Ihan oikeasti. Missä vielä minkäänlaisessa käytössä? Vihasin Pascalia 90-luvun alussa, kun se oli tietotekniikassa vielä opetusohjelmassa. Nyt on ihan sama, kun se on ihan kuollut. Ikävä vaan, että paljon järkevämpiä juttuja on kuollut myös, erityisesti Lisp.
Pascal ja Delphi on kuolleita
entinen_lispeilijä
38
370
Vastaukset
Delphi tekohengitti Pascalia ja sitä käytettiin koko 90-luvun ajan mutta 2000-luvun alkupuolella alkoi tulla ongelmia Borlandille johtuen vanhoista virheistä sitoa VCL:ää Windows API:n ja silloin yleisesti ottaen sai maksuttakin jo kunnon ohjelmointivälineet.
Joskus 2006 eteenpäin Delphi ja Pascal ovat olleet hyvin kuolleita. Niillä ei uusia projekteja aloiteta ja vanhoja lähinnä tekohengitetään.
Syy on ihan järkevä kun parempia työkaluja saa ilmaiseksikin niin ei ole mitään järkeä kitkutella jonkun Delphin kanssa. Jotain sellaista naurettavaa argumenttia on heitetty, että Pascal kielen valinta on joku elinikäinen valinta mutta todellisuudessa ohjelmointikielet eivät ole ikinä mitään elinikäisiä valintoja vaan ammattiohjelmoija omaksuu uuden kielen ainakin joka vuosi.
Se Pascalin kuolema näkyy helpoiten siinä kun sitä ei käytä kukaan niin ei oikein pääse tulemaan sellaista ekosysteemiä tämän ympärille. Ohjelmointikielen valinta on muutenkin paljon sitä, että valitaan käyttöön sopivan työkalun lisäksi se kehittäjäyhteisö joka käyttää työkalua tietyn mallin mukaisesti.- kukkia_hattuun
Juuri näin: Täällä on yksi joka ei ole ammattiohjelmoija - ja siitä syystä pitäytyy loppuikänsä juuri siinä kielessä missä itse haluaa! Entäpä sitten jos tuki kielelle loppuu? No, sitten tietokone lentää romukoppaan - sillä kun ei enää tee mitään sen jälkeen :) Omia projekteja tulee koodailtua muutamia vuodessa tuolla. Apuja saa mm. saksasta ja hollannissa on kanssa vankkaa osaamista tässä, koska kieltä on opetettu laajemmalti ja pidempään kuin muualla.
- ex-delphisti
Ihmetyttää tämmöiset raivonpuuskaukset? Mitä sitten jos on kuollut tai en katso että Pascal on kuollut niin kauan kuin vain Lazaruksen ja FreePascalin kaltaisia ohjelmistoja on olemassa ja niillä voi nykyisille käyttiksille tehdä ohjelmia, myös komentorivi pohjaisia, joku Q(uick)Basic on jo kyllä kuollut.
Minä en koskaan vihannut Pascalia, tykkäsin kovasti koodailla Delphillä ja kun aloitin yleensäkkin koodailuhommat harrastuksena 1980-luvun lopulla, alotin GFA-Basicilla joka oli eräälainen Basicin ja Pascalin kielien sekoitus.
Tottahan tuo että Delphillä enää kannata ammattimielessä uusia projektia aloitella, mutta jos löytyy hyvin toimiva Delphillä tehty sovellus jonka tarviin, voin hyvinkin semmoisen ostaa ja käyttää. En oksenna jonku ihmeen periaatteen ja tunteen perusteella että s*tana kun Delphllä tehty, sen täytyy olla kokeilematta paskaa.
En ole itsekkään ammatikseni koodaillut Delphillä kohta viiteen vuoteen, mutta hyvät muistot siitä jäi :)Toki niitä vanhoja ylläpidetään vielä. Sitä varten joku Lazarus on olemassa. Coboliakin ylläpidetään vielä.
Näitä sitten vähitellen kirjoitetaan uusiksi kun sellainen käsiin happaneminen on kuitenkin väistämätöntä pidemmällä aika välillä.
En siis näe siinä Pascalissa, Delphissä tai Lazaruksessa varsinaisesti ongelmaa mutta se mikä huolestuttaa on kun jotkut neuvovat jotain aloittelijoita käyttämään noin vanhoja juttuja. Olkoot se sitten Cobol tai Pascal.- entinen_lispeilijä
Jaha. Taas yksi kommentoija, joka näkee toisten kirjoituksissa vaan tunnetta, ei asiaa. Tai sitten käyttää tätä strategiaa, jotta voisi mollata toisia. Tää on niin nähty, hei! Huoh! 0 pistettä, ei jatkoon.
- Delphi-tekee-comebacin
Delphi on Borlandin tekemä graafinen ohjelmankehitysympäristö ja ohjelmointikieli. Se elää ja voi hyvin. Suosittelen joka ikiselle ohjelmoinnista kiinnostuneelle.
M-Kar ei osaa eikä tunne kysestä ympäristö.
Kiteellä tuomittiin juuri mies henkilö 3.5V linnaan, tielle asettamiensa esteiden vuoksi. Tälläkin henkilöllä oli ja on edelleen, vain hän oma pinttynyt käsitys tien käytöstä, samalla tavalla kuin M-Kar julistaa täälä omaansa, MUTU -tuntuman pohjalta.
"Vain minä olen oikeassa", sanoi Jehovan todistajakin aikoinaan. - ex-delp
entinen_lispeilijä kirjoitti:
Jaha. Taas yksi kommentoija, joka näkee toisten kirjoituksissa vaan tunnetta, ei asiaa. Tai sitten käyttää tätä strategiaa, jotta voisi mollata toisia. Tää on niin nähty, hei! Huoh! 0 pistettä, ei jatkoon.
No olihan tuo aloituksesi aika turha tunteiden purkaus =D Ihan kuin joku maailman kauhein asia pascal ja että se on kuollut.
Itse olen aika avoinmielinen eri ohjelmointikielille, ainut mikä hangannut vastaan on objective-c Delphi-tekee-comebacin kirjoitti:
Delphi on Borlandin tekemä graafinen ohjelmankehitysympäristö ja ohjelmointikieli. Se elää ja voi hyvin. Suosittelen joka ikiselle ohjelmoinnista kiinnostuneelle.
M-Kar ei osaa eikä tunne kysestä ympäristö.
Kiteellä tuomittiin juuri mies henkilö 3.5V linnaan, tielle asettamiensa esteiden vuoksi. Tälläkin henkilöllä oli ja on edelleen, vain hän oma pinttynyt käsitys tien käytöstä, samalla tavalla kuin M-Kar julistaa täälä omaansa, MUTU -tuntuman pohjalta.
"Vain minä olen oikeassa", sanoi Jehovan todistajakin aikoinaan.Kyllä minä Delphin tiedän. Se Embercaderon 328.60- 5 705.24€ vuodessa maksava ohjelmointiväline
- valehtelija_jäi_nalkkiin
ex-delp kirjoitti:
No olihan tuo aloituksesi aika turha tunteiden purkaus =D Ihan kuin joku maailman kauhein asia pascal ja että se on kuollut.
Itse olen aika avoinmielinen eri ohjelmointikielille, ainut mikä hangannut vastaan on objective-cJos tuo aloitus olisi turha, niin miksi ihmeessä kommentoit?
- Tuntematon-Lisp
Mikä on Lisp ?
- Tuntematon-Lisp
Luulin huulirasvaksi.
Hain verkosta selvitystä tuohon, mutta LISP-variantti ja LISP-variantti ja LISP-variantti toinen toisensa perään.
LISP -taitaa olla ohjelmointi kielten heimo, kansalaisuus, kuten mustalaiset, valkolaiset, ja värilliset. Onko LISP sittenkään ohjelmointi kieli, jospa se on yleisnimitys jokin tyyppiselle ohjelma rakenteelle. Tuntematon-Lisp kirjoitti:
Luulin huulirasvaksi.
Hain verkosta selvitystä tuohon, mutta LISP-variantti ja LISP-variantti ja LISP-variantti toinen toisensa perään.
LISP -taitaa olla ohjelmointi kielten heimo, kansalaisuus, kuten mustalaiset, valkolaiset, ja värilliset. Onko LISP sittenkään ohjelmointi kieli, jospa se on yleisnimitys jokin tyyppiselle ohjelma rakenteelle.Ohjelmointikielihän se mutta kaikki toteutukset jonkinlaisia variantteja. Vähän sama kuin oli ne Basicit silloin aikoinaan. Käytännössä pari päähaaraa on Scheme ja Common Lisp
Schemellä olen itse kirjoittanut koodia, toteutus oli GNU Guile: https://www.gnu.org/software/guile/
- Delphi10
"Joskus 2006 eteenpäin Delphi ja Pascal ovat olleet hyvin kuolleita. Niillä ei uusia projekteja aloiteta ja vanhoja lähinnä tekohengitetään."
Mihin ihmeeseen tietosi perustuu?
Aiemminhan ei ollut mahdollista tehdä Pascalilla suurimmalle osalle mobiilisoftaa
nykyäähän se on mahdollista.
Väittäisin että Pascalilla tehdyt mobiilisovellukset ovat ihan uutta softaa eikä pelkkää päivitystä.
No voihan toki olla että joku siirtyy pois javasta kohti pascalia mobiilisoftassa ja näin kai se sitten on päivittämistä!
Niin se että sinä tai tuttavasi ei käytä, ei tarkoita sitä että jotkut muut eivät käyttäisi.
https://www.youtube.com/watch?v=0mD3WLK8FYc"Mihin ihmeeseen tietosi perustuu?"
Vaikka siihen, että uusia Delphi/Pascal sovelluksia ei ole pahemmin tehty viimeisen 10v aikana eikä Delphiä/Pascalia osaavia rekrytä pahemmin missään.
"Aiemminhan ei ollut mahdollista tehdä Pascalilla suurimmalle osalle mobiilisoftaa
nykyäähän se on mahdollista."
Mutta ei kiinnosta oikein ketään.
"Väittäisin että Pascalilla tehdyt mobiilisovellukset ovat ihan uutta softaa eikä pelkkää päivitystä."
Joita ei kuitenkaan ole juuri mitään. Suurin osa näkyy olevan käännettynä Javascriptiksi tai sitten on natiiveja Android/Java, iOS/ObjectiveC, Windows/C# sovelluksia.
Jos jokin kieli yleistyy mobiilisovelluksissa niin se on C#.
"No voihan toki olla että joku siirtyy pois javasta kohti pascalia mobiilisoftassa ja näin kai se sitten on päivittämistä!"
Mutta kun tällaisia ei oikein ole.- sharppionvanhanaikaista
M-Kar kirjoitti:
"Mihin ihmeeseen tietosi perustuu?"
Vaikka siihen, että uusia Delphi/Pascal sovelluksia ei ole pahemmin tehty viimeisen 10v aikana eikä Delphiä/Pascalia osaavia rekrytä pahemmin missään.
"Aiemminhan ei ollut mahdollista tehdä Pascalilla suurimmalle osalle mobiilisoftaa
nykyäähän se on mahdollista."
Mutta ei kiinnosta oikein ketään.
"Väittäisin että Pascalilla tehdyt mobiilisovellukset ovat ihan uutta softaa eikä pelkkää päivitystä."
Joita ei kuitenkaan ole juuri mitään. Suurin osa näkyy olevan käännettynä Javascriptiksi tai sitten on natiiveja Android/Java, iOS/ObjectiveC, Windows/C# sovelluksia.
Jos jokin kieli yleistyy mobiilisovelluksissa niin se on C#.
"No voihan toki olla että joku siirtyy pois javasta kohti pascalia mobiilisoftassa ja näin kai se sitten on päivittämistä!"
Mutta kun tällaisia ei oikein ole."Jos jokin kieli yleistyy mobiilisovelluksissa niin se on C#."
C# kulta-aika meni jo (2012). Ainakin näin voisi päätellä uutisista mitä Microsoft on kertonut.
Niistä voisi päätellä että kyseiset mobiililaitteet vähenevät rajusti muutaman vuoden sisällä sharppionvanhanaikaista kirjoitti:
"Jos jokin kieli yleistyy mobiilisovelluksissa niin se on C#."
C# kulta-aika meni jo (2012). Ainakin näin voisi päätellä uutisista mitä Microsoft on kertonut.
Niistä voisi päätellä että kyseiset mobiililaitteet vähenevät rajusti muutaman vuoden sisälläC#:lla tehdään valtavasti koodia esim. Androidille ja iOS:lle. Katsos kun sitä C#:a voidaan kääntää vaikka Javascriptiksi: http://bridge.net/
Ja hupsista, sama koodi toimii joka paikassa missä selainkomponentti.
Toisekseen Microsoft on jakanut avoimena koodina C# kääntäjää ja CLR:ää, ja C#:lla tehdyt multiplatform mobiilikehitysvälineet ovat saaneet paljon enemmän käyttäjiä kuin mitkään Pascal viritykset, esim. tämä: https://www.xamarin.com/
Tämän lisäksi sitten tulee middlewaret, kuten Unity pelimoottorit joilla tehdään mobiilipelejä, C#:a käyttämällä toki.
Minun nähdäkseni C#:n kulta-aika on vasta alkanut kun aiemmin sillä tehtiin käytännössä pelkkiä Microsoft juttuja.- delphikoodaaja
M-Kar kirjoitti:
C#:lla tehdään valtavasti koodia esim. Androidille ja iOS:lle. Katsos kun sitä C#:a voidaan kääntää vaikka Javascriptiksi: http://bridge.net/
Ja hupsista, sama koodi toimii joka paikassa missä selainkomponentti.
Toisekseen Microsoft on jakanut avoimena koodina C# kääntäjää ja CLR:ää, ja C#:lla tehdyt multiplatform mobiilikehitysvälineet ovat saaneet paljon enemmän käyttäjiä kuin mitkään Pascal viritykset, esim. tämä: https://www.xamarin.com/
Tämän lisäksi sitten tulee middlewaret, kuten Unity pelimoottorit joilla tehdään mobiilipelejä, C#:a käyttämällä toki.
Minun nähdäkseni C#:n kulta-aika on vasta alkanut kun aiemmin sillä tehtiin käytännössä pelkkiä Microsoft juttuja."C#:lla tehdään valtavasti koodia esim. Androidille ja iOS:lle. Katsos kun sitä C#:a voidaan kääntää vaikka Javascriptiksi: http://bridge.net/
Ja hupsista, sama koodi toimii joka paikassa missä selainkomponentti."
Niin. Myös ObjectPascalia voidaan kääntää Javascriptiksi.
Ja aivan samoin, tällöin koodi toimii kaikkialla, missä on Javascriptia tukeva selain.
JOS lopputulokseksi todella halutaan Javascriptiä, on paljon helpompaa ja paljon vähemmän virhealtista kirjoittaa koodia ObjectPascalilla kuin C#:lla.
eli jälleen kerran, M-Karin väitteistä huolimatta, C# on paljon tarpeettomampi kuin ObjectPascal.
ObjectPascalin suurimpia etuja on juuri ohjelmointikielen selkeys, ja se, että tuon selkeyden ansiosta vältetään monia sellaisia ohjelmointivirheitä, joita muilla ohjelmointikielillä liiankin helposti pääsee syntymään.
Tämän lisäksi ainakin Delphissä on kääntäjjäoptioita, joilla saadaan tarvittaessa kaikki mahdolliset virhetarkistukset päälle.
Toki kannattaa kirjoittaa virheetöntä koodia, eivät nuo virhetarkistukset sitä varten ole olemassa, että ne jotenkin antaisivat luvan huonon koodin kirjoittamiseen.
Ne ovat olemassa siksi, että jos koodaaja kaikesta huolimatta onnistuu jotain mokaamaan, niin virhetarkistuksen ansiosta saadaan selkeä indikaatio siitä, että jotain on pielessä, ILMAN että samalla joku toinen muuttuja kirjoitetaan yli roskalla, jolloin syntyisi varsin työläästi selvitettävissä oleva virhe: ohjelman osa 1 kirjoittaa muuttujaan B ylikirjoittamalla muuttujan A muistialueen siten, että kirjoitus tahattomasti ylikirjoittaa myös muuttujan B.
Sitten ohjelman osa 2 lukee muuttujan B arvon, joka onkin nyt joku aivan väärä arvo, ja seuraus on tietenkin väärin toimiva ohjelman osa 2.
Mutta vaikka ohjelman osa 2 toimii nyt väärin, ohjelmoija seuraavaksi hukkaa työaikaa yrittämällä selvittää, mikä koodirivi ohjelman osassa 2 on väärin koodattu. No, virhettä ei tietenkään löydy, kun ohjelman osassa 2 ei ole mitään koodausvirhettä, kun virheen oikea syy on se, että ohjelman osa 1 ylikirjoittaa muuttujan B, jota ohjelman osa 2 tarvitsee !
Tietenkin pitää pyrkiä aina koodaamaan niin, ettei tällaisia virheitä pääsisi syntymään. Ne virhetarkistukset ovatkin siksi, että jos ohjelmoija tekee tällaisen virheen, niin virhetarkistus napaa kiinni tällaiseen virheeseen ennen kuin virhe pääsee tekemään tuhoja toisen ohjelman osan toiminnalle.
Ei tässä ole kyse muusta kuin M-Karin henkilökohtaisesta vihasta Pascalia ja ObjectPascalia vastaan.
Tosiasiassa ObjectPascal on erinomaisen hyvin suunniteltu ohjelmointikieli, ja sen käytännön toteutuksista 2 tunnetuinta ovat Delphi ja FreePascal (joka nimestään huolimatta on ObjectPascal -kääntäjä, ei pelkkä Pascal -kääntäjä).
Entä tarvitaanko pelkkää Pascal -kieltä missään?
No, PC -koneissa ja mobiilialustalla (älypuhelimet, tabletit) ei yleensä tarvita, kun ObjectPascal on kielenä kehittyneempi kuin pelkkä Pascal.
Mutta ns. sulautetuissa prosessoreissa eli mikrokontrollereissa (esim. Atmel AVR) Pascal voisi olla aivan hyvä valinta ohjelmointikieleksi.
ObjectPascal on toki kielenä kehittyneempi, mutta ObjectPascalilla koodattu ohjelma tarvitsee yleensä enemmän RAM -muistia kuin Pascalilla koodattu ohjelma.
Jos AVR:ssä on mallista riippuen 128 tavua .. 1024 tavua RAM -muistia, niin tällöin ObjectPascalin käyttö saattaa muodostua mahdottomaksi,
kun RAM -muistin määrä ei riitä.
PC:lle koodaukseen Delphi on paras tarjolla oleva ohjelmointityöväline.
Siksi aion käyttää sitä jatkossakin, M-Karin Delphi -vihamielisistä kommenteista huolimatta.
Niin, Delphillä koodaamani ohjelmat yleensä toimivat virheettömästi.
C:llä ja C :lla koodatuista ohjelmista paljastuu yleensä tasaista tahtia vakaviakin virheitä, esim. ns. HeartBleed -haavoittuvuus keväällä 2014 paljon käytetystä OpenSSL -toteutuksesta.
Jos se olisi koodattu ObjectPascalilla eikä C:llä tai C :lla, niin mitä ilmeisimmin HeartBleed -haavoittuvuutta ei olisi koskaan ollut olemassa.
Ehkäpä on tiettyjä tahoja, joille ei sovi se, että yritysten tietojärjestelmät olisivat virheettömiä. Kas kun niihin ei sitten esim. valtiolliset tiedusteluorganisaatiot pystyisi enää murtautumaan. Mutta kun ylläpidetään väkisin ohjelmointikulttuuria, että jatketaan vaaralliseksi tiedettyjen ohjelmointikielten kuten C ja C käyttöä, niin näin varmistetaan se, että haavoittuvuuksia tulee jatkossakin löytymään, ja ne taas takaavat tiedusteluorganisaatioille helpon (laittoman) pääsyn yritysten tietojärjestelmiin.
Siispä: koodaa Delphillä ja tee huolellista työtä, näin saat aikaiseksi järjestelmän, johon EI murtauduta. Suosittelen myös vääntämään kaikki mahdolliset virhetarkistukset päälle, se hieman hidastaa, mutta nykyprosessorit ovat niin käsittämättömän nopeita, että ohjelmakoodisi on tämän pienen hidaustuksen jälkeenkin erittäin nopea. delphikoodaaja kirjoitti:
"C#:lla tehdään valtavasti koodia esim. Androidille ja iOS:lle. Katsos kun sitä C#:a voidaan kääntää vaikka Javascriptiksi: http://bridge.net/
Ja hupsista, sama koodi toimii joka paikassa missä selainkomponentti."
Niin. Myös ObjectPascalia voidaan kääntää Javascriptiksi.
Ja aivan samoin, tällöin koodi toimii kaikkialla, missä on Javascriptia tukeva selain.
JOS lopputulokseksi todella halutaan Javascriptiä, on paljon helpompaa ja paljon vähemmän virhealtista kirjoittaa koodia ObjectPascalilla kuin C#:lla.
eli jälleen kerran, M-Karin väitteistä huolimatta, C# on paljon tarpeettomampi kuin ObjectPascal.
ObjectPascalin suurimpia etuja on juuri ohjelmointikielen selkeys, ja se, että tuon selkeyden ansiosta vältetään monia sellaisia ohjelmointivirheitä, joita muilla ohjelmointikielillä liiankin helposti pääsee syntymään.
Tämän lisäksi ainakin Delphissä on kääntäjjäoptioita, joilla saadaan tarvittaessa kaikki mahdolliset virhetarkistukset päälle.
Toki kannattaa kirjoittaa virheetöntä koodia, eivät nuo virhetarkistukset sitä varten ole olemassa, että ne jotenkin antaisivat luvan huonon koodin kirjoittamiseen.
Ne ovat olemassa siksi, että jos koodaaja kaikesta huolimatta onnistuu jotain mokaamaan, niin virhetarkistuksen ansiosta saadaan selkeä indikaatio siitä, että jotain on pielessä, ILMAN että samalla joku toinen muuttuja kirjoitetaan yli roskalla, jolloin syntyisi varsin työläästi selvitettävissä oleva virhe: ohjelman osa 1 kirjoittaa muuttujaan B ylikirjoittamalla muuttujan A muistialueen siten, että kirjoitus tahattomasti ylikirjoittaa myös muuttujan B.
Sitten ohjelman osa 2 lukee muuttujan B arvon, joka onkin nyt joku aivan väärä arvo, ja seuraus on tietenkin väärin toimiva ohjelman osa 2.
Mutta vaikka ohjelman osa 2 toimii nyt väärin, ohjelmoija seuraavaksi hukkaa työaikaa yrittämällä selvittää, mikä koodirivi ohjelman osassa 2 on väärin koodattu. No, virhettä ei tietenkään löydy, kun ohjelman osassa 2 ei ole mitään koodausvirhettä, kun virheen oikea syy on se, että ohjelman osa 1 ylikirjoittaa muuttujan B, jota ohjelman osa 2 tarvitsee !
Tietenkin pitää pyrkiä aina koodaamaan niin, ettei tällaisia virheitä pääsisi syntymään. Ne virhetarkistukset ovatkin siksi, että jos ohjelmoija tekee tällaisen virheen, niin virhetarkistus napaa kiinni tällaiseen virheeseen ennen kuin virhe pääsee tekemään tuhoja toisen ohjelman osan toiminnalle.
Ei tässä ole kyse muusta kuin M-Karin henkilökohtaisesta vihasta Pascalia ja ObjectPascalia vastaan.
Tosiasiassa ObjectPascal on erinomaisen hyvin suunniteltu ohjelmointikieli, ja sen käytännön toteutuksista 2 tunnetuinta ovat Delphi ja FreePascal (joka nimestään huolimatta on ObjectPascal -kääntäjä, ei pelkkä Pascal -kääntäjä).
Entä tarvitaanko pelkkää Pascal -kieltä missään?
No, PC -koneissa ja mobiilialustalla (älypuhelimet, tabletit) ei yleensä tarvita, kun ObjectPascal on kielenä kehittyneempi kuin pelkkä Pascal.
Mutta ns. sulautetuissa prosessoreissa eli mikrokontrollereissa (esim. Atmel AVR) Pascal voisi olla aivan hyvä valinta ohjelmointikieleksi.
ObjectPascal on toki kielenä kehittyneempi, mutta ObjectPascalilla koodattu ohjelma tarvitsee yleensä enemmän RAM -muistia kuin Pascalilla koodattu ohjelma.
Jos AVR:ssä on mallista riippuen 128 tavua .. 1024 tavua RAM -muistia, niin tällöin ObjectPascalin käyttö saattaa muodostua mahdottomaksi,
kun RAM -muistin määrä ei riitä.
PC:lle koodaukseen Delphi on paras tarjolla oleva ohjelmointityöväline.
Siksi aion käyttää sitä jatkossakin, M-Karin Delphi -vihamielisistä kommenteista huolimatta.
Niin, Delphillä koodaamani ohjelmat yleensä toimivat virheettömästi.
C:llä ja C :lla koodatuista ohjelmista paljastuu yleensä tasaista tahtia vakaviakin virheitä, esim. ns. HeartBleed -haavoittuvuus keväällä 2014 paljon käytetystä OpenSSL -toteutuksesta.
Jos se olisi koodattu ObjectPascalilla eikä C:llä tai C :lla, niin mitä ilmeisimmin HeartBleed -haavoittuvuutta ei olisi koskaan ollut olemassa.
Ehkäpä on tiettyjä tahoja, joille ei sovi se, että yritysten tietojärjestelmät olisivat virheettömiä. Kas kun niihin ei sitten esim. valtiolliset tiedusteluorganisaatiot pystyisi enää murtautumaan. Mutta kun ylläpidetään väkisin ohjelmointikulttuuria, että jatketaan vaaralliseksi tiedettyjen ohjelmointikielten kuten C ja C käyttöä, niin näin varmistetaan se, että haavoittuvuuksia tulee jatkossakin löytymään, ja ne taas takaavat tiedusteluorganisaatioille helpon (laittoman) pääsyn yritysten tietojärjestelmiin.
Siispä: koodaa Delphillä ja tee huolellista työtä, näin saat aikaiseksi järjestelmän, johon EI murtauduta. Suosittelen myös vääntämään kaikki mahdolliset virhetarkistukset päälle, se hieman hidastaa, mutta nykyprosessorit ovat niin käsittämättömän nopeita, että ohjelmakoodisi on tämän pienen hidaustuksen jälkeenkin erittäin nopea."JOS lopputulokseksi todella halutaan Javascriptiä, on paljon helpompaa ja paljon vähemmän virhealtista kirjoittaa koodia ObjectPascalilla kuin C#:lla."
Havaintojen perusteella ObjectPascalissa näyttää olevan huonompi ilmaisukyky kuin C#:ssa, joten väittämäsi tuskin pitää paikkansa.
Voit tietysti todistaa käsittämättömän väittämäsi. Tällähän se lasketaan: https://en.wikipedia.org/wiki/Halstead_complexity_measures
"eli jälleen kerran, M-Karin väitteistä huolimatta, C# on paljon tarpeettomampi kuin ObjectPascal."
Ei tietenkään ole. C# on standardointu, ilmaisukykyisempi ja sillä tehdään nykyisin softat. ObjectPascal on standardoimaton kehäraakki ja koodin ilmaisukyky on ilmeisen heikko, ja lähes kuollut kokonaan pois. Samaa sarjaa kuin joku Cobol.
"ObjectPascalin suurimpia etuja on juuri ohjelmointikielen selkeys"
TODISTA! Laskentakaava ja esimerkki on annettu.
"Tämän lisäksi ainakin Delphissä on kääntäjjäoptioita, joilla saadaan tarvittaessa kaikki mahdolliset virhetarkistukset päälle."
C#:lla on paremmat. Esim. Delphistä taisi olla kokoajan pointterit päällä.
"Tosiasiassa ObjectPascal on erinomaisen hyvin suunniteltu ohjelmointikieli"
70-luvun mittareilla. Nykyään on paljon ilmaisukykyisempiä tai vaihtoehtoisesti kieliä jolla on mahdollista saada todistettatavasti virheettömämpiä ohjelmia tai kieliä jotka sisältävät enemmän käännösaikaisia kuin myös ajonaikaisia tarkistuksia.
"PC:lle koodaukseen Delphi on paras tarjolla oleva ohjelmointityöväline."
Todistettavasti ei ole. Ohjelmistojen laadulle on monia mittareita Delphillä tehdyt ohjelmat rämpivät laadussa. Helpoin esimerkikki vaikka portattavuus.
"Niin, Delphillä koodaamani ohjelmat yleensä toimivat virheettömästi."
Minun koodaamani ohjelmat mitä olen tehnyt monilla välineillä toimivat yleensä virheettömästi.
"Jos se olisi koodattu ObjectPascalilla eikä C:llä tai C :lla, niin mitä ilmeisimmin HeartBleed -haavoittuvuutta ei olisi koskaan ollut olemassa."
ObjectPascal todennäköisesti väärä kieli tuollaisen palikan tekemiseen. Systeemitason komponentilla on tietynkaltainen ABI että sitä voidaan kutsua muista kielistä.
"Siispä: koodaa Delphillä ja tee huolellista työtä, näin saat aikaiseksi järjestelmän, johon EI murtauduta."
Havaintojen perusteella Delphi ohjelmia päivitetään jatkuvasti turva aukoista. Sinulla ei ole mitään todistetta, Delphi tekisi hommat virheettömäksi tai edes olennaisesti helpottaisi. Et ole kertonut esimerkiksi kuinka suurikokoinen tietoturvaryhmä organisaatiossasi on käytössä etsimässä virheitä sinun tekemässä softassa joka kuuntelee portteja, jota käytetään etänä tai joka avaa tiedostoja joita tuotettu muualla.delphikoodaaja kirjoitti:
"C#:lla tehdään valtavasti koodia esim. Androidille ja iOS:lle. Katsos kun sitä C#:a voidaan kääntää vaikka Javascriptiksi: http://bridge.net/
Ja hupsista, sama koodi toimii joka paikassa missä selainkomponentti."
Niin. Myös ObjectPascalia voidaan kääntää Javascriptiksi.
Ja aivan samoin, tällöin koodi toimii kaikkialla, missä on Javascriptia tukeva selain.
JOS lopputulokseksi todella halutaan Javascriptiä, on paljon helpompaa ja paljon vähemmän virhealtista kirjoittaa koodia ObjectPascalilla kuin C#:lla.
eli jälleen kerran, M-Karin väitteistä huolimatta, C# on paljon tarpeettomampi kuin ObjectPascal.
ObjectPascalin suurimpia etuja on juuri ohjelmointikielen selkeys, ja se, että tuon selkeyden ansiosta vältetään monia sellaisia ohjelmointivirheitä, joita muilla ohjelmointikielillä liiankin helposti pääsee syntymään.
Tämän lisäksi ainakin Delphissä on kääntäjjäoptioita, joilla saadaan tarvittaessa kaikki mahdolliset virhetarkistukset päälle.
Toki kannattaa kirjoittaa virheetöntä koodia, eivät nuo virhetarkistukset sitä varten ole olemassa, että ne jotenkin antaisivat luvan huonon koodin kirjoittamiseen.
Ne ovat olemassa siksi, että jos koodaaja kaikesta huolimatta onnistuu jotain mokaamaan, niin virhetarkistuksen ansiosta saadaan selkeä indikaatio siitä, että jotain on pielessä, ILMAN että samalla joku toinen muuttuja kirjoitetaan yli roskalla, jolloin syntyisi varsin työläästi selvitettävissä oleva virhe: ohjelman osa 1 kirjoittaa muuttujaan B ylikirjoittamalla muuttujan A muistialueen siten, että kirjoitus tahattomasti ylikirjoittaa myös muuttujan B.
Sitten ohjelman osa 2 lukee muuttujan B arvon, joka onkin nyt joku aivan väärä arvo, ja seuraus on tietenkin väärin toimiva ohjelman osa 2.
Mutta vaikka ohjelman osa 2 toimii nyt väärin, ohjelmoija seuraavaksi hukkaa työaikaa yrittämällä selvittää, mikä koodirivi ohjelman osassa 2 on väärin koodattu. No, virhettä ei tietenkään löydy, kun ohjelman osassa 2 ei ole mitään koodausvirhettä, kun virheen oikea syy on se, että ohjelman osa 1 ylikirjoittaa muuttujan B, jota ohjelman osa 2 tarvitsee !
Tietenkin pitää pyrkiä aina koodaamaan niin, ettei tällaisia virheitä pääsisi syntymään. Ne virhetarkistukset ovatkin siksi, että jos ohjelmoija tekee tällaisen virheen, niin virhetarkistus napaa kiinni tällaiseen virheeseen ennen kuin virhe pääsee tekemään tuhoja toisen ohjelman osan toiminnalle.
Ei tässä ole kyse muusta kuin M-Karin henkilökohtaisesta vihasta Pascalia ja ObjectPascalia vastaan.
Tosiasiassa ObjectPascal on erinomaisen hyvin suunniteltu ohjelmointikieli, ja sen käytännön toteutuksista 2 tunnetuinta ovat Delphi ja FreePascal (joka nimestään huolimatta on ObjectPascal -kääntäjä, ei pelkkä Pascal -kääntäjä).
Entä tarvitaanko pelkkää Pascal -kieltä missään?
No, PC -koneissa ja mobiilialustalla (älypuhelimet, tabletit) ei yleensä tarvita, kun ObjectPascal on kielenä kehittyneempi kuin pelkkä Pascal.
Mutta ns. sulautetuissa prosessoreissa eli mikrokontrollereissa (esim. Atmel AVR) Pascal voisi olla aivan hyvä valinta ohjelmointikieleksi.
ObjectPascal on toki kielenä kehittyneempi, mutta ObjectPascalilla koodattu ohjelma tarvitsee yleensä enemmän RAM -muistia kuin Pascalilla koodattu ohjelma.
Jos AVR:ssä on mallista riippuen 128 tavua .. 1024 tavua RAM -muistia, niin tällöin ObjectPascalin käyttö saattaa muodostua mahdottomaksi,
kun RAM -muistin määrä ei riitä.
PC:lle koodaukseen Delphi on paras tarjolla oleva ohjelmointityöväline.
Siksi aion käyttää sitä jatkossakin, M-Karin Delphi -vihamielisistä kommenteista huolimatta.
Niin, Delphillä koodaamani ohjelmat yleensä toimivat virheettömästi.
C:llä ja C :lla koodatuista ohjelmista paljastuu yleensä tasaista tahtia vakaviakin virheitä, esim. ns. HeartBleed -haavoittuvuus keväällä 2014 paljon käytetystä OpenSSL -toteutuksesta.
Jos se olisi koodattu ObjectPascalilla eikä C:llä tai C :lla, niin mitä ilmeisimmin HeartBleed -haavoittuvuutta ei olisi koskaan ollut olemassa.
Ehkäpä on tiettyjä tahoja, joille ei sovi se, että yritysten tietojärjestelmät olisivat virheettömiä. Kas kun niihin ei sitten esim. valtiolliset tiedusteluorganisaatiot pystyisi enää murtautumaan. Mutta kun ylläpidetään väkisin ohjelmointikulttuuria, että jatketaan vaaralliseksi tiedettyjen ohjelmointikielten kuten C ja C käyttöä, niin näin varmistetaan se, että haavoittuvuuksia tulee jatkossakin löytymään, ja ne taas takaavat tiedusteluorganisaatioille helpon (laittoman) pääsyn yritysten tietojärjestelmiin.
Siispä: koodaa Delphillä ja tee huolellista työtä, näin saat aikaiseksi järjestelmän, johon EI murtauduta. Suosittelen myös vääntämään kaikki mahdolliset virhetarkistukset päälle, se hieman hidastaa, mutta nykyprosessorit ovat niin käsittämättömän nopeita, että ohjelmakoodisi on tämän pienen hidaustuksen jälkeenkin erittäin nopea.Delphihaastetta: http://keskustelu.suomi24.fi/t/14473406/python----mita-silla-todella-voi-tehda#comment-86506466
- aerftgq
PUHUT PASKAA
- harva_tarvii_muuta
En tiedä muista, mutta kerran jos jonkin on oppinut, ei siitä siirry pois enää! Harrastuskäytössä kun ei tarvitse mitenkään mennä valtavirtojen mukana vaan voi keskittyä siihen mikä on hauskaa! Lazarus sattuu olemaan tämän hetken kuuminta hottia minulle ja sillä mennään vielä pitkälle - käyttö kun on Pascal:n kouluopetuksen takia huomattavasti matalamman kynnyksen takana kuin missään muussa tietämässäni ympäristössä. Aika monen ihmisen aivot on suomessa edelleenkin ohjelmoitu pascal-moodiin - ja hyvä niin! Ennen kaikkea tavallinen ihminen tarvitsee projekteissaan helppokäyttöisyyttä. Ja tätähän tuo Lazarus juuri meille tarjoaa drag-and-drop tyyppisellä kehityksellään ja erittäin selkeällä ulkoasullaan - niin koodillisesti, dokumentoinnin kannalta sekä GUI:ssa käytettävyyden kannalta.
- Hyvin-sanottu
("En tiedä muista, mutta kerran jos jonkin on oppinut, ei siitä siirry pois enää! ")
Hyvin sanottu, pitää paikkansa, se on just näin. "En tiedä muista, mutta kerran jos jonkin on oppinut, ei siitä siirry pois enää!"
Yleensä siirrytään kokoajan parempaan.
"käyttö kun on Pascal:n kouluopetuksen takia huomattavasti matalamman kynnyksen takana kuin missään muussa tietämässäni ympäristössä."
Tuokin on aika huono selitys kun jos osaa ohjelmoida ja jollain ohjelmointikielellä niin uuden ohjelmointikielen omaksuminen ei vaadi enää käytännössä mitään vaivaa. Enemmän melkeinpä siinä Lazaruksen omaksumisessa on sitä vaivaa kuin uudessa kielessä (työkaluja ne kieletkin on), eli ei juuri mitään.
"Ennen kaikkea tavallinen ihminen tarvitsee projekteissaan helppokäyttöisyyttä. Ja tätähän tuo Lazarus juuri meille tarjoaa drag-and-drop tyyppisellä kehityksellään ja erittäin selkeällä ulkoasullaan - niin koodillisesti, dokumentoinnin kannalta sekä GUI:ssa käytettävyyden kannalta."
Lazaruksess ei kehitetä mitään drag-and-drop vaan kyse on pelkästä käyttöliittymäkomponenttien asettelusta. Koodi kirjoitetaan edelleen ja se onkin suhteellisen karmeata verrattuna kauniimpiin kieliin.
Harrastuksenakin jos hommia tekee niin luulisi senkin häiritsevän, että Lazaruksella ei saa niin hyvää lopputulosta aikaiseksi kuin paremmilla välineillä.- vain_väitteitä
M-Kar kirjoitti:
"En tiedä muista, mutta kerran jos jonkin on oppinut, ei siitä siirry pois enää!"
Yleensä siirrytään kokoajan parempaan.
"käyttö kun on Pascal:n kouluopetuksen takia huomattavasti matalamman kynnyksen takana kuin missään muussa tietämässäni ympäristössä."
Tuokin on aika huono selitys kun jos osaa ohjelmoida ja jollain ohjelmointikielellä niin uuden ohjelmointikielen omaksuminen ei vaadi enää käytännössä mitään vaivaa. Enemmän melkeinpä siinä Lazaruksen omaksumisessa on sitä vaivaa kuin uudessa kielessä (työkaluja ne kieletkin on), eli ei juuri mitään.
"Ennen kaikkea tavallinen ihminen tarvitsee projekteissaan helppokäyttöisyyttä. Ja tätähän tuo Lazarus juuri meille tarjoaa drag-and-drop tyyppisellä kehityksellään ja erittäin selkeällä ulkoasullaan - niin koodillisesti, dokumentoinnin kannalta sekä GUI:ssa käytettävyyden kannalta."
Lazaruksess ei kehitetä mitään drag-and-drop vaan kyse on pelkästä käyttöliittymäkomponenttien asettelusta. Koodi kirjoitetaan edelleen ja se onkin suhteellisen karmeata verrattuna kauniimpiin kieliin.
Harrastuksenakin jos hommia tekee niin luulisi senkin häiritsevän, että Lazaruksella ei saa niin hyvää lopputulosta aikaiseksi kuin paremmilla välineillä."Lazaruksess ei kehitetä mitään drag-and-drop vaan kyse on pelkästä käyttöliittymäkomponenttien asettelusta. Koodi kirjoitetaan edelleen"
Näyttää siltä että et edes ole testannut tätä:
http://wiki.freepascal.org/FPSpreadsheet_tutorial:_Writing_a_mini_spreadsheet_application/fi vain_väitteitä kirjoitti:
"Lazaruksess ei kehitetä mitään drag-and-drop vaan kyse on pelkästä käyttöliittymäkomponenttien asettelusta. Koodi kirjoitetaan edelleen"
Näyttää siltä että et edes ole testannut tätä:
http://wiki.freepascal.org/FPSpreadsheet_tutorial:_Writing_a_mini_spreadsheet_application/fiTuossahan ei itse sitä ohjelmointia tehdä kuin pieneltä osin.
Jonkun TsWorksheetGrid laittaminen lomakkeelle on sitä, että suunnitellaan käyttöliittymää ja siinä käytetään jonkun tekemää valmista komponenttia. Ei tuossa siis itse ohjelmoida vielä.
Tuolla toisessa ketjussa sitten sählättiin kun haluttiin tehdä WWW-selain Lazaruksella mutta puuttui komponentti tuohon niin se olikin sitten jokin ongelma kun olisi pitänyt itse ohjelmoida jotain.- Olet-täysi-mulkku
Voi saatana mitä lässytystä, hirtä ittes pentu.
- ex-delphisti
"En tiedä muista, mutta kerran jos jonkin on oppinut, ei siitä siirry pois enää!"
Riippuu varmasti ihmisestä, mutta minä en allekirjoita tätä. Delphillä ammatikseni koodaillut 5,5 vuotta ja sitä ennenkin Delphi 2.0 aloittelin harrastuksena. Mukavaa puuhaa aikoinaan ja jonkin näköistä RAD-kehitystä kaipaisin vieläkin. Lazaruksen käyttö tökkäsi puutteelliseen HiDPI tukeen, eli 27" 4K näyttö käytössä. Jos tuota eivät korjaa, lopahtaa käyttö muillakin kunhan 4K/5K näytöt yleistyy.
Olen Pascalin jälkeen koodaillut C/C , Vala, JavaScript ja PHP kielillä enimmäkseen, pari viimeisintä nykyisessä ammatissa, C harrastuksena esim. OpenGL-koodailua.
Säädin Linux-ympäristöön VSCoden kaikkine C laajennoksineen ja debug-ominaisuuksineen. VSCode on kyllä aivan loistava editori, Git versiohallinta käytössä ja saa kaikki muutokset näkyville commitin jälkeiseen versioon. En osannut Delphi aikoina tämmöisistä ominaisuuksista unelmoidakkaan ja tämän saa ihan ilmaiseksi :)"Lazaruksen käyttö tökkäsi puutteelliseen HiDPI tukeen, eli 27" 4K näyttö käytössä. Jos tuota eivät korjaa, lopahtaa käyttö muillakin kunhan 4K/5K näytöt yleistyy."
Kyseinen asia taitaa olla kiinni arkkitehtuurista. Niin kauan kun siellä on jotain WinAPI kytköstä niin tuosta ei kunnolla pääse eroon.
Jostain syystä porukalla on jotain ihme ongelmia tehdä se softa Windowsille .NET:n, selaimen tai WinRT:n varaan vaan yrittävät väkisinkin hinkata jotain legacyä missä on ne rajoitteet.
Itsehän olen pitkään digannut Typescriptistä mutta C# ei välttämättä huono sekään. Pääasia että kääntyy Javascriptiksi niin palvelinpuoli toimii sitten nodella ja käyttöliittymä selaimella.- ex-pistemies
Kyllähän tämä homma etenkin ammattina vaatii suuntautumista valtavirtojen mukaan, harrastuksena voi sitten tehdä mitä lystää. Kun olin vielä ex-työpaikalla, siellä oli kaveri joka oli aina koodaillut Visual Basic 6.0 ympäristöllä, eikä koskaan ymmärtänyt, hyväksynyt VB 7 ja sen jälkeisiä muutoksia, ei suostunut opiskelemaan uutta. Loppujen lopuksi vaihtoi alaa ihan toiseen ammattiin, jotain maanviljelyä alkoi opiskelemaan.
- Delphi
Olen tällä hetkellä kokopäivätyössä Delphi SQL Server Python, järjestelmä suomessa käytössä maanlaajuisesti.
Kyllähän niitä legacyjä löytyy.
Siitä vaan laskemaan kuinka paljon menee rahaa hukkaan vuodessa ja minkälainen kustannus on siirtää koodi vähän fiksummalle tekniikalle.
Jos arkkitehtuuri ei vielä ole kunnossa niin aloittaisin urakan refactoroimalla järjestelmän web service palvelukomponenteiksi. Sitten sitä on helppo muutella pala kerrallaan, niin käyttöliittymä kuin palvelinpuoli ja siirtää vaikka palvelu kerrallaan siihen teknologiaan mihin kaikkia tietojärjestelmiä viedään.- ex-delphisti
Samaa mieltä, samoista asioista on puhuttu meilläkin työpaikassa vaikka Delphiä ei käytössä vaan (PHP/JavaScript/JQuery/UI). Asiat tuuppaa vanhenemaan, pala kerrallaan modernimpaan systeemiin, tosin vaikka WebService onkin käytössä, ainut mikä hankaa mielestäni on PHP, mutta piru että sillä on koodattua softaa aika hemmetisti, sitä ei helposti siirretäkkään esim. nodejs-alustalle, en tiedä onko se edes järkevää koska homma toimii servun päässä ok PHP:lla.
- ex-delphisti
Niin suurin haaste on tuo käyttöliittymä, että se soveltuis paremmin eri laitteisiin kuten padeihin ja älykännyköihin, Joomla tällä hetkellä harkinnassa, siinä käyttöliittymä jaetaan palstoihin jotka sitten jakaantuu helpommin laitteen mukaan resoluution leveyden suhteen.
ex-delphisti kirjoitti:
Samaa mieltä, samoista asioista on puhuttu meilläkin työpaikassa vaikka Delphiä ei käytössä vaan (PHP/JavaScript/JQuery/UI). Asiat tuuppaa vanhenemaan, pala kerrallaan modernimpaan systeemiin, tosin vaikka WebService onkin käytössä, ainut mikä hankaa mielestäni on PHP, mutta piru että sillä on koodattua softaa aika hemmetisti, sitä ei helposti siirretäkkään esim. nodejs-alustalle, en tiedä onko se edes järkevää koska homma toimii servun päässä ok PHP:lla.
Itse suosin sitä teknologian vakiointia. Että jos on kaikki palvelimessa Apache PHP webserviceinä niin mitä sitä nyt muuttamaan. Ennemmin huolehtii siitä, että jokaisessa palvelimessa on vakioituna sama käyttöjärjestelmä, esim. vaikka Ubuntu 16.04 LTS ja koodi tehty tämän PHP versiota vasten ja deprekoitu tavara siivottuna pois. Tuollaista on vaivatonta ylläpitää eikä yleensä ole mitään kriittistä tarvetta siirtää pois.
Sitten jos tekee päätöksen siirtää NodeJS:lle niin varmaan on jokin syy siihen, esim. se että saa saman kielen käyttöliittymään ja palvelimeen, ja palvelimessa ei niinkään prosessoida dataa vaan sopii tapahtumapohjaiseen serveriin. Siitä sitten vaan kirjoittaa service kerrallaan alkaen sieltä missä isoimmat latenssit.
Siistin koodin uudelleenkirjoittaminen kielestä toiseen on melko mekaanista touhua. Se taas on kauheta jos joka palikka on kirjoitettu eri kielellä ja joka serveri eri merkkiä ja eri versiota. Sekin toimii kun on palikoitu fiksusti mutta se yhtenäisyyden puute tekee ylläpitoa työläämmäksi. Että ennemmin sitten pyrkii siihen, että päivittää kaikki kerralla läpi ja järjestyksessä ja uudelleen kirjoittaa toiseksi kerralla ja järjestyksessä, että ei tule sitä versiokirjoa. Vähentää myös palvelinresurssien tarvetta kivaksi.ex-delphisti kirjoitti:
Niin suurin haaste on tuo käyttöliittymä, että se soveltuis paremmin eri laitteisiin kuten padeihin ja älykännyköihin, Joomla tällä hetkellä harkinnassa, siinä käyttöliittymä jaetaan palstoihin jotka sitten jakaantuu helpommin laitteen mukaan resoluution leveyden suhteen.
Joomla on kauhea.
Ennemmin vaikka Bootstrap.
- Basic_will_never_die
ex-delphisti 13.7.2016 13:29
Kirjoitti: "...joku Q(uick)Basic on jo kyllä kuollut."
QuicBasic ei ole ollenkaan kuollut, vaan päinvastoin noussut kuolleista ja elää ja voi hyvin.
http://www.qb64.net/
QB64 toimii Windows, Linux, Mac ja Android ympäristöissä. WIN10:ssä QB:n vanhat muistirajoitukset ym. limitaatiot on voitettu. Samoin löytyy tuki vähän kaikelle, mitä WIN10 löytyy. Perinteinen DOS-like tulkki... ok, mutta sehän siinä on idea. Mustan "DOS"-ruudun voi määritellä niin isoksi kuin haluaa. Ei tarvita mitään DosBoxia erikseen eli toimii suoraan WIN10:ssä.
Välillä kun haluaa tehdä jotain pientä apuohjelmaa todella nopeasti, niin sen voi pyöräyttää QB64:llä. Basicillahan suurin osa tämän päivän guruista on uransa aloittanut, joten Basicin hallinta kuuluu joka ohjelmoijan yleissivistykseen. Vähän niin kuin latina kielitieteissä. QB64 kääntää ohjelmat itsenäisiksi EXE-tiedostoiksi, eli niiden ajamiseen ei tarvita tulkkia. Ja ilmainen, tietysti.Basicilla joo aloitti ja siitä aiheutui aivovauriota mikä hidasti ohjelmoinnin oppimista.
Jos haluaa pientä apuohjelmaa nopeasti niin siihen on parempiakin työkaluja keksitty.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nurmossa kuoli 2 Lasta..
Autokolarissa. Näin kertovat iltapäivälehdet juuri nyt. 22.11. Ja aina ennen Joulua näitä tulee. . .844531Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen503115Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/15256631363109Mikko Koivu yrittää pestä mustan valkoiseksi
Ilmeisesti huomannut, että Helenan tukijoukot kasvaa kasvamistaan. Riistakamera paljasti hiljattain kylmän totuuden Mi4032192Purra hermostui A-studiossa
Purra huusi ja tärisi A-studiossa 21.11.-24. Ei kykene asialliseen keskusteluun.2201308Ensitreffit Hai rehellisenä - Tämä intiimiyden muoto puuttui suhteesta Annan kanssa: "Meillä ei..."
Hai ja Anna eivät jatkaneet avioliittoaan Ensitreffit-sarjassa. Olisiko mielestäsi tällä parilla ollut mahdollisuus aito111213- 761197
- 651082
Joel Harkimo seuraa Martina Aitolehden jalanjälkiä!
Oho, aikamoinen yllätys, että Joel Jolle Harkimo on lähtenyt Iholla-ohjelmaan. Tässähän hän seuraa mm. Martina Aitolehde301074Miksi pankkitunnuksilla kaikkialle
Miksi rahaliikenteen palveluiden tunnukset vaaditaan miltei kaikkeen yleiseen asiointiin Suomessa? Kenen etu on se, että111983