Asunnon osto 40-vuotiaana

Jospa tuo alottaja tietää oman kuolin aikansa... :D

Suvussani ei ole ollut yhtään joka on kuollut nelikymppisenä tai nuorempana. Itse olen 58v joten nähnyt aika paljon. Viimeisin suvun kuollut oli 91v.

Vuorkaloisten = alempien sos. luokkien elämä jää paljon lyhyemmäksi. Ja hyvä niin, koska se on yhtä kurjuutta ja kärsimystä.

Kuulostaa siltä että tapaat siellä HUS:ssa kaikki pohjoiskarjalaiset! Heillä niitä sydänvikoja piisaa.
Minun sukuni on osittain Karjalan kannakselta ja osittain Hämeestä.
Kannaksen Karjalaiset ovat erittäin pitkäikäisiä.
Olen päässyt keväällä jo 60 v ikään. Täytyypä yrittää porskuttaa vielä vähintään 25 vuotta, kuten setäni Karjalasta.
Alle 60 vuotiaana kuolevat myös pahimmat ryyppyveikot.

Karjalan-Kannakselta kirjoitti:

Kuulostaa siltä että tapaat siellä HUS:ssa kaikki pohjoiskarjalaiset! Heillä niitä sydänvikoja piisaa.
Minun sukuni on osittain Karjalan kannakselta ja osittain Hämeestä.
Kannaksen Karjalaiset ovat erittäin pitkäikäisiä.
Olen päässyt keväällä jo 60 v ikään. Täytyypä yrittää porskuttaa vielä vähintään 25 vuotta, kuten setäni Karjalasta.
Alle 60 vuotiaana kuolevat myös pahimmat ryyppyveikot.

Lue lisää

Pistin tuossa ylempänä viestiä että suvussa ei ole alle nelikymppisenä kuolleita. Ollaan täältä pohjois-karjalasta. Suvun vanhin nukkui pois äskettäin 91 vuotiaana.

toinen_näkökulma kirjoitti:

Vuorkaloisten = alempien sos. luokkien elämä jää paljon lyhyemmäksi. Ja hyvä niin, koska se on yhtä kurjuutta ja kärsimystä.

Vuorkaloihan elättää ison osan asuntosijoittajia. Niillehän tulisi itku jos kaikki vuorkaloit kuolee nuorina.

Parempihan se oikeastaan on, että kuolevat nuorina. Vähemmän kuluja nahjuksista uusi asukas = uusi vuokrasopimus tämän päivän hinnoilla.

miesten eliniän odote lienee 80:n paikkeilla, joten pistä korkkia kireämmälle jottet putoa niiden harvojen joukossa kuuskymppisenä.

Tuohan oli erittäin fiksu veto. Rahaa elämiseen & ei tuosta mitään riippakiveä tullut perillisillekään.

Hirmuinen omaisuuden hamstraaminenkin menee vähän hukkaan, kun ihmiset (siis ihmiset, ei tuhnut) elävät nykyään niin pitkään. Perinnölle olisi eniten käyttöä ensiasuntoaan ostamassa oleville eikä sitten, kun on jo omatkin lapset lähteneet pesästä.

> Joissain tapauksissa vastike lainanlyhennys ei ole juurikaan sen enempää kuin vuokra ja joskus jää jopa alle.

Joissain tapauksissa??? Jos lainaa ei ole 100 % asunnon arvosta, vaan joku 70 %, niin sitten ollaan aika lähellä tilannetta, jossa lainakulu (kk-erä, sis. lyhennys ja korot) = markkinavuokra. Omistusasujan "tappioksi" jää vastike, joka on suuruusluokkaa 1/4-osa vuokrasta.

Kun lainaa on enää n. 50 % asunnon arvosta, omistusasujan kulut (lyhynnys korot vastike) likimain sama kuin markkinavuokra. Jos on lähdetty liikkeelle 70 % lainarahan osuudella, tähän tilanteeseen päästään n. 10 vuoden asumisen jälkeen.

Esim. kaksion ostohinta silloin joskus 70 k€. 10 vuotta myöhemmin lainaa jäljellä 40 k€ (johtuen siitä, että lainapääomaa korotettu matkan varrella remonttikulujen kattamiseksi). Lainakulu 400, vastike 200, vastaavan vuokra 600. Tai ostohinta 176 k€, lainaa 110 k€, lainakulu 650 €/kk, vastike 170 (uudiskohde). Lainan osuus siis reilu reilu 60 % arvosta -> kokonaiskulut alusta alkaen pari kymppiä/kk pienemmät kuin vastaavan vuokra.

Taitaa valtaosalla omistusasujia olla kulut pienemmät kuin vastaavassa vuokra-asunnossa. Tosin putkiremonteista ym. tulevat korjausvastikkeet sotkevat kuvioita, mutta aikanaan vuokrien nousu kirii nämäkin kiinni. Tuppaahan siihen vuokraan tulemaan tasokorotus remonttien jälkeen.

Ja nyt puhutaan pelkästään kk-menoista... varallisuuden karttuminen eli lainanlyhennykset kun otetaan huomioon, omistusasuja voittaa kisan 6-0 jo parin vuoden asumisen jälkeen!

Otetaan esimerkiksi ihan reilun hintainen sähkölämmitteinen yksiö, esim. rivari. Vastike jää helposti 50 - 100 €/kk luokkaan. Meilläpäin moiset maksaa noin 50 - 100 tonnia (uudet ehkä enemmän). 50 tonnin laina 20 v maksuajalla, kk lyhennys tasaeränä arviolta 250 €/kk. Yhteensä 300 - 350 €/kk. Vuokra lienee jossain 400 - 500€/kk välillä.

Entä jos hypätään vähän uudempaan ja arvokkaampaan = 100 tonnia.

Lyhennys noin 500 €/kk ja vastike 50 - 100 €/kk. Vuokra lienee silloin jossain 600 €/kk nurkilla.

Tiedän, vastikkeet kovempia kerrostaloissa ja niissä missä lämmitys kuuluu vastikkeeseen. Täysmääräisesti se ei kuitenkaan näy vuokrassa.

Jep, se, ettei sinulla aivot pelaa on erinomainen syy tuhnuttaa vuokralla.

Kukin tavallaan.

Alemmissa sosiaaliryhmissä kannattaa asua vuokralla. Jos tienaat alle 2800 kuussa, niin työnteko ei ole kannattavaa, vaan on taloudellisesti järkevämpää siirtyä KELAlle "töihin". Siinä tapauksessa vuokra on syytä sovittaa asumistuen raameihin ja alkaa harrastaa jotain kivaa mutta halpaa.

Työnteossa ei ole mielestäsi muuta motiivia kuin ansaita väh. 2800e kk. Monen palkka jää tuon alle.

Jonskuna kirjoitti:

Työnteossa ei ole mielestäsi muuta motiivia kuin ansaita väh. 2800e kk. Monen palkka jää tuon alle.

Niissä hommissa, joista maksetaan alle 2800, harvemmin on muuta motiivia. Antoisammissa töissä on usein parempi palkkakin.

Jonskuna kirjoitti:

Työnteossa ei ole mielestäsi muuta motiivia kuin ansaita väh. 2800e kk. Monen palkka jää tuon alle.

Työnteon break even piste on 2.800 euroa kuussa. Jos tienaa vähemmän, on taloudellisesti parempi olla työtön. Saa enemmän rahaa, eikä tarvitse käydä työssä., kättää rahaa työmatkoihin.

Minut on koulutettu ajattelemaan talouden näkökulmia. Subjektiiviset asiat, kuten työssä viihtyminen, eivät kuulu osaamisalueisiini paitsi siltä osin, kun se koskee omia duunareitani.

NickNailer kirjoitti:

Työnteon break even piste on 2.800 euroa kuussa. Jos tienaa vähemmän, on taloudellisesti parempi olla työtön. Saa enemmän rahaa, eikä tarvitse käydä työssä., kättää rahaa työmatkoihin.

Minut on koulutettu ajattelemaan talouden näkökulmia. Subjektiiviset asiat, kuten työssä viihtyminen, eivät kuulu osaamisalueisiini paitsi siltä osin, kun se koskee omia duunareitani.

Lue lisää

Mun peruspalkka on vähän yli 2300, joskus tulee pari hunttia vuorolisiä päälle ja olen sairaanhoitaja.

Kävikin mielessä että jos sunnuntailisistä riisutaan niin eipä enää kannata töitä tehdä 😢

Ihanko yksin ostit? Vai vaimon kanssa?

Moi,

Vaimon kanssa toki, kumpikin tuloihin ja omaisuuteen suhteutetuin osin.

Meikällä 3/4 velasta ja kämpästä ja rouvalla se 1/4.

t: avio_ehto

Nelikymppisenä on "ihanaa" ostaa yksiö tai kaksio? Siis just tämä perinteinen itkuvirsi, mitä tällä palstalla on monet kerrat nähty: "miksi hinnat ovat nyt niin järjettömät, ettei kaksi normaalituloista kykene perheasuntoa ostamaan". Eipä enää 100 % lainoja saa, ainakaan ilman erityisjärjestelyjä (pitää ottaa jokin vakuutus työttömyyden varalle tms = tulee kalliiksi), joten vailla säästöjä jää oma ostamatta.

Se on paljon helpompaa kiristää vyötä ja asua ensimmäiset vuodet pienessä yksiössä alta kolmekymppisenä. Siinä on jo tarpeeksi palkintoa, kun pääsee pois vanhempien nurkista.

Sitten nelikymppisenä on helppo ostaa perheasunto, kun on 1 tai 2 pikkukämppää, joista on jo laina suurimmaksi osaksi maksettu pois -> käsissä on niiden myynnin jälkeen 100 donaa, mikä riittää isonkin perhekämpän omarahoitusosuudeksi.

Harvalta perheelliseltä taitaa tosta noin vaan onnistua edes 50 k€ säästäminen - etenkin jos/kun pitää siinä sivussa maksaa pitkälti yli tonnin vuokraa!

Höps. Hinnasta puuttuu yksi nolla.

Eikä muuten ole homeessa, kun alan mies rakentaa omaan käyttöön. Se ei kyllä sitten ole pakettitalokatiska. Molempia voi toki kutsua "taloksi", mutta siihen ne yhteneväisyydet loppuvatkin.

Minä en ymmärrä mitä te täällä vingutte. Alastomana naisesta minäkin synnyin, mutta omistan useamman talon, joista pankilla ei ole minkäänlaista osuutta.

Asia on hyvin yksinkertainen: joko teet paljon rahaa tai opettelet rakentamaan ja teet itse kotisi.

Akateemiselle ihmiselle tekee vain hyvää muurata, rapata jne. Tietysti niille, joiden kädessä pysyy vain Ballograf ja pippeli, aloittaminen voi olla vaikeaa.

Mutta tuohon vielä, vanhempani ostivat tontin ja rakensivat/rakennuttivat ok-talon, kivestä ja tiilestä, vuonna 1968. Ainoo laina jonka ottivat oli 30 000 mk, eli noin 5000 euroa.

Siis oliko tuo 30 000 markkaa minkävuoden kurssin mukaan?

"silloin 35 tuhatta euroa." Markoissa siis noin 210 000. Kirjoittaja tarkoittaa, että silloin 1990-luvun puolivälissä hänen asuntonsa olisi maksanut 35 000 euroa (jos kuuden kertotaululla mennään) ja nykyään se maksaa 150 000 euroa.

Kuulostaa ihan oikealta. Itse ostin 35 neliön yksiön vuonna 2001, ja se maksoi 300 000 markkaa (eli noin 50 000 euroa). Kun möin sen vuonna 2010, sain siitä 90 000 euroa. Ei ihan noin kovaa arvonnousua kuin ekassa esimerkissä, mutta toisaalta tuo mun eka asuntoni olikin yhdessä lähiössä eikä millään nykyisellä premium-paikalla. :D

Toisin kuin täällä jotkut luulevat, niin omistusasunnon hallintaan ottaminen ei ole kovin yksinkertaista eikä nopeaa puuhaa. Se vaatii omistajalta joko todistettavaa rikollista toimintaa, jatkuvaa vastikkeiden maksamisen laiminlyöntiä tai muiden asukkaiden hengen vaarantamista. Omassa entisessä taloyhtiössäni asui dementikkopappa, joka saatiin hoitokotiin ja asunto taloyhtiön hallintaan vasta sitten, kun oli kolmannen kerran meinannut sytyttää keittiönsä palamaan - tappeluun meni yli 2 vuotta, koska sosiaalitoimiston mukaan pappa pystyi elämään yksin. Juridisesti ei todellakaan mikään läpihuutojuttu, toisin kuin vuokralaisten potkiminen pihalle.

Asunto-osake on myös omistusasunto siten, että omistaja voi mm. vapaasti vuokrata sen eteenpäin (vrt. Ruotsin bostadsrätt-lainsäädäntö, jonka takia suur-Tukholmassakin ihmiset pitävät asuntoja mieluummin tyhjillään asuntopulasta huolimatta), tehdä remontteja (luojan kiitos muuten siitä, että vesi- ja viemäröintiremontteihin tarvitaan lupa nykyään, sellaista sutta ja sekundaa "kyllä minä osaan" -miehet saavat aikaan kerros- ja omakotitaloissa) ja muutenkin olla kuin kotonaan.

Ja oikeastihan tuo haltuunottomahdollisuus on, vaikkakin kallis, hankala ym ja siksi harvoin käytetty, edes jonkinmoinen turva muille osakkeenomistajille.

Esikaupunkien postimerkki/kirveenvarsitontitilla kun saat jonkun kusipään naapuriksi, niin siinä ei auta kuin muuttaa pois.

Nykyiset suuret ikäluokat ovat tottuneet lotraamaan alkoholin kanssa silläviisiin, että IF huomenna ei ole työpäivää THEN vedä kännit päälle. Ikää kun tulee, niin entistä pienemmällä annoksella menee nuppi sekaisin -> kun vedetään se normaali perjantaisatsi, on 60 ikäinen jo ihan tööt. Eläkepäivien alkaessa lähtee täysin mopo käsistä, kun jatketaan samalla logiikalla... alkoholi on suurin työikäisten tappaja nykyään.

Sekin on nähty, että talon omistajien kuollessa siihen taloon muuttaa täysin alkoholisoitunut aikamiespoika ryyppykaveriensa kanssa.

Tai vähän repsahtanut OK-talo pistetään vuokralle ... kaikkihan tietää, millaista mölyapinasakkia vuokraloiset on.

yttty kirjoitti:

Toisin kuin täällä jotkut luulevat, niin omistusasunnon hallintaan ottaminen ei ole kovin yksinkertaista eikä nopeaa puuhaa. Se vaatii omistajalta joko todistettavaa rikollista toimintaa, jatkuvaa vastikkeiden maksamisen laiminlyöntiä tai muiden asukkaiden hengen vaarantamista. Omassa entisessä taloyhtiössäni asui dementikkopappa, joka saatiin hoitokotiin ja asunto taloyhtiön hallintaan vasta sitten, kun oli kolmannen kerran meinannut sytyttää keittiönsä palamaan - tappeluun meni yli 2 vuotta, koska sosiaalitoimiston mukaan pappa pystyi elämään yksin. Juridisesti ei todellakaan mikään läpihuutojuttu, toisin kuin vuokralaisten potkiminen pihalle.

Asunto-osake on myös omistusasunto siten, että omistaja voi mm. vapaasti vuokrata sen eteenpäin (vrt. Ruotsin bostadsrätt-lainsäädäntö, jonka takia suur-Tukholmassakin ihmiset pitävät asuntoja mieluummin tyhjillään asuntopulasta huolimatta), tehdä remontteja (luojan kiitos muuten siitä, että vesi- ja viemäröintiremontteihin tarvitaan lupa nykyään, sellaista sutta ja sekundaa "kyllä minä osaan" -miehet saavat aikaan kerros- ja omakotitaloissa) ja muutenkin olla kuin kotonaan.

Lue lisää

Asunto-osakkeen ostajahan ostaa osakkeet, jotka oikeuttavat määrätyn asunnon hallintaan.

[email protected]

paremmassa_turvassa kirjoitti:

Ja oikeastihan tuo haltuunottomahdollisuus on, vaikkakin kallis, hankala ym ja siksi harvoin käytetty, edes jonkinmoinen turva muille osakkeenomistajille.

Esikaupunkien postimerkki/kirveenvarsitontitilla kun saat jonkun kusipään naapuriksi, niin siinä ei auta kuin muuttaa pois.

Nykyiset suuret ikäluokat ovat tottuneet lotraamaan alkoholin kanssa silläviisiin, että IF huomenna ei ole työpäivää THEN vedä kännit päälle. Ikää kun tulee, niin entistä pienemmällä annoksella menee nuppi sekaisin -> kun vedetään se normaali perjantaisatsi, on 60 ikäinen jo ihan tööt. Eläkepäivien alkaessa lähtee täysin mopo käsistä, kun jatketaan samalla logiikalla... alkoholi on suurin työikäisten tappaja nykyään.

Sekin on nähty, että talon omistajien kuollessa siihen taloon muuttaa täysin alkoholisoitunut aikamiespoika ryyppykaveriensa kanssa.

Tai vähän repsahtanut OK-talo pistetään vuokralle ... kaikkihan tietää, millaista mölyapinasakkia vuokraloiset on.

Lue lisää

Suomalaisten fanaattinen omistusasunnon hankinta ihmetyttää suuressa maailmassa. Siellähän rikkaat nimenomaan asuvat vuokralla. Eli suomalaiset asunnon omistajat ovat suhteellisen köyhiä pankin torppareita.

[email protected]

asuntokaupanneuvonta2016 kirjoitti:

Suomalaisten fanaattinen omistusasunnon hankinta ihmetyttää suuressa maailmassa. Siellähän rikkaat nimenomaan asuvat vuokralla. Eli suomalaiset asunnon omistajat ovat suhteellisen köyhiä pankin torppareita.

[email protected]

Lue lisää

Rikkaiden ei tarvitsekaan välittää mitä asuminen maksaa. Köyhempien on etsittävä halvempaa vaihtoehtoa, joka on omistaminen. Jäähän siinä edes vuokraisännän voitto itselle.

Älä jätkä höpötä! Muutaman kuukauden ollut nyt työttömänä ja jo nyt tässä kuussa alkaa uudelleen! Mikään isopalkkainen homma ei tällä kertaa ole. Oletko kade? Asetelmat ovat optimaaliset, kun velkaa ei ole, eikä huollettavia. Pitäisikö laittaa lainahakemus joku maltillinen vaikka 5000€, kun muillakin on? En kyllä keksi, mihin tämän käyttäisin. Persaukista porukkaa tällä palstalla, kun aina ajatellan, että huonosti menee? En kirjoita tänne enää mitään!

=> Sinkku_yksin_elävä

Ei ole kade. Oma verokirjani ei ole ollut kenenkään muun täytettävänä vuoden 1994 jälkeen. Mahdotonta olla työtön ja toimettomuuskin rajoittuu korkeintaan viikonloppuihin, jos niihinkään.

Asetelmat ovat optimaaliset: on käteistä, irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä huolettavana vaimo (jotain lyxystä pitää tekevälläkin olla: kotirouva kotona). Lainaa ei ole. Pitäisikö ottaa 500.000 lainaa, kun muillakin on? Voisin leipoa pystyy taas yhden okt:n tai rivarin.

Etkö ymmärrä, että olen ikisinkku. Pitkä avioliitto takana ja en meinaa enää pariutua uudelle kierrokselle, niin hullu en minäkään ole. Meillä on aivan eri intressit. Minä en todellakaan tarvitse näille maallisille romuilleni mitään okt, tai rivaria kokonaista. Tämä on valintakysymys. Matkailu nyt on enemmän mielessä. Niin hölmö en minäkään ole, että jotain tilini saldoa täällä levittelisin, mikä näillä vatipäillä on tapana? Selvästi väärällä palstalla.