Pimeä huone,
vain monitorin valo valaisee.
Lasten äänet taustalla
sekoittuu hiljaiseen musiikkiin.
Ulkona sataa,
pisarat tanssivat ikkunalla,
kuin tahtoen kertoa omaa tarinaa.
Tuuli taahtoo myös hiljaa laulaa omaansa.
Kaikilla on tarinansa,
kaikilla on tarkoituksensa,
kaikella on paikkansa.
Päivä kerrallaan se riittää,
katse tulevaisuuteen.
Olen varannut paikan elämän junassa,
aurinkoiselta puolelta,
välillä tulee tunneli, mutta sen jaksaa,
kun tietää sen jälkeen tulevan taas valon,
onnen ja rakkauden.
vain monitorin valo valaisee.
Lasten äänet taustalla
sekoittuu hiljaiseen musiikkiin.
Ulkona sataa,
pisarat tanssivat ikkunalla,
kuin tahtoen kertoa omaa tarinaa.
Tuuli taahtoo myös hiljaa laulaa omaansa.
Kaikilla on tarinansa,
kaikilla on tarkoituksensa,
kaikella on paikkansa.
Päivä kerrallaan se riittää,
katse tulevaisuuteen.
Olen varannut paikan elämän junassa,
aurinkoiselta puolelta,
välillä tulee tunneli, mutta sen jaksaa,
kun tietää sen jälkeen tulevan taas valon,
onnen ja rakkauden.
Vastaukset 5
Vanhimmat
niin pimeyden jälkeen on valon vuoro
niin, eikö olekin mukava ajatus!
pian koittaa kevät, ja päivät taas pitenevät.
Käsitykseni vahvistuu. Mitä olen jo sanonut. Asemalla kannattaa välillä seisahtaa, jos mieli rauhoittuu ja löytää tunteillensa kohteen..... sinulle tulossa hyvä kevät.......
kaikilla on tarinansa, tarkoituksensa ja paikkansa.
Päivä kerrallan kannattaa elää, ja jos sekin on liikaa,
niin sitten hetki kerrallaan, katse tulevaisuuteen!
Kuinka hyvin osasitkaan kirjoittaa, tästä minä pidin!
Minusta se ei ole runo ollenkaan. Mukava se on, mutta suoraa kerrontaa. Se, että se on kirjoitettu kapeaan pötköön, jossa muutaman rivin välein on rako, ei tee siitä runoa.