Laadusta puhutaan jatkuvasti autoon liittyvistä keskusteluissa ja kysellään vaikka että minkälainen Megane on laadultaan?
Laatu on kuitenkin niin abstrakti käsite ja subjektiivinen aihe että kiinnostaisi tietää mikä mielestänne on laatua? Onko mukavuus laatua? Vai paremminkin luotettavuus? Tai saatavilla olevien lisävarusteiden määrä? Takaako korkea hinta automaattisesti laadun? Vaikuttaako huoltokorjaamoiden työn ja asiakaspalvelun laatu merkin kokonaislaatuun vai onko miellyttävä auto tarpeeksi hyvä peruste antaa huollon edesottamukset ja hinnoittelu anteeksi?
Hevosvoimat, taloudellisuus, hiljaisuus, kolariturvallisuus, nahkainen ohjauspyörä ja vaihdekepin nuppi, jalopuujäljitelmät, kromatut ovenkahvat, säilytyslokerot, kateellinen naapuri.... Ovatko ne laatua? Kertokaa omat mielipiteenne siitä että mikä tekee autosta laadukkaan?
Laatu on kuitenkin niin abstrakti käsite ja subjektiivinen aihe että kiinnostaisi tietää mikä mielestänne on laatua? Onko mukavuus laatua? Vai paremminkin luotettavuus? Tai saatavilla olevien lisävarusteiden määrä? Takaako korkea hinta automaattisesti laadun? Vaikuttaako huoltokorjaamoiden työn ja asiakaspalvelun laatu merkin kokonaislaatuun vai onko miellyttävä auto tarpeeksi hyvä peruste antaa huollon edesottamukset ja hinnoittelu anteeksi?
Hevosvoimat, taloudellisuus, hiljaisuus, kolariturvallisuus, nahkainen ohjauspyörä ja vaihdekepin nuppi, jalopuujäljitelmät, kromatut ovenkahvat, säilytyslokerot, kateellinen naapuri.... Ovatko ne laatua? Kertokaa omat mielipiteenne siitä että mikä tekee autosta laadukkaan?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Ymmärrän "laadulla" koko pakettia. Se alkaa siitä, kun asiakas astuu kauppaan autonostoaikeissa ja loppuu siihen kun auto on paalattuna. Työskentelen itsekin laatuasioiden parissa ja laatujärjestelmät ovat tuttuja. Varsinkin autojen omistajia kiinnostaa, miten järjestelmä hoitaa reklamaatiot. Allekirjoittaneella on ollut hieman sanomista siitä aiheesta, tosin vain murto-osa Renaultin huollolle verrattuna aiempaan automerkkiin.
Laatu on täysin subjektiivinen käsite.
Tuote on laadukas kun asiakas saa sitä mitä on ostanut/tilannut ja on tyytyväinen tuotteeseen.
Samaa mieltä myös edeltäjän kanssa, laatu on niiden tuoteominaisuuksien- ja palveluiden toimimista, joista asiakas on kuvitellut maksavansa. Eli, näin kuluttajatietoisuuden aikakautena, asiakas perustelee ostopäätöstään jopa valmistuksenaikaisilla asioilla ja joilla ei itse tuotteen laatuun enää ole kovin suurta vaikutusta, kuten tehtaan ISO 14001 -standardi. Samaten kun nykyään informaatio liikkuu, myös valmistavan yrityksen muulla toiminnalla on merkitystä ostopäätöksessä, vrt. IKEA/Benetton ja lapsityövoiman käyttö. Laatua on hoitaa kaikki toiminnot valmistuksesta myyntiin, huolloista kierrätykseen, hyvin. Tässä mielessä laatu ei ehkä tänä päivänä ole täysin subjektiivinen käsite, varsinkin ympäristöön liittyvien asioiden kanssa.
Valmistajan ja käyttäjän laatuintressithän tietysti ovat myös vähän erit. Mielestäni, vaikka yleensä puhutaan Renaultista vähän heikkolaatuisena autona ja tuotteena, Renault on osunut täsmälleen siihen laatusegmenttiin jota se on tavoitellutkin. On tuottajan asia päättää, haluaako se tehdä kahta kalliimmalla "Volvo-laatua" ja saada siitä haluttu, tuotantokustannuksia vastaava hinta, ja ostajan asia päättää minkä tuotteen valitsee. Renault on Euroopan ostetuin auto joten Renault on osunut kilpailijoitaan selvästi paremmin juuri laatusegmenttiin, mitä tulee tuohon tuotteen hinta-laatu -suhteeseen. Ostavien asiakkaiden painava sanahan myynnissä ja tuloksessa vain näkyy, saako hinnalla haluttua tavaraa vaiko ei.
Toki kaikki eivät arvosta samoja asioita ja jonkun mielestä Renault on heikkolaatuinen auto, jos sitä vertaa johonkin muuhun samanhintaiseen autoon. Renaultissa ostopäätöksenä painavat ehkä enemmän auton muut ominaisuudet. Itse kahdesta malliston yläpään Volvosta Renaultiin siirtyneenä, olen auton hankintahinnan huomioiden ollut vain tyytyväinen hankintaan. Vaikka onhan niitä pikkuvikojakin ollut mutta niihin osasi myös varautua.
, että massatuotettu hyödyke vastaa käyttö/kulutusominaisuuksiltaan mahdollisimman tarkasti toista samanlaista hyödykettä l. jokainen tuotettu tavara/hyödyke toimii siten kuin sen on suunnittelijat tarkoittaneet toimivan~kysyntää vastaavasti. Premium-laatutuote ei voi olla premium-laatua, jos se ei ole alunperin vastannut peruslaatukriteereihin. Viittaan tuohon Volvo-laatuun= Volvolla on tutkitusti/tilastollisesti "liikaa" poikkeamia laadussa, (esim. ADACin vikatilastoissa).
Asia tulee mutkikkaammaaksi, kun laatua ruvetaan arvioimaan sijoitetulla rahasummalla, mihin ilmeisesti viitataan tuolla "hyvin myynnillä", siis Renaultin osalta. Mitä kukin odottaa saavansa vastineeksi rahalleen? Toinen odottaa hyvää liikkumista(esim.auto kulkee/ kiihtyy hyvin, toinen palvelua(esim. liikkuminen turvattu erilaisilla sopimuksilla jne.) ja kolmas jotakin muuta (esim . kestävyyttä autoltaan).
Minullakin oli uusi Megane Premium vm 2002, ja hyvin oli laatu taattua Renault-laatua l. auto kesti huollosta huoltoon. Niitä huoltoja tuli vain yksi kerta liikaa vuoden (30tkm) sisään l. se kahdeksas!
Näin se on.
Jos omilla rahoillaan ostaa auton ja maksaa sen ylläpidon voi luotettavuudella ja kestävyydellä sekä jälleenmyyntiarvolla olla jonkin verran enemmän painoarvoa kuin laadun tunnulla ja muilla ominaisuuksilla, varsinkaan , jos laadukkaan tuntuisella tulee itse maksettavia murheita liikaa.
Tuohon asialliseen kommenttiin voisin tällaisena japanilaisella autolla ajavana ( toki renullakin ajaneena), että ratin ja penkin välissäkin voi olla laatua ja ei laatua.
Jos tulee toimeen itsensä ja kanssaihmisten kanssa, pärjää yleensä autonsakin kanssa.
Nimim. 30 vuotta erilaisilla autoilla autoillut.
Siitäkin huolimatta että meillä on (ymmärrettävistäkin syistä) aivan poikkeavat näkemykset siitä mitä auton laatu on, vois käsitellä vähän tuota ADAC-vikaantumistilastoja. Käsissäni kun on TM 11/03 ja tuossa nimimerkki "mikki" esitti, että:
"Volvolla on tutkitusti "liikaa" poikkeamia laadussa (esim. ADACin vikatilastoissa)"
Ihan alkuun pakko sanoa, että laatu on ennekaikkea normatiivinen suure, joten poikkeamia voi olla "liikaa" vain siihen nähden miten laatu on kyseisen tuotteen kohdalla määritelty. Sitä ei voi verrata kuin subjektiivisesti toiseen samanlaiseen tuotteeseen, koska toisen tuottajan tuotteiden laatuhan ei toiselle kuulu.
Kun kaikilla ei ole välttämättä käytössään ADACin vikatilastoja tai tilastojen muodostumisesta kertovia tietoja, ne voisi käsitellä lyhyesti. ADAC on saksalainen autoilijajärjestö, jossa on 14,6 miljoonaa jäsentä. ADACin vikatilastoihin päätyvät sellaiset autot, joita ADACin tiepalveluautot ovat auttaneet tai auton, joka on rikkoutunut ajossa, omistaja kuuluu kyseiseen järjestöön ja ilmoittaa viasta itse.
Näin muodostetaan tilasto, jossa ilmoitetaan, kuinka monta autoa tuhannesta on jättänyt omistajansa pulaan tien päälle apua tarvitsemaan kuluneen vuoden aikana. Lisäksi, tilastoihin päätyvät vain autot, joita on ensi rekisteröity 10 000 kappaletta jonain niistä vuosista, joiden vuosimallien autoja tilastoihin on kerätty. Tuossa vuoden 2003 tilasto perustuu vuoden 2002 aikana kerättyihin tietoihin vuosimallien 1997, 1998 ja 1999 autoista.
Tilastollinen metodi tuossa tutkimuksessa on hyvä. Tilastiotavia autoja on saksassa 44,4 miljoonaa ja tilastoijia riittävästi, pelkkiä tiepalveluautoja 1700. Oikeastaan mitään muuta tilastollista vääristymistä en keksi kuin sen, ettei tilasto huomioi vuosittaista ajosuoritetta, joka luonnollisesti olisi mahdotonta tutkia. Näin ollen on mahdotonta tietää, onko auto, joka tielle jätti, liikkunut vuoden aikana 1000km vaiko 100 000km. Tällähän on kohtuullisen suuri merkitys tulosten kannalta.
Toinen ja mainittukin vaikuttaja tilastoihin on tutkimuksen sijainti, Saksa. Saksassa on esimerkiksi Suomeen verrattuna erilaiset olosuhteet, leudompi talvi ja Autobahnit. Tämä näkyy varsinkin moottoriin ja jäähdytysjärjestelmiin liittyvien vikojen suurempana osuutena vikaantuneissa autoissa, koska saksalaisilla moottoriteillä ajetaan kovempaa ja moottori on siellä suuremmalla rasituksella.
Itse 2002 tilastoista, kannattaa sitten varmasti tarkastella joitain autoja ja erityisesti Renaultia ja nyt esitettyä Volvoa. Huomionarvoista taitaa olla, että jostain syystä vuosimallien -97...-99 Renault Meganet tekivät vikaantumisen hieman kyseenalaisen ennätyksen alemmassa keskiluokassa, 4,62% autoista jätti vuonna 2002 jossain vaiheessa omistajansa tien päälle apua tarviten.
Alemmassa keskiluokassa japanilaiset autot ovat kärjessä;
Toyota Corolla 0,98%
Honda Civic 0,99%
Mazda 323 1,11% jne.
...
Audi A3 1,51%
VW Golf 1,62%
...
Renault Scenic 2,04%
..
Renault Megane 4,62%
Tässä kohtaa tietysti selitykset ovat pelkkää spekulaatiota. Voisi kuvitella, että tutkitunikäiistä autoista Renaultit olisivat esimerkiksi enemmän ajettuja kuin vaikkapa suht samanhintaiset Corollat, ja että niillä myös vuotuinen ajosuorite olisi suurempi kuin mainituilla japanilaisautoilla. Totuus kuitenkin lienee, että japanilaiset ovat toimintavarmuudessa kaikkia muita, myös eurooppalaisia autonvalmistajia, edellä.
Huomiota myös kiinnittyy Audi A3:n ja VW Golfin läheisyyteen, joka on luontevaa koska autoissa on pitkälti sama tekniikka. Tuotteen hinnassa on kuitenkin eroa. Toinen huomio on, että Renaultin "Megane-nimen" vain poisjättänyt Scenic on ilmeisen vähemmän vikaantumisherkkä kuin tavan Megane. Tai sitten ei, vaan kyse on jälleen jostain muusta, kuten ajosuoritteesta tai autojen käyttäjien erilaisista ajo- ja huoltotottumuksista.
Ylemmässä keskiluokassa kärki on myös Japanista:
Toyota Avensis/Carina 0,76% (:100 autoa)
Mercedes SLK 0,91%
..
Mazda 626 1,02%
Mitsubishi Carisma 1,20%
Audi A4 1,40%
VW Passat 1,61%
..
Mercedes C 1,75%
BMW 3-sarja 1,78%
..
Volvo S/V40 2,77%
Renault Laguna 3,04%
Saksalaiset alkavat vallata ryhmää, jossa ajetaan jo astetta enemmän kuin mitä edellisen ryhmän autoilla.
Tässä vaiheessa alkaa herätä kysymys, että miten voi olla mahdollista, että kaksi kertaa kalliimmat autot kuin Mazda tai Mitsubishi, kuten Mercedes ja BMW, voivat olla näennäisesti heikkolaatuisempia tuotteita? Tämähän tarkoittaisi jotain todella ikävää hinta-laatusuhteen kannalta. Jälleen, yksi osa selitystä on varmasti ajosuoritteessa ja ajotottumuksissa, tekniikan yksinkertaisuudessa (=kevyemmissä ominaisuuksissa) jne.
Volvo S/V40:n kohdalla ihmetyttää TM:n toimittajaa Volvon sijoitus Mitsubishi Carismaan nähden, koska ko. maahan tuotavat autot on valmistettu suurimmalta osin samassa tehtaassa. Jälleen mietityttää, ajavatko Carismalla hieman erityyppiset ihmiset eri paikoissa kuin vaikkapa T4:llä Autobahnoja kahtasataa tykittävät ihmiset ja joka sitten näkyy vaikkapa moottoririkkojen tai muun tekniikan eriävinä tilastoina. Vaikea sanoa.
Isojen autojen luokassa japanilaisia ei Saksassa ole rekisteröity tarpeeksi vaan luokka on saksalaismerkkien ja Volvon hallitsema.
Audi A6 1,52%
BMW 5-sarja 2,40%
MB E-sarja 2,58%
BMW 7-sarja 2,73%
Opel Omega 4,16%
Volvo S/V/C70 4,19%
Tässä luokassa onkin mahdollisuus tehdä useita havaintoja. BMW:llä näyttäisi tilastollisesti siltä, että 7-sarja on heikompilaatuinen kuin halvempi 5-sarja. Toisaalta, Volvon 70-sarjan auto on yli puolet halvempi kuin BMW:n 7-sarja, joten autojen vertailu on vähän hankalaa nimenomaan hinta-laatu -suhteen osalta.
Toisaalta, koska kyseessä on kaikkien autojen kesken objektiivinen vertailu, Toyota Corollan pitäisi olla noin 3 kertaa laadukkaampi auto kuin BMW:n 7-sarja. Tilastojen valossa BMW:n 7-sarja on laadultaan samantasoinen kuin Renault Twingo (3,01%), Seat Ibiza/Cordoba (2,83%) tai tai Ford Escort (2,78%). Näin vertaillen huomaa hyvin, kuinka suuri vaikutus ajosuoritteella tulokseen voi olla, ja ylipäätäänkin miten tuloksia tulisi tulkita.
Jos hinta-laatu -suhdetta jatketaan edelleen, voisi sitten kysyä, että miten tällaisen tilaston tulisi vaikuttaa kuluttajakäyttäytymiseen. Sinulla on valittavissa vaikkapa Toyota Corolla vm. -98 ja sillä tietty hinta, ja sitten tuotetta verrataan muihin nimenomaan samaan hintaan saatavien tuotteiden tarjontaan. Samalla rahalla saat vaikkapa 00-mallin Meganen tai -95 mallia olevan BMW:n. Taas täytyisi tutkia, miten vikaantuminen alkaa autoissa iän ja kilometrien myötä lisääntyä, asia joka on taas uusien tilastojen paikka.
Kaikenkaikkiaan ja aivan kuten ADAC itsekin kertoo, tuloksista kannattaa vetää johtopäätöksiä pidemmällä aikavälillä. Hyvin vuodesta toiseen "menestyneet" automerkit ja -mallit todennäköisesti ovat kärkipäässä jatkossakin, pitkässä juoksussa. Toisaalta, esimerkiksi Volvo ei ole koskaan menestynyt kovin hyvin näissä ADACin testeissä vuodesta 1978 lähtien kun vikaraportteja alettiin julkaista, ja silti Suomessa esimerkiksi 900-sarjan Volvoja pidetään yleiesti "hyvin luotettavana ja vahvana autona" (HS:n autojen vikatilastot).
Ehkä osa syytä on siinä, että todennäköisesti saksalaisten autojen ylläpito Saksassa on hieman muuta kalustoa parempaa, huoltovarmuuden ja myyntimäärien takia ajosuorite korkea, jotka yhdessä lievästi nostavat saksalaisia autoja tilastoissa japanilaisten autojen vikaantumisherkkyyden ollessa silti alhaisin, Saksassakin.
Tässä keskustelussa on varmaan syytä todeta, että auton laatu ei ole vain se mitä se on ns. suppean laatukäsityksen mukaan, eli keskenään samanlaisten tuotteiden yhteneviä ominaisuuksia, eikä pelkistä vikaantumistilastoista voida vetää kovin yksityiskohtaisia johtopäätöksiä koskien tätä samankaltaisuuttakaan. Autonvalmistajan laatusegmentti on se laatuhaarukka, johon se kuvittelee työntekijöidensä tekemillä suunnitteluratkaisuilla, tuotteeseen käytetyllä panoksella eli siis tuotteellaan osuvan ja jolla se kauppaa käy ja tulosta pyrkii tekemään.
Tässä mielessä, jos kuluttaja ostaa halvalla vaikkapa Renaultin, se ei ole autonvalmistajan tai auton vika, tai ylipäätään laaduttomuutta, jos sen ominaisuudet eivät vastaa BMW:tä ajo-ominaisuuksien, Toyotaa vikaantumisvähyyden, Volvoa talviajo-omininaisuuksien tai Mercedestä hiottujen yksityiskohtien osalta ostajan mielestä. Se on kuluttajatietouden vähyyttä. Renault on hintaluokassaan edelleen mielestäni keskilaatuinen auto, jossa on hintaansa nähden hyvät ominaisuudet. Tämä tekee Renaultista ostopäätöksestä sen minkä se on tehnyt useimmilla muillakin eurooppalaisillakin; kaikesta huolimatta aivan kelvollinen.
Täytyy kunnioittaa hemmoa joka jaksaa keskellä yötä (?) kirjoitella sivukaupalla vuoden 2002 ADAC:n vikatilastosta, jota on jo hiljattain käsitelty tässä ryhmässä, vuosi sitten sfnetissä ja muualla. Ilmeisesti asia pulpahtaa esiin aina silloin kun joku tabloidi löytää sen jostain. - Saapa nähdä koska pääsemme vuoden 2003 tilastoihin?
Sfnetissä asiaa vatvottiin jo toissa vuonna. Siinä vaiheessa kaivoin alkuperäisen datan esiin, ja huomasin kiinnostavan seikan. Valtaosa ADAC:n "Pannenstatistikista" on sähkövikoja. Ja ylivoimaisesti suurin sähkövika on ollut "tyhjä akku". Saattaahan sekin kertoa eri merkkien hyvyydestä/huonoudesta, mutta minun mielestäni akun tyhjeneminen ei välttämättä kerro auton laadusta mitään. Viime kesänä (!) käynnistin naapurin Saksasta uitetun Lexuksen apukäynnistimellä. Oli akku tyhjentynyt, vaikka helteitä piteli. ADAC:n Pannenstatistikiin olisi Lexuskin päässyt, vaikka on kuulemma laatuauto. Suomessa saataisiin normaalitalvena epäilemättä hyvin erilainen "Pannenstatistik" kuin Saksassa, mikäli akkunsa kanssa tuskailevat tilaisivat aina AL:n hätiin.
Korostamatta sähköongelmia liikaa, halusin tässä vaan korostaa sitä ettei hyväkään tilasto kerro sen enempää kuin pohjana oleva raakadata.
"Valtaosa ADAC:n "Pannenstatistikista" on sähkövikoja. Ja ylivoimaisesti suurin sähkövika on ollut "tyhjä akku". Saattaahan sekin kertoa eri merkkien hyvyydestä/huonoudesta, mutta minun mielestäni akun tyhjeneminen ei välttämättä kerro auton laadusta mitään."
Eiköhän tyhjä akku vääristä tilastoja aika tasaisesti kaikilla automerkeillä eli rankingiin sillä ei ole oleellista merkitystä.
Yleisimpänä vikana sähkövika puoltaa taas sitä, että Rellut keikkuvat tilaston huonommassa päässä.
t: Clio -03
Nyt tietysti fiksumpi ihminen väittää, että rellukuskeilla akku tyhjenee paljon useammin kuin japsikuskeilla ja vielä omaa tyhmyyttään eikä esim. ohivuodon seurauksena. Sen takia se vääristää Rellut listan häntäpäähän. Jokainen saa tietysti uskoa mihin haluaa. Kaikista tilastoista voi tietysti löytää jotain vikaa joka tukee omaa autonvalintaa.
t: Clio -03
"Nyt tietysti fiksumpi ihminen väittää, että rellukuskeilla akku tyhjenee paljon useammin kuin japsikuskeilla ja vielä omaa tyhmyyttään eikä esim. ohivuodon seurauksena."
Tämähän tarkoittaa sitä, että Rellukuskit ovat keskimäärin tyhmempiä kuskeja kuin muut.
t: Clio -03 (tyhmä rellukuski)
perheemme 2003 vm. T.Corollalla ei ole ollut yhtään ylimääräistä korjaamokäyntiä ->18kk 45tkm(Megane 6 ylimääräistä korjaamokäyntiä 30tkm/12kk!). Renault vakuutti meidät laadullaan, l. ei tarvitse ihan pian ostaa ko. merkkiä. Mielikuvaa Renaultin "laadusta" vahvistaa perheemme "kakkonen" , l. Twingo vm 2002(ostettu samaan aikaan kuin Megane). Nyt Twingo on menossa vaihtoon, Yaris tulee keskiviikkona. Palataan näihin laatuasioihin myös tältä osalta. Muistaa sopii, että Toyota C. ja Megane ovat saman hinta-kokoluokan autoja. Hinta-laatusuhteessa Toyota on ylivoimainen, ainakin meidän tapauksessa näin on tullut arjessa koettua.
Meidän Clio -00:ssa on ollut 2 ylimääräistä korjaamokäyntiä/54 kk. Ja siitäkin toisen olisi voinut hoitaa vuosihuollon yhteydessä. Todistaako tämä nyt yhtään sen enempää kuin sinunkaan tilastosi? Tai tuon yhden onnettoman "clio -03":n ? Ei tietenkään, sillä kaikki nämä ovat yksittäisiä tilastotapauksia. Seuraavakin automme on todennäköisesti Renault. Japsien kanssa olin tapellut 20 vuotta, mutta en silti väitä että "japsit ovat rotiskoja" vaikka välillä siltä tuntui. - monethan niistä tehdään sitäpaitsi Euroopassa.
Sen sijaan tällainen vahvistaa juuri sen mitä yhdesä toisessa postauksessa sanoin: tänne kirjoittavat lähinnä henkilöt jolla on ollut ongelmia Renaultin tai sen maahantuojan kanssa. Miksi kukaan täällä muutoin mitään kyselisi - jos ei ole ongelmia - paitsi minä, joka olen utelias .
Heh, eipä täältä kunnioitusta ole lähdetty hakemaan. En tosiaan hirveästi ole näitä sfnettejä tai muitakaan foorumeita seurannut, joten en tiedä miten aihetta on jo aiemmin käsitelty. Toisaalta, vaikka aihetta olisikin aiemmin jo käsitelty, jos tällaisia uskomuksia/väitteitä näistä tutkimuksista ja niiden merkityksestä siitä huolimatta esitetään, kertaus tai uusi analyysi ei varmaankaan ole pahitteeksi. ;o)
Mutta siis muutoinhan asiasta oltiin samaa mieltä = ADACin vikaantumistilastojen ja sen, mitä auton laadulla tarkoitetaan, on vain tietty yhteys toisiinsa, samaa ne eivät tarkoita. Laatu on myös paljon muuta.
Tämä on muuten oikeastaan helvetin hyvin sanottu.
Ihan niinkuin parisuhteissakin, ei ole olemassa heikkoa laatua, on vain liian suuria odotuksia :oD
Laatu on myös sitä miten myyjäliike toimii vikojen sattuessa. Onhan se ymmärrettävää, että kaikkiin autoihin tulee ennemmin tai myöhemmin vikoja. Relluihin sitten ehkä tulee useammin vikoja. So what?
Mutta kun se myyjäliike (Bilia) tekee kaikkensa ettei tarvitse vikoja korjata ja valehtelee takuun raukeavan jos korjauttaa muualla. Tämä on se laadun toinen aspekti. Nykyään ihmisillä on sen verran kiire ettei ole aikaa tapella takuukorjauksista ja viedä autoa useaan kertaan korjattavaksi kun Bilian huolto ei osaa tai halua vikaa korjata.
t: Clio -03
Kuten tuossa aiemmin perustelin niin sen vuoksi tilastot ovatkin varmin tapa seurata automerkkien vikatiheyttä. Vaikka sinä yrititkin kyseenalaistaa tilaston, on se mielestäni varsin hyvä vertailukohta eri automerkkien välille. Jos siellä on jotain omistajan omasta tyhmyydestä johtuvia vikoja, on niitä varmaan suurella otoksella aika tasaisesti kaikilla merkeillä eikä se siten vääristä ranking tilastoa.
t: Clio -03
Toisin kuin Megane->-02. Näinhän tämä menee: minä olen vain utelias, mutta muilla on ongelmia...voi j......a
laatuongelmat ja kertoi, että jatkossa tulee kinnittää enemmän huomiota asiaan.
Ei tee sinun Cliostasi huonoa, jos useimmissa muissa samanlaisissa on vikoja. Todennäköisyys vikoihin vain on suurempi kuin joillakin muilla merkeillä.
Volvo/Renault-ketjun korjaamoista minulla on kokemuksia sekä Biliasta, että Auto-Killasta. Molemmissa liikkeissä palvelu on ollut huonoa (vrt. Mitshubishi, Toyota, Ford, Saab, MB, joista on kokemuksia). Auto-Killalla huoltoesimies jopa myönsi tämän, että erityisesti huoltohenkilökunta ei aina kykene venymään parhaimpaansa. Pitäisi ymmärtää, että he toimivat palvelualalla, vaikka "rasvamontussa" työskentelevätkin. Mitään ylimääräistä nöyristelyä ei tarvita, vaan ihmisen kohtaamista, ihmisen, joka tuo katteen firmalle.
Voi kun ihmiset malttaisivat melskaamisen sijaan hiukan syventyä asioihin ja käyttää suhteellisuuden tajua.
Näitä palstoja vaivaa tietty putkinäköinen ajattelu,jota provokaattorit ruokkivat ja pilaavat keskustelua.
Kun voisi kunnolla keskustella asioista ilman , että kiihkoillaan ja ollaan lapsellisia, tietoakin karttuisi.
Kaikki on suhteellista ja pitää osata suhteuttaa autonkin ominaisuudet ja laatu odotuksiin ja päin vastoin.
Esitit hyvän puheenvuoron, olet ilmeisen perehtynyt asioihin ja osaat ne esittää ilman joutavaa kiihkoilua.
Ymmärtää se että saman hintaluokan auto, vaikkapa Toyota, voi olla hyvä, luotettava ja vailla Renaultmaisia pikkuvikoja laidasta laitaan. Pitää myös osata hyväksyä se että vaikka itsellä onkin Renault niin se ei ole auto parhaasta päästä edes hintaluokassaan.
Olet oikeassa , että on osattava vaatia, vaatiminenhan on usein jaloilla / lompakolla äänestämistä.
Jos sitä laatua ruvetaan radikaalisti nostamaan, se vaatii rahaa ja jossain vaiheessa se siirtyy valmistajalta myyntihintoihin.
Laatu tarkoittaa.
Auton on toimittava moittteettomasti huoltojen välillä.Huoltojen hinnat kohtuullisia. Kuin mahdollisuus neuvotella miten huolletaan.Kuitenkin kerrotaan samalla miten jonkun kohteen huollattamatta jättö vaikuttaa tilnteeseen.
Auton eri mallien osat mahdolisesti vaihtokelpoisia.(Nyös auton kojaus on mahdollista suorittaa auttavasti ns nyrkkipajalla ..)
Autoon mahdollisesti tulevat viat eivätr välttämättä aiheuta auton jäämistä tiepuoleen.Vaan mahdollistavat ajamisen lähimmälle korjaamolle.
Jos on ns omahuolto järjestelmä..Niin. Auton on oltava itse huollettavissa . Autoon on saatavana kohtuullisesti tarvike osia ja kohtuu hintaisa tehdas osia.