Muutaman kerran olen nähnyt yhdistelmärekan nalkissa mäessä. Olen vaan aatellu, että eikö niihin kannattais laittaa veto myös peräkärryyn, niin ei olis ongelmia mäissä. Laskeskelin tässä että eihän se tarttis kun 3-4 kartaania kärrystä riippuen (siis veto otettaisiin auton taka-akselilta) ja vetoakselit. EIkö tätä ole valmistajat ottaneet huomioon vai johtuuko kyseinen typeryys siitä että kärryjen ja autojen valmistajat on eri firmoja?
Veto kärryyn?
sivustakatsoja_
213997
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
että katselet sieltä sivusta jatkossakin.
Ei se veto sinne peräkärryyn ilmaiseksi tule. Tuollaiset lisävoimansiirtojutut maksaisivat koko lailla paljon! Painoa niistä tulisi pirusti lisää, mikä olisi kaikki hyötykuormasta pois. Vähemmän kuljetettavaa, vähemmän rahtituloja. Ja voimansiirron lisähäviöt merkitsisivät tuntuvaa kulutuksen lisäystä muuallakin kuin niissä muutamassa harvassa ylämäessä, joissa noista pito-ongelmista on todellista riesaa – ja muulloinkin kuin niinä vuoden muutamina harvoina pääkallokelipäivinä.
Olisihan se kätevä niin kauan kuin:
jos kärryn puörissä olisi enemmän pitoa kuin auton pyörissä...eli se kärry lykkäisi sen veturin todennäköisesti poikittain siihen keskelle tietä... ja siitähän muu liikenne tykkää... Tosin kyllähän ne veturit nytkin tahtovat vähän poikittain mennä liukkaissa mäissä, mutta ehkä ei nyt ihan samalla lailla..
Ja sitten,
Vedon saisi auton perästä kyllä ulos, jos käytettäisiin esim. vastaavaa perää kuin vetävän telin etummainen perä, mutta mites se liitos auton kardaanin ja "peräkärryn kardaanin" välillä?? Voisi olla veikeän näköinen viritys, kun kardaani pyörisi puomin alla... Ja mitähän sellaisen kärryn hinta olisikaan...Joku kytkin olisi kuitenkin laitettava väliin, koska tuo kärryn veto vaikuttaisi tuntuvasti polttoainetalouteen...Ja sitten tuleekin jo hintaa... Taitaa esim Alucarin hiekottimet olla huokeampi ratkaisu talven liukkaita vastaan...
Ehkä joku hydraulinen veto kärryyn voisi olla lähempänä käytäntöä...Tietysti nopeus olisi pieni, mutta parempi kai sekin, kuin että rekka olisi keskellä mäkeä jumissa..sitten taas toisaalta pitäisi olla hydraulipumppu joka veturissa...6000€... No, voi olla parempi haudata tämä haave toistaiseksi. Maastokäytössä varmaan jotain tällaisia saattaa olla... ja onhan traktoreissakin...:)
Hydraulivetoa on kärryissä kokeiltu -70 luvulla . Muistaakseni niissä oli Sisun kehittämä sätesimäntämoottori navoissa samaa tyyppiä jota käytetään isojen tykkien siirtelyyn asemaan vetoauton hydraulikalla. Niissä veto riitti noin 5km/h nopeuteen. Kallis, painava systeemi jota tarvii harvoin..
Saman tyyppinen etuveto oli joissakin neliveto trakktoreissa kokeiltavana -70 luvulla se häipyi nopeean markkinoilta.
Briteillä on sotajoukoissa ainakin polttoaineautoina läpivetäviä puolikkaita, jossa siis myös vaunun pyörät vetävät (eli työntävät tarkalleen ottaen..) kardaanin välityksellä. Kärryn taka-akselit on kuulakehällä kiinnitetty itse vaunuun joten myös takapyörätkin kääntyivät. Enemmän olivat sillä tosin jumissa kuin suomalaiset Balkanin talvessa. Olisiko kuskeista kiinni? Etsin paremmalla aikaa kuvia laitteesta
Joku putki siihen aisan alle ja kardaani sinne putkeen niin ei tarvii pelätä että piuhat ja letkut napsahtelee poikki.
Muuten varmaan ihan good idea mutta se voi olla niin kun Junior-Trucker sanoi että poikittain se menee tai sitten pitäis olla joku systeemi että kärryn pyörien nopeus olisi ohjaamosta säädettävissä erikseen
>Ehkä joku hydraulinen veto kärryyn voisi olla
>lähempänä käytäntöä...
Miksikäs ei muuten ole otettu käyttöön sähköistä voimansiirtoa kuorma-autoihin! Se ratkaisisi kertalinttuulla monta ongelmaa: ei tarvittaisi vaihdelaatikkoa, tasauspyörästöjä, kardaaneja eikä hidastimia.
Luistonhallinta olisi helppoa ja vaivatonta sähköisellä moottorin- ja voimansiirronohjauksella.
Raskaimmissa autoissa sitä paitsi käytetäänkin diesel-sähköistä voimansiirtoa (dumpperit), sellaista käytetään myös joissakin raskaissa telapuskukoneissakin, miksei se sitten voisi toimia kuorma-aitoissa ja niiden perävaunuissa?
???
Ja kokeiltu käytännössä puoliperän vetävää,työntävää akselia hydraulimoottorilla.Minulla on jossain 60 luvun Tuulilasissa kuva käytännön työstä jonkun sähköfirman pylväskuormasta.Korjatkaa jos olen väärässä.
Sähköinen voimansiirto on toki teknisesti periaatteessa hyvinkin mahdollinen, mutta pelkään pahoin seuraavia esteitä:
- hinta (valmistusvaiheessa)
- paino (pienentää hyötykuormaa)
- häviöt (suuremmat kuin mekaanisella voimansiirrolla)
- kulutus (suoraan edellisestä johtuen)
Kaikkein raskaimmissa dumppereissa on sekä dieselsähköisiä ratkaisuja (mm. Euclid/Hitachi) että mekaanisia sellaisia (Caterpillar). Moniakselisessa yhdistelmässä homma pitäisi hajauttaa useammalle ajomoottorille, mikä lisäisi hintaa, painoa ja tehohäviöitä.
Jos ketä kuorma-automiestä kiinnostavat nuo yli 500 tonninkin kokonaispainoon yltävät ultraluokan dumpperijärkäleet, niin tänne niistä on joku tietoa listannut (helskyvän kauniilla saksan kielellä):
http://www.engeltron-x.de/mining-power/toplist_muldenkipper.html
Tuon listan raskaimmaksi rankatussa (Liebherr) näkyy olevan dieselsähköiset systeemit siinäkin.
kokeilivathan ne yhteen väliin hydraulivetoa pölliautojen kärryissäkin mut ei se oikein tainnut toimia, ja systeemi oli rakennettu vain hitaaseen ajoon metsäteillä
Olet sit mun kommentin kyseiseen asiaan hyllyttäny.Miksi?
Se lähti siksi, että se oli epäasiallinen... Muistaakseni puhuit jostain V***n konttorirotasta jne. Tai sitten puhutaan ihan eri viestistä. Jos näin on, niin viestisi ei ole tullut vaan ollenkaan perille. Yhden viestin tosiaan tästä ketjusta poistin. En muista enää kirjoittajaa.
Litku on muutenki vähä turhan viisas "mies" joka asiassa, eipä tunnu todellisuudessa tietävän mistä puhuu...
Litku on varmaan sen takia niin viisas kun se tuolla toisella aiheella kehuskeli ajavansa firmassa jossa ajetaan tankki päällirakenteena ja auton väri sinivalkoinen niin olen huomannut että jotkut kyseisen firman kuskit todella luulevat tietävän tästä alasta kaiken.
Niin ajattelin vain, että kai viestissä täytyi olla jotain vähän radikaalimpaa kuin yksi kirosana ja konttorirotta? Meinaan vaan, että kun on täällä itse saanut melkoisen läjän näitä vastauksia että "ei taida vitun kommari sitä ja tätä", niin pisti oikein hymyilyttämään. Ja ei, en ole tässä samalla ilmoittamassa asiattomasta viestistä ja pyytämässä poistoa, antaa poikien kirjoitella jos se helpottaa.
Tästä yhden tekstin hyllyttämisestä seurannut keskusteli johti taas täysin aiheen vierestä olevaan keskusteluun. Toisaalta turhauttavaa lukea joutavia kommentteja "litkun" asioista ym kun aihe on kärryn vetotavat. Mahdoton tehtävä poistaa varmaankin tämä ongelma... :)
en ole kehuskellut.Sitten seuraava väite että sinivalkoinen säiliöauto.Tuollaista en ole sanonut missään.
Väitteeni muissa aiheissa pitävät omasta mielestäni edelleen paikkaansa enkä rupea niistä tippaakaan tinkimään.
Täytyy sanoa että nimimerkitön kirjoittaja vetelee hatusta perin merkillisiä johtopäätöksiä.
Käyttökelpoisin ratkaisu lienee oma moottori perävaunuun. Tietenkin myös kuljettaja, ohjaamo yms.
Poikasena luin kun sisu oli kehittänyt vetävän kärryn navan hydraulikalla,eipä tainnut yleistyä,oliko raskas,vaatii kai melkoiset pumput.
Vaskisalolla Kuhmoisissa oli käytössä tuommoinen Nemo-vetoinen kärry.
Veturina oli Sisu, 305:lla Rollsilla ja 13 vaihteisella Fullerilla.
Kärryn etuakselilla oli säteismäntähydraulimoottorit, joita pyöritettiin normaalin vaihteistoulosoton kautta. Pumppuna oli yksipiiripumppu. Välitykset olivat niin, että Nemoa pystyi käyttämään ryöminnällä, ykkösellä ja kakkosella. Pyörätehoa kärrystä sai noin 130 hv, mutta auton moottorillahan sekin piti tehdä, joten veihän se aika lailla tehoa pois auton vetosilta.
Maksiminopeus Nemoa käytettäessä oli 10 km/h, suuremmassa nopeudessa säteismäntämoottorit eivät enää toimineet vaan männät alkoivat 'lyödä tyhjää'.
Eli käytännössä tuota järjestelmää pystyi käyttämään vain metsäautoteillä, ja sittenkin piti ketjuttaa sekä kärryn etuakseli että auton vetoakseli, että pito riittää.
Toinen iso miinus oli hinta, järjestelmän lisähinta oli lähes kolmannes koko yhdistelmän hinnasta. Tosin hinta olisi saattanut laskeakin jos tuotantomäärät olisivat olleet edes kohtuullisia. Mutta kun käytännön hyötyä ei ollut niin...
Armeijan vehkeissä tuo toimi ihan hyvin, kun vetonopeudet olivat pieniä. A-45 ei todellakaan kisko 8 tn kanuunaa vallan kovaa...
Ja nykyäänhän 'kaikki' yli 122 mm kalusto vedetään Rasilla tai HMTV:llä, jolloin voimaa kyllä riittää.
ja lähdetään eteenpäin,kuka siinä mäessä nyt jaksaa kauan olla...
Ja menox