nyt on teksissäsi sellainen minimaalinen hyväksynnän vivahdus, joka ihan tuntuu.
Pieni oikaisu!
Kahvipirtti ei ole kivi kengässäni. Kun itse kukin kertoo päivän töistään, en pidä sitä keskusteluna lainkaan.. Eivät ne "minun keskusteluni" ole mitään riitoja. Minusta ihminen rikastuu jos hän pääsee keskustelemaan useita eri näkemyksiä esittävien henkilöiden kanssa ja pystyy tekemään sen nimenomaan riidatta.
Nyt olen niin loppuun kulunut tuon riiviön silmitömässä tölvinnässä, että kuolen (en tiedä vielä koska).
- rivikirjoittaja
Minusta olisi voinut tulla kirjailija. Ei vain tullut, edellytykset kyllä olivat olemassa, ainakin jos uskoo erään läänintaiteilijan väittämää. Hän mainitsi yhden luennon aikana aikana kaksi ryhmää. joiden joukossa on poikkeuksellisen monta kirjailijaa. Kuulun näihin molempiin ryhmiin. Orpoihi sekä evakoihin. Pako todellisuudesta mielikuvitusmaailmaan luo luennoitsijan käsityksen mukaan hyvät edellytykset. Tiedä häntä, ilmeisesti mielikuvamaailmani on sittenkin liian suppea.
Yhtä asiaa olen ihmetellyt usein, yli kahden vuosikymmenen ruotsalainen kielikylpy ei ole rajoittanut kovinkaan paljon kykyäni ilmaista itseni siedettävällä suomenkielellä. En ole harrastanut mainittavasti kirjallisuutta. Pari adoptioisäni hankkimaa nuorisokirjaa, Mark Twainia molemmat ja Intin jälkeen Päätalon Ihmisiä telineillä, meinasin unohtaa Tuntemattoman taskupainoksen, lukupakko ennen Inttiä. Pärjätäkseni eräälle hankalalle sukulaiselleni (JT) selailin käteeni tietyssä tilanteessa lykätyn Raamatun sivuja. En silloin vielä tiennyt, että siitä tulisi olemaan hyötyä sitten siellä Ruotsissa. Mutta palattuani pysyvästi Suomeen luin Koillismaa-sarjan täydennyksineen ja poikennut silloin tällöin Päätalo-viikollakin. Selkäni esitti ylipääsemättömän haasteen työlleni ja minulle jäi aikaa poiketa tutustumaan Västeråsin Kaupunginkirjaston suomenkielisen osaston dekkareiden maailmaan mutta kuuntelin myös Ruosin Suomenkielisen radion lähetyksiä seurauksella, että minusta muodostui pikkuhiljaa rivikirjoittaja. Osallistuin kuunnelmakilpailuun ja jouduin kosketuksiin Ruotsinsuomalaisen kirjoittajayhdistyksen kanssa ja sitten shakkikerhossa yhden pelitoverin välityksellä Västeråsissa toimivan ruotsalaisten kirjoittajakerhoon.
Käsittämätön juttu tuo selkävamma, sen johdosta tutustuin moneen suomalaiseen kirjailijaan mutta myös vastaaviin ruotsalaisiin, jalokivenä tietysti hiljattain edesmennyt nobelisti Tomas Tranströmer, joka kannusti keltanokkaa sanoen: - jag gillar dina dikterr skarpt, pidän runoistasi kovasti - Kuten tiedämme, hänen kannustuksensa valui hiekkaan.
Ruotsissa oloni aikana nousi kohu nobel-kirjailija Mihael Solohovin teoksista. Väitettiin, että joku toinen ollisi kirjoittanut mm. Hiljaa virtaa Don sekä Aronraivaajat. Unkarissa toimineen rintamareportteri Solohovin kirjoitusten tyyli poikkesi kriitikoiden mielestl liikaa kirjoitusten tekstitasosta. Minä luin nuo ruotsiksi käännetyt kirjat ja tykästyin. Kirjojen kirjoittajasta en sano mitään. Maailmansodan jälkeen kulttuuriministeriksi kohonneella Solohovilla oli tietysti asemansa turvin takavarikoida joissain kohdin jopa Neuvosto-vastaiset käsikirjoitukset. Kaiken lisäksi hänen arkistonsa tuhoutui sopivasti tulipalossa pian kohun syntymisen jälkeen. Se ei kuitenkaan estä tosiasiasiaa, naitin Mihael Solohovin nimellä julkaistuista kirjoista.- rivikirjoittaja
PS. aamuaikainen houkutteli painovirhenoidan paikalle,pahin juttu viimeisellä rivillä. pitäisi olla nautin.
- rivikirjoittaja
pahoittelen epäselvää lausetta lopussa. Toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton kulttuuriministeriksi kohonneella Solohovilla oli tietysti asemansa nojalla mahdollisuus takavarikoida neuvostovastaisia käsikirjoituksia tai omia kuolleiden kirjoittajien tekstejä, kirjojen lukija löytää varmasti viitteitä tuosta neuvostovastaisuudesta.
- kannustaja
Hei rivikirjoittaja joka monella muullakin nikillä kirjoitat ! Miksi näitä hienoja kirjoituksiasi jonnekkin vanhan epämääräisen ketjun hännille tuot, avaa mieluummin omia !
- rivikirjoittaja
Kiios arvostuksestasi! Luin vain tämän ketjun ilmeisesti sopivalla hetkellä ja arvelin oman kirjoitukseni sopivan tähän yhteyteen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 723289
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai272343Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä681879Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t311851Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian161431- 281381
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni61286Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja241281Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu631197Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101187