oon niin yksin...

(Sori jos tost tuli vähän sekava viesti, kirjottaminen ei oo mun vahvuuksia)

"- - niin oon silti tosi kärttyisä ja valitan kaikesta... "

Sinä taisit juuri vastata itsellesi ainakin osittain.

Sosiaalisista taidoista ei suotta käytetä sanaa TAITO. Niitä ei opita välttämättä äidinmaidon mukana. Ne täytyy useimmille ihmisille jollain tavalla opettaa - ainakin epäsuorasti - ja se kuuluu siihen ihan tavalliseen lasten kasvatukseen. Toisille luonteenpiirteille ja temperamenteille taitojen omaksuminen on helpompaa ja toisilla on sitten taas enemmän haasteita.

Sosiaalisia taitoja voi myös itse harjoitella ja miettiä, jos niissä tuntuu olevan vaikeuksia. Sinä juuri tuossa niitä vähän pohditkin.

Yksilöllisyyttä ja jokaisen ihmisen ainutlaatuisuutta korostetaan nykyisin paljon ja totta onkin, että jokaisella pitäisi olla oikeus olla sellainen, kuin haluaa - terveen järjen rajoissa tietenkin. Toisia ei saa yksilöllisyydelläkään satuttaa.

Oikeus yksilöllisyyteen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kenelläkään toisella olisi velvollisuus hyväksyä tämä yksittäinen ihminen lähipiiriinsä, jos hänen käyttäytymisensä tuntuu vieraalta tai epämiellyttävältä. Olen itse asiallinen ja (kai) ihan mukava ihminen, mutta ei se tarkoita sitä, että edes haluaisin olla kaikkien kaveri. En ole vapaaehtoisesti sosiaalisessa kanssakäymisessä sellaisten ihmisten kanssa, joiden käytöksen ja luonteen koen epämukavana. Tällä listalla on myös ihan perheenjäseniäkin...

Koetin tässä vaan sanoa sitä, että muutos tilanteeseen lähtee sinusta itsestäsi. Jos koet itse olevasi outo ärtyisä valittaja, niin voit olla melko varma siitä, että niin kokevat muutkin, eikä sellaista ihmistä moni kovin kauaa jaksa.

Koeta siis muuttaa itseäsi. Se ei välttämättä ole helppoa, mutta se on ainoa keino, jos haluat positiivisessa hengessä rakentuvia ihmissuhteita. Siihen on saatavissa ihan ammattiapuakin.

Hei
Että minä sitten tykkään Oldien vastauksesta. Siinä on vanhemman ihmisen kokeneisuutta ja itsetuntemusta.
En usko, että ihan jokaisella on sinunkaan iässäsi laajaa ystäväpiiriä ja tekemistä joka illalle. On paljon kaltaisia ihmisiä, jotka ovat luonteeltaan ujoja eikä sosiaalisuus ole helppoa.
Se minua huolettaa, että koet elämäsi menneen jo syntymästä asti pilalle, ja haluaisit kuolla. Se kuulostaa sen verran vakavalta, että kehottaisin sinua hakemaan apua kiireisesti. Olet nuori ja elämäsi on edessä. Sinun on mahdollista saada apua ja käsitellä yhdessä jonkun aikuisen kanssa elämäsi suuntaa. Asiat kyllä järjestyvät vielä ja tulet saamaan ystäviä ja ilonaiheita elämääsi.

Tsemppiä!

Pappi Elisabet

Mää voin jutella sun kanssa jos haluat. Kik: SalainenKuha :D mä en oo sellasta ärsyttävää tyyppiä ja haluun myös jutella jonkun kaa :/ (-00)

No siis hei tää on ihan naurettavaa kukaan ei synny sosiaalisena vaan se on taito joka vaa pitää oppia

Mulla on noin sama tilanne oon 13vuotias tyttö

Itselläni on ihan samanlaisia ongelmia, mut ne johtuu kai siitä, että oon lievästi autistinen. Ootko muuten miettinyt, että voisit mennä puhumaan vaikka psykologille, jos vaikka saisit vähän rohkeutta tutustua uusiin ihmisiin.

Älä tule tänne itkemään asiasta vaan mene vain johonkin kaveriporukkaan mukaan ja ole siinä niin kauan, että olet osa sitä.