Onko näin hyvä?

Hyvin kuulostaa olevan homma hallussa. Ainoa asia mitä en tekisi on tuo palkitseminen tarpeiden tekemisestä. Ja hihnalla ei vielä kiirettä. Kannattaa sitä päivittäin ulkona ollessa näyttää/ käyttää, mutta vähintään 95 prosenttisesti vapaana oloa koiran ehdoilla.

Olen samaa mieltä kuin " Hommahanskassa" , eli hyvin menee. Minäkään en palkitsisi tarpeiden tekemisestä, kehuisin kyllä, että pentu tietää tehneensä oikein.
Ja sohvalle hyppimisestä laittaisin käteni eteen kun se yrittää,ja tietysti se " EI". Nyt se ei vielä pääse mutta pian, ja sitten se myös menee. Silloin, ei muuta kuin karvoista kiinni ja heitä ( ei siis paiskaa ) lattialle. Näin minun collieni oppi.
Onko sen lelut puruleluja? Pennut järsii aina kaikkea ja puremiseen sallitut lelut on hyviä siihen. Samat lelut ovat suosiossa sitten kun sen hampaat vaihtuu ja siksi se järsii kaikkea.

Kuulostaa aikast hyvälle.

Jokainen keino varmasti toimii tuossa pentujärsimisen loppumiseen aikanaan, mutta itse käytin alaleuasta tarttumista, joskus hellästi laitoin peukalonkin pennun kielen päälle, koska se on pennusta "yäkyäk!", niin eipähän tee toiminnasta ''kivaa'' (kuten lelun antaminen suuhun voi olla. Jos fiksu pentu, niin voi järsiä lelun ja huomionkin toivossa).

Pentu tietää jo selvästi jutun juonen ja pissaa ja kakkaa ulos. En siis enää ihmeemmin palkkaisi tästä. Koiralle kuitenkin ihan luonnollista oppia olemaan likaamatta pesäänsä ja aika hassua tästä tehdä numeroa.
Olen jopa kuullut tapauksesta jossa koira tulee tarkoituksella pissaamaan emännän eteen, koska odotti tottakai herkkua! Luuli emännän tulevan iloiseksi moisesta ylläristä, oli se sitten lattialle tai ruohikolle lorotettu! :D

Aidot luut on mitä parhaimpia tuollaiselle naskalihampaalle.
Ehkä tässä tilanteessa kun se ei saa vielä mitään irti luusta, niin voisi sellainen kypsäkin (putkiluu) olla jees, koska se kestää sillä pitkään, kun ei saa mitään irti - raaka sitten taas alkaa äkkiä haiskahtaa. :)

Aikuisena voit tietenkin antaa sitten ihan raakana luut.

1. Ihan hyvä. Usein vaan ulos. Tuohon listaan vielä heti herättyä, ja kun tullaan kotiin tai joku tulee. Kun pieni kiihtyy, niin hätäkin tulee herkästi. Itse palkitsen nameillakin, koska motivointi tunnetusti vahvistaa oppimista. Opetan myös sanan "pissille", se nopeuttaa sitten myös ulosoppimista ja siitä on erinomainen apu aina myöhemminkin ;)

2. Jos pentu kiljuu aitauksessa, niin se kannattaa ottaa pois siinä kohtiin, kun on hiljaa. Koska muuten palkitsee sitä huutamisesta.

3.ihan ok.

4. Kun kieltosanaa käyttää, pennun täytyy tietää, mitä se tarkoittaa eli on opetettu.
Meillä ei myöskään koirat saa mennä huonekaluille. Paitsi kääpiöt. Mutta nekin vaan, kun saa luvan ja kun olen itse sohvalla (lupa opetetaan vasta aikuisena).
Kielto, jos kun yittää, sitten perään kutsu pois ja kehut, kun tottelee. Jos ei tottele, niin "nappaisen " kiinni ja ärähdän. Jos ärähtää, niin sitten pitää olla tosi vakuuttava, muuten koira voi ei reagoi tai voi ottaa sen jopa leikiksi, jos on taisteluhaluinen.

Ja järsimiseen vaan kielto (jos väärä kohde) ja sitten lelu tai luu suuhun ja kehut taas oikeasta. Puruluut meillä aina tosi isoja, koska pienen saa äkkiä lilluksi ja pentu/ahne voi sen vetää sitten kituksiinsa purematta kunnolla.
Kunon kokoinen puruluu on esim. hyvä luuksi. Itse en anna pennulle/nuorelle mitään mistä saa irti, ellei syö valvonnan alla. Muutenkin tarkka kaikista, kunnes pystyy ja osaa pureskella kunnolla.

Tuosta mainitusta putkiluusta sen verran. Että kun meillä saaneet raakana naudanputkiluita lähinnä, niin itse kaivan sen sisuksen(ytimen) pois, eka saannin jälkeen. Sitten ei ala haisemaan.
Ydintä annan sitten muutaman kerran ruuan joukkoon, mutta varovasti, jos on pentu/herkkävatsainen.

Ensimmäiseen kohtaan vastaan: meillä koira alkoi nukkumaan syönnin päälle, eli en lähtenyt ulos viemään, kun alkoi nukkumaan. Tarpeille mentiin vasta unien jälkeen, samoin käytiin kesken leikkien pissalla, kun seurailin että ilo pissit tulee kesken kaiken