avioehto

Jokainen saa tehdä omalla omaisuudellaan mitä huvittaa, kysymättä perikunnan lupaa. Jos testamenttaa omaisuutensa kadonneiden kissojen turvakodille niin rintaperillisillä on oikeus moittia testamenttia ja saada siten lakiosansa.

Elinaikana tehtyihin lahjoituksiin kenelläkään ei ole mitään sanomista, kunhan vain pitää huolen siitä, että lahjoittaa omaa omaisuuttaan.

Mitä tulee alkup. kysymykseen aviopuolisot voivat tehdä avioehdon yhteisestä omaisuudesta. Ilmeisesti tarkoitus on, että perilliset saisivat lakiosansa ja loput jäisi eloonjääneen omaisuudeksi. Perunkirjoituksen jälkeen vain ositus ja perinnönjako niin kuolinpesä lakkaa ja sen jälkeen jokainen vastaa omasta omaisuudestaan, ja saa tehdä sillä mitä huvittaa, kuten yllä jo mainitsinkin.

Leski ei voi tehdä omalla omaisuudellaan mitä lystää. Kuolleen puolison perillisiltä on pyydettävä suostumus ns. vallintarajoitusten alaisen omaisuuden luovuttamiseen. Tällaista omaisuutta on esim. puolisoiden yhteisenä kotina käyttämä asunto (vaikka olisi vain lesken nimissä).

Jos perilliset eivät suostumusta anna, voi hakea tuomioistuimelta luvan.

Avioehtosopimuksella ei voi mitenkään vaikuttaa siihen, onko omaisuus vallintarajoitusten alaista vai ei. Rajoitukset tulevat suoraan lain nojalla.

Vallintarajoitukset lakkaavat, kunnes ositus toimitetaan. Jos puolisoilla oli täysin poissulkeva avioehto, rajoitukset lakkaavat, kun tehdään omaisuuden erottelu.

"Voivatko aviopuolisot tehdä avioehdon yhteisestä omaisuudesta."

Voivat tehdä. Oikeastaan avioehtosopimuksella ei sovita omaisuudesta vaan avio-oikeudesta. Mutta voidaan tehdä avioehtosopimus, jossa määrätään vain puolisoiden yhteistä omaisuutta koskevasta avio-oikeudesta. Eri asia on, mitä merkitystä tällaisella olisi. Jos puolisot omistavat yhteisen omaisuuden yhtä suurin osuuksin, ei tällaista omaisuutta koskeva avio-ehtosopimus vaikuttaisi osituksen lopputulokseen lainkaan!!