Minä olen bi ja tapailin naista joka oli hetero ennen tapaamistamme. Jotain tapahtui ja etenimme hyvin hitaasti, kädestä pitäen ja halaillen. Kaikki oli suloisen ihanaa ja tulevasta puhuttiin. Ihmettelin kun fyysinen kanssakäyminen jäi tuolle asteelle mutta annoin aikaa. Lopulta pääsimme pussailemaan, ja täst reilu kuukausi niin hän jätti minut. Ei pysty fyysiseen läheisyyteen. Reilu 40v lapsellinen ihminen? Onko muille käynyt näin? Pelästyykö ex heterot? Kunnioitin koko ajan sitä että edettiin hitaasti. Kuitenkin kuljettiin aina käsi kädessä ym.
Rakas jätti kun ahdisti :(
surusilmäne
7345
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Eihän sitä voi tietää, mikä tuossa oli. Jos on ihan hiljattain vasta "löytänyt" itsestään ei-heteron, voi olla että tarvitsee vain aikaa. Tai sitten hän tulkitsi väärin itseään eikä olekaan bi (sitä voi ihastua ihmisiin niin monella tavalla, voi olla että tulkitsi tunteitaan väärin). Tai sitten hänen puoleltaan fiilis vaan lopahti muista syistä. Ikävä juttu kyllä, että noin kävi - toivottavasti pääset kohtalaisen nopeasti asiasta yli.
En usko, että kaikille ex-heteroille käy noin. Onhan moni ihminen, kuten Tove Jansson, nuorena elänyt heteroelämää ja löytänyt itsestään muita puolia vasta myöhemmin. Joidenkin kiinnostus siirtyy kokonaan naisiin, jotkut voivat olla bi. Mutta ei se niin ole, että kukaan, joka on aiemmin ollut miehen kanssa, ei voisi haluta seksiä naisen kanssa ;)
Ihmissuhteet ovat vaan välillä hankalia...
Jättäkää nämä bi-tarinat tuonne bi-palstalle, kiitos! Pakkoko sitä bisseyttä on joka väliin tunkea. Ihan liikaa muutenkin tuppuutetaan sitä bisseyttä lesboille ja väkisin väännetään, että et voi olla lesbo, et voi olla, sun on pakko olla bi.
Vaihtoehtoisesti olisit voinut tämän kirjoittaa niin, että mainitset, että olet nainen ja se toinen on nainen sen enempää bisseyttä korostamatta tai sitä mainitsematta. Tämä on lesbopalsta, opetelkaa näkemään pikkasen oman navan ulkopuolelle ja kunnioittamaan muita ihmisiä.
No vähän ymmärrystä nyt - aloittajalla on sydänsuruja, niin ehkäpä nyt ei tullut tuollaiseen omassa tilanteessaan triviaaliin asiaan kiinnitettyä huomiota. Itse en muuten edes huomannut ennen kuin nyt, että oli kirjoittanut itsekin olevansa bi - keskityin vaan tuohon tekstin varsinaiseen aiheeseen. (Olen siis tuo "Tsemppiä" joka vastasi hänelle ekan viestin.)
Itse asiassa se bi-palsta on vähän huono tällaisten asioiden pohtimiseen, koska siellä on myös miehiä ja valtavasti kontakti-ilmoituksia. Esim. itse en sen vuoksi käy siellä ollenkaan. Toki aiheensa puolesta aloittajan teksti sopisi sinnekin. Mutta olisi parempi, että täällä olisi erikseen binaisten ja bimiesten palsta.
Toisaalta binaisten joukossakin on monelaisia tyyppejä. Jotkut, kuten minä, kokevat sopivansa paremmin tänne lesbopalstalle, koska enää nykyisin ei romanttinen tai eroottinen kiinnostus suuntaudu miehiin ollenkaan, vaikka aiemmin olen ollut kiinnostunut miehistä(kin) ja ollutkin miesten kanssa. Ja koska haluan keskustella nimenomaan naisten kanssa.
Mutta se on tietenkin epäkohteliasta, jos kyseenalaistetaan toisen lesbous ja yritetään väkisin saada kaikki vaikuttamaan bisseiltä. Aina on epäkohteliasta määrittää toista ihmistä ulkoapäin kuulematta, mitä ihminen ITSE sanoo olevansa. Se on epäkunnioittavaa. Mutta ei tuo aloittajan teksti minusta epäkunnioittava ole - se on rakastettuaan kaipaavan naisen teksti. Minua ainakin koskettaa enemmän sydänsurut kuin jokin tyylimoka liittyen biseksuaalisuuden korostamiseen.
Oon juuri samanlaisessa tilanteessa ollut nainen kuin naisystäväsi. Ei ole todellakaan helppoa "hypätä" heteroperheenäidin roolista fyysiseen naissuhteeseen toisen naisen kanssa, vaikka kaipuu ja ikävä naisena toisen naisen iholle on. Riippuu tietysti ihmisen luonteesta kuinka pystyy jättämään taakseen ns.entisen elämänsä. Mutta näin herkkänä ja tunteella elävänä se ei ole yksinkertaista vaan sitä arastelee ja tuntee tietynlaista ahdistusta, eikä ole helppoa päästä eteenpäin läheisyydestä ja halailusta seuraavalle tasolle eli suuteluun ja siitä taas eteenpäin rakasteluun. Vaatii kärsivällisyyttä kumppanilta ja loppujen lopuksi siinä kuitenkin voi käydä niin ettei uskallus riitäkään halailua enempään, vaikka kuinka tekisi mieli edetä siihen mistä on haaveillut eli naisena saada orgasmi toiselta naiselta. Tsemppiä!
Vaikka olenkin miehen kuvatus (ja täten viidennen aistin mukaan haisulin assosiatiivinen ilmestys), oli avaus "riippumattomalla" LBG&T alkusivulla.
On syytä jättää ystävällesi omaksi arvioitavakseen tämä "ahdistus" ja sen laatu. Sehän voi kokemuksella sanoen olla yhtä kuin itsemurhan tehneen Harri Sirolan kuvaus
"”Tuska-depressioon sairastuminen on kuin siirtyminen maanpäällisestä elämästä vedenalaiseen.
Paine on veden alla kova. Korvat paukkuvat. Keuhkot eivät saa happea. Ja niin jonkin ajan kuluessa kaikki elintoiminnot pysähtyvät, tai paremmin sanottuna: lähes pysähtyvät. Jommoinenkin olkipilli johtaa kauas pinnalle. Pysyt vaivalloisesti hengissä, ilma virtaa pillin läpi katkonaisesti, mutta virtaa sittenkin – ja juuri kun kuvittelet hapen loppuvan, pillistä tuhahtaa sen verran mädänhajuista ilmaa, että kykenet tuntemaan kivun."
Voisko paremmin kuvailla ja tuollaisen kun kokee (itselläni jouluisena, humalaisena päivänä, kun läheinen oli nukkunut kahdeksan kuukautta aiemmin yllättäen pois), sitä jättää suosiolla spekuloimatta (arveluja ja varsinkin "tietämyksiään") syitä tai voimakkuuksia muiden kokemastaan.
Ymmärrän toki tunteesi ja kokemasi oikeuden saada selitys (joka omasta mielestänikin on perusteltua), mutta se on lähtöisin aina "velvollisesta" itsestään. Eikä hänkään välttämättä tiedä syytä tekemälleen, aivan yhtä lailla kun en tiennyt tuona jouluna voimakkaan ja pitkäkestoisen ahdistuskohtauksen olevan syytä juuri tuolle läheisen (äidin, alle 55v, kuolleen) kaipuulle.
Jotkut haluaa kokeilla ja tulos voi olla, ettei pysty. On jokaisen päätös, haluaako lähteä kokeilemaan kokeilijan kanssa, voi sydän särkyä. En itse lähde kokeiluihin mutta ehkä ymmärrän heitä lesbona muutenkin huonommin kun ei tuollaista epäröintiä ja epävarmuutta ole ollut - vain naisen kanssa luonnollista, born this way! Kokemusta on heistä, jotka eivät pysty antautumaan naiselle heterotaustan vuoksi ja intohimo ja itsetunto siinä kuivuu kokoon. Tylsempää seksielämää saa hakea, hohhoijaa. Tsemppiä sulle!
Kiitos tsempeistä. Melko hämmentyneenä tässä ollaan vailla mitään oikeita vastauksia, no ehkä ne jonain päivänä saan. Epäröin koko hommaa, mutta niin lahjakkaasti vakuutti, että naiset ovat se hänen juttu, ja sitten näin. Ei vaan käsitä, aikuinen ihminen.