Varis raakkui talon päällä, taioillansa houkutellen luoksensa vanhaa emäntää.
"Tahot sie taikoja multa, loitsuja suuria, komeita. Annan sulle mitä tahdot", mahdillansa kerskaeli.
"Taion mä tuomehen voiman,
tuomenoksaan tuoreheeseen oksaan kukkivaan, soreaan:"
"Tahdon toki moisen taian - taian ,joka tepsineepi, taian ,jossa voima, valta". vastasi pahainen emäntä.
"Mitäpä loitsulla tekisit, mikä mieltäs liikuttavi.Kas, yksi taika oksaa kohti:"
Miettivi vanha emäntä; käsiänsä kääntelevi, silmiänsä pyöritteli, huulillansa höpötteli. Jo välähti ajatus oiva.
"Tahdon mä nuoren urohon, miehen pitkän ja komean.Joll on voima ruumiissansa, silmissä tuore kirkkaus, sydämessä sielun hyvyys.
Kyllä hyvänä pitäisin, käsilläni kannattaisin."
Sai emäntä tuomenoksan, tuomenoksan loitsuttuna, taialla varustettuna.
Läksi eukko kulkemahan, urhoo nuorta etsimähän.
Tuli vastaan uros nuori,katsannolta kovin komea.
Tuuless heilui silkkihapset, kultakiharoina,
nukkaposket verevinä,askel joustava ja sorja.Voima uhkui ruumiistansa.
Silmissä tulinen katse.
Jo parahti pahainen eukko,pelästyi perin pahasti.
"Onhan komea poika. Liian komea minulle, kyhmyiselle akkaselle, jolla sääret kippuraiset,hiukset harmaat, tappuraiset.
Johan tein mä suuren virheen;yksi taika oksaa kohti.Siinä meni suuret toiveet.
Parasta pysyä kotona, luona oman ukko kullan, ukkoseni ymmyrkäisen.Ei oo hällä komeutta, mutta jospa jotain muuta."
Tuomen taiat ojaan heitti, sinne unelmansa peitti.
"Tahot sie taikoja multa, loitsuja suuria, komeita. Annan sulle mitä tahdot", mahdillansa kerskaeli.
"Taion mä tuomehen voiman,
tuomenoksaan tuoreheeseen oksaan kukkivaan, soreaan:"
"Tahdon toki moisen taian - taian ,joka tepsineepi, taian ,jossa voima, valta". vastasi pahainen emäntä.
"Mitäpä loitsulla tekisit, mikä mieltäs liikuttavi.Kas, yksi taika oksaa kohti:"
Miettivi vanha emäntä; käsiänsä kääntelevi, silmiänsä pyöritteli, huulillansa höpötteli. Jo välähti ajatus oiva.
"Tahdon mä nuoren urohon, miehen pitkän ja komean.Joll on voima ruumiissansa, silmissä tuore kirkkaus, sydämessä sielun hyvyys.
Kyllä hyvänä pitäisin, käsilläni kannattaisin."
Sai emäntä tuomenoksan, tuomenoksan loitsuttuna, taialla varustettuna.
Läksi eukko kulkemahan, urhoo nuorta etsimähän.
Tuli vastaan uros nuori,katsannolta kovin komea.
Tuuless heilui silkkihapset, kultakiharoina,
nukkaposket verevinä,askel joustava ja sorja.Voima uhkui ruumiistansa.
Silmissä tulinen katse.
Jo parahti pahainen eukko,pelästyi perin pahasti.
"Onhan komea poika. Liian komea minulle, kyhmyiselle akkaselle, jolla sääret kippuraiset,hiukset harmaat, tappuraiset.
Johan tein mä suuren virheen;yksi taika oksaa kohti.Siinä meni suuret toiveet.
Parasta pysyä kotona, luona oman ukko kullan, ukkoseni ymmyrkäisen.Ei oo hällä komeutta, mutta jospa jotain muuta."
Tuomen taiat ojaan heitti, sinne unelmansa peitti.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.