Clt elementtistä

Vähän on asiasta vertailuja.

Yhden saksalaisen lähteen mukaan CLT maksaa ulkoseinien osalta 100 euroa enemmän per m2 kuin kivimateriaalit ja sisäseinien osalta 50 euroa. Laskelmissa oli otettu huomioon tasoitus/rappaus.

Valmiina Saksassa noin 300 euroa per m2. Suomen hintojen korotuskerroin on saksalaisiin hintoihin noin 2,1. Tosin aina voi maksaa kuljetuskustannukset ja tilata sieltä.

Tosin hinta on rakennusalalla aina neuvottelukysymys. Esimerkki ostin eilen materiaalia, jonka ns. "OVH":sta sain alennusta noin 95 %. Tosin kaupantekoon meni aikaa ja vaivaa.

Rakennusluvan edellyttämä U-arvo ei onnistu muulla kuin eristetyllä CLT-levyllä. Pelkän puun U-arvokäyrää kun ei voi viivottimella ekstrapoloida, koska se ei ole lineaarinen.

Kyllä riittää tuo 240mm clt. Senäjoen asuntomessuilla on talo tehty juurikin tuosta ja kerrostalokin oli tehty clt elementeistä. Asuntomessu talossa oli sisä- ja ulkopuoli yhtä ja samaa clt elementtiä eli ei tule kuluja sisustamiseen tai ulkopanelointiin jos näkö vaan mielyttää.

Kyllä siitä seinät saa tehdä kompensointiperiaatteella aivan kuten massiivihirsitaloissakin.

Hankalampi siitä on ainakin seinä tehdä, kun ulkoseinät oletetaan olevan ilman sähkövetoja, koska sähkövetojen teko elementtiin on paljon hankalampaa levyn laminointi vaiheessa kuin esim. hirsiin tehdessä.

Loppuviimeksi aika samanlainen seinämateriaali kuin lamellihirsi, tosin painumaton ja sileä molemmin puolin.

Liiman haistelu ei juurikaan kannata :)

Mihin sinä tuota neliöhintaa oikein tarvitset? Kun clt:tä ostetaan, ollaan yleensä tekemässä kokonaista taloa, jossa clt-runko tarjotaan yhtenä köntsänä, johon vaikuttaa lukuisat asiat. Toki levylle voi jonkun neliöhinnan laskea, mutta rakentamisessa neliöhinnalla tarkoitetaan yleensä paljonko hintaa kokonaisuudelle tulee / asuinneliö. Clt:llä tämä on samaa luokkaa kuin rankarakenteisilla taloillakin, itse runko on kalliimpi, mutta pystytysvaihe on nopeampi, jolloin hinta saattaa jäädä vielä hieman "perinteistä" ratkaisua kalliimmaksi. Sanotaanko näin, että hinta on samaa luokkaa kuin hirsitaloilla vrt. rankatalo.

Clt toimii runkorakenteena samankaltaisesti kuin suomalaisten rakastama betoni. Eli runko muodostuu levymäisistä kuorista ja laatoista. Rakenne on todella yksinkertainen. Rakennusfysikaalisilta ominaisuuksiltaan se taas on vastaava kuin lamellihirsi.

Massiivi-clt -rakenteisen talon saa rakentaa, siihen sovelletaan ainakin toistaiseksi samoja u-arvo-kevennyksiä kuin hirrelle. Eli muistaakseni ulkoseinässä riittää 0.4.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että clt on tulevaisuuden materiaali niin pientaloissa kuin kerrostaloissakin. Se on hinnaltaan jo tänä päivänä kilpailukykyinen muiden materiaalien kanssa, vaikka edelleen hinnoissa on koerakentamisen lisää. Kun käytännöt yleistyvät, hinta tulee tippumaan vielä alaspäin.

Clt:n ehdottomia etuja on yksinkertainen rakenne niin rakenteellisesti kuin rakennusfysikaalisestikin. Korkea esivalmistusaste ja modernit tuotantoteknologiat. Keveys (verrattuna betskuun). Ympäristöarvot. Nopea rakentaminen, koska clt on täysin kuiva rakenne (vrt. betoni, jonka suhteellinen kosteus valmistusvaiheessa 100 %).

Ainoa asia, mikä minuakin clt:ssä hieman harmittaa on liiman määrä, mutta clt:tä valmistetaan myös täysin liimattomana puutapituksella, toisekseen tuon liiman haittavaikutukset verrattuna perinteisen rakennustavan aiheuttamiin myrkkyihin on marginaalinen (vrt. maalit, muovipinnoitteet, uretaanit yms.)

Mutta käytännössä clt:n markkinoiden valtaaminen on jo keski-euroopassa todistettu, joten pian tuo alkaa olla Suomessakin jokapäiväistä.

CLT omakotitalo valmistumassa lopputalvesta 2018. Homma edennyt rivakasti ja ulkonäkönä kun on pitänyt "moderni hirsitalo "-lookia, valmista pintaa on näkyvillä aika paljon. Toistaiseksi on pelkästään positiivista sanottavaa, ei ole ollut murheita rakentamisen aikaisista kosteusongelmista ja työ etenee vauhdilla. Joitakin pieniä korjattavia asioita runkoon jäi, kuten esimerkiksi elementin sauman paikka. Katsotaan miten asuminen toimii. Tosin tämä CLT ei ehkä enää ole ensimmäinen ajatus, kun tuota taloa katselee, mukavaa päästä uuteen kotiin. Ainoana miinuspuolena toistaiseksi on näin pioneeri rakennuttajana ajatus siitä, miten paljon omaan piikkiin tulee tätä koerakentamisen lisää. Uskoisin kuitenkin, että sitä kantaa myös osittain meille työtä tekevä rakennusliike.

Sadan vuoden talossa neliöhinta oli 1000€.
Siis edullinen.