Identiteettikriisi

Olen naimisissa mitä ihanimman ja turvallisimman miehen kanssa, oikean unelmamiehen suorastaan. Olemme parhaat ystävät ja arki sujuu hienosti..on sujunut jo 12 vuotta. Mutta seksuaalinen veto on minun puoleltani olematonta. Olen monta vuotta ajatellut että seksuaalisen halun menettäminen on normaalia kaikissa pitkissä suhteissa ja siksi olen vain hyväksynyt tilanteen. Olen myös ajatellut että olen jotenkin viileä seksuaalisesti, että seksi ei ole minulle niin tärkeää. En kiihotu ollenkaan mieheni katsomisesta enkä hänen kosketuksestaan. Kiihotun ainoastaan omien fantasioitteni kautta ja noissa fantasioissa on yleensä naisia. Vähän yli vuosi sitten ihastuin yhtäkkiä naiseen...en ollut koskaan voinut edes kuvitella mitään sellaista.

Nyt sitten mietin miten tämä juttu oikein menee. Rakastan miestäni, mutten halua häntä seksuaalisesti. Ehkä kuuluisa tantraseksi voisi auttaa meitä...vaikka olisinkin enemmän suuntautunut naisiin seksuaalisesti, voin kuitenkin henkisellä tasolla rakastaa miestäni. Olen kokenut sellaista seksuaalista kiihottuneisuutta naisten kanssa, josta en aiemmin olisi edes osannut uneksia....mutta onko se silti niin tärkeää? Minulla on ihana ihminen elämänkumppanina ja tämä suhde perustuu aitoon rakkauteen....täydellistä kumppania tuskin kukaan löytää. Nämä ovat vaikeita asioita. Yritän antaa itselleni aikaa ja vapautta tehdä kuten sisimpäni sanoo.

Griisi kirjoitti:

Olen naimisissa mitä ihanimman ja turvallisimman miehen kanssa, oikean unelmamiehen suorastaan. Olemme parhaat ystävät ja arki sujuu hienosti..on sujunut jo 12 vuotta. Mutta seksuaalinen veto on minun puoleltani olematonta. Olen monta vuotta ajatellut että seksuaalisen halun menettäminen on normaalia kaikissa pitkissä suhteissa ja siksi olen vain hyväksynyt tilanteen. Olen myös ajatellut että olen jotenkin viileä seksuaalisesti, että seksi ei ole minulle niin tärkeää. En kiihotu ollenkaan mieheni katsomisesta enkä hänen kosketuksestaan. Kiihotun ainoastaan omien fantasioitteni kautta ja noissa fantasioissa on yleensä naisia. Vähän yli vuosi sitten ihastuin yhtäkkiä naiseen...en ollut koskaan voinut edes kuvitella mitään sellaista.

Nyt sitten mietin miten tämä juttu oikein menee. Rakastan miestäni, mutten halua häntä seksuaalisesti. Ehkä kuuluisa tantraseksi voisi auttaa meitä...vaikka olisinkin enemmän suuntautunut naisiin seksuaalisesti, voin kuitenkin henkisellä tasolla rakastaa miestäni. Olen kokenut sellaista seksuaalista kiihottuneisuutta naisten kanssa, josta en aiemmin olisi edes osannut uneksia....mutta onko se silti niin tärkeää? Minulla on ihana ihminen elämänkumppanina ja tämä suhde perustuu aitoon rakkauteen....täydellistä kumppania tuskin kukaan löytää. Nämä ovat vaikeita asioita. Yritän antaa itselleni aikaa ja vapautta tehdä kuten sisimpäni sanoo.

Lue lisää

jne ihan hyvät tuuminnat sulla asiasta on.
Mutta sen mä vaan haluan sanoa että jos teillä muuten on siis hyvin mutta seksi on vähän niin ja näin, siis et oikein kiihoitu yms. Niin aika suuren uhrauksen sä teet elämässäsi sille että kaikki on suht mukavasti.
Kyllähän seksi on tärkeää ja siitä nauttiminen, kymmeen vuotta lisää tuohon saldoon niin sä olet parhaan ystäväsi kanssa naimisissa. Tarkoitan että teillä ei ole seksielämää lainkaan.
En mä kehoita eroamaan ja ottamaan naista, ja en ymmärrä pettämistä, mutta eiköhän sun olisi aika tarttua ongelmaa ns sarvista ja saada seksielämänne kuntoon.
Ja edelleen olen sitä mieltä että täydellistä ei olekkaan mutta se Oikea on meille jokaiselle, ja mä en olisi suhteessa jossa rakkaus on noinkin platoonista. Mutta kuten sanottu ehkä se tantraseksi auttaa, kunpahan teet vaan jotain asialle. Ihmiselo ei maksa paljoa nykypäivänä, muuta kuin itselle ja olisi sääli hukata elämänsä mukavuuden takia.

juu kulua kirjoitti:

jne ihan hyvät tuuminnat sulla asiasta on.
Mutta sen mä vaan haluan sanoa että jos teillä muuten on siis hyvin mutta seksi on vähän niin ja näin, siis et oikein kiihoitu yms. Niin aika suuren uhrauksen sä teet elämässäsi sille että kaikki on suht mukavasti.
Kyllähän seksi on tärkeää ja siitä nauttiminen, kymmeen vuotta lisää tuohon saldoon niin sä olet parhaan ystäväsi kanssa naimisissa. Tarkoitan että teillä ei ole seksielämää lainkaan.
En mä kehoita eroamaan ja ottamaan naista, ja en ymmärrä pettämistä, mutta eiköhän sun olisi aika tarttua ongelmaa ns sarvista ja saada seksielämänne kuntoon.
Ja edelleen olen sitä mieltä että täydellistä ei olekkaan mutta se Oikea on meille jokaiselle, ja mä en olisi suhteessa jossa rakkaus on noinkin platoonista. Mutta kuten sanottu ehkä se tantraseksi auttaa, kunpahan teet vaan jotain asialle. Ihmiselo ei maksa paljoa nykypäivänä, muuta kuin itselle ja olisi sääli hukata elämänsä mukavuuden takia.

Lue lisää

Mukavuuden takia ei kannata uhrata omaa elämäänsä, mutta joskus ihminen voi mennä ojasta allikkoon ja siksi olen niin varovainen. Minulla on nyt kokemusta taivaallisesta rakastelusta naisen kanssa tarpeeksi niin, että tiedän etten ole koskaan ollut sillä tavalla kiihottunut yhdenkään miehen kanssa. Mutta kun tämä elämä ei ole pelkkää rakastelua, vaan enimmäkseen muuta. On kyse siitä, että heitänkö tämän hienon ihmissuhteen ja yhdessä vietetyn ajan pois ja alan hakea naispuolista "vastinetta" hänen tilalleen. Yksi vaihtoehto on olla yksin, mutta sekään ei kiehdo pitemmän päälle. Toinen vaihtoehto on jatkaa ns. avointa liittoa mieheni kanssa, mutta luulen että moniavioisuus toimiessaankin käy ajan myötä raskaaksi kaikille osapuolille....nunnaluostariin vaan.
On kamalaa ja ihanaa löytää itsensä olennaisia puolia vasta näin myöhään. Miksen ole aiemmin ajatellut naisia tällä tavalla? Miksi miehet eivät kiinnosta seksuaalisesti ollenkaan enää nykyään? En ole koskaan pitänyt yhdynnästä, joka myös kielii jotain...jos olen lesbo, niin miksen sitä erittäin älykkäänä ja tiedostavana ihmisenä ole aiemmin tajunnut?

Griisi kirjoitti:

Mukavuuden takia ei kannata uhrata omaa elämäänsä, mutta joskus ihminen voi mennä ojasta allikkoon ja siksi olen niin varovainen. Minulla on nyt kokemusta taivaallisesta rakastelusta naisen kanssa tarpeeksi niin, että tiedän etten ole koskaan ollut sillä tavalla kiihottunut yhdenkään miehen kanssa. Mutta kun tämä elämä ei ole pelkkää rakastelua, vaan enimmäkseen muuta. On kyse siitä, että heitänkö tämän hienon ihmissuhteen ja yhdessä vietetyn ajan pois ja alan hakea naispuolista "vastinetta" hänen tilalleen. Yksi vaihtoehto on olla yksin, mutta sekään ei kiehdo pitemmän päälle. Toinen vaihtoehto on jatkaa ns. avointa liittoa mieheni kanssa, mutta luulen että moniavioisuus toimiessaankin käy ajan myötä raskaaksi kaikille osapuolille....nunnaluostariin vaan.
On kamalaa ja ihanaa löytää itsensä olennaisia puolia vasta näin myöhään. Miksen ole aiemmin ajatellut naisia tällä tavalla? Miksi miehet eivät kiinnosta seksuaalisesti ollenkaan enää nykyään? En ole koskaan pitänyt yhdynnästä, joka myös kielii jotain...jos olen lesbo, niin miksen sitä erittäin älykkäänä ja tiedostavana ihmisenä ole aiemmin tajunnut?

Lue lisää

Niin.. Paljastukseksi on pakko sanoa että olen jo reilun puolenvuoden ajan seurustellut myös naisen kanssa. Paha minä..

Seksi naisen kanssa on niin erilaista kuin miehen kanssa. Vaikka kyse on aina yksilöistä ja persoonan piirteistä, olen huomannut että naisen kanssa on luontevampaa olla olla oma itsensä, ja ehdotella/käyttää ja nauttia apuvälineistä yms...

Naiseltani saan myös paljon hellyyttä ja emotionaalista turvaa, jota miessuhteessani jään vaille. Jotenkin ne täydentävät toisiaan...

Tämä jatkuva salailu ja pettäminen on rankkaa, ja olen tullut siihen pisteeseen, jolloin olisi tehtävä valinta kahden rakastamani henkilön välillä. En vain tiedä kumpi minulle olisi se oikea???

Olen aina haaveillut omasta talosta, lapsista ja farmariautosta ja koirista jotem siksi mies tuntuu luontevalta vaihtoehdolta. Miten vnhempani ja sukuni suhtautuu minuun jos valitsen naisen? Se pelottaa. Entä jos lastani kiusataan koulussa kun sillä on kaksi äitiä? Entä tulevat yhteiset lapsemme? Millaista on kasvaa kahden äidin kanssa ilman isää? Kysymyksiä on paljon...

Bibarkakku kirjoitti:

Niin.. Paljastukseksi on pakko sanoa että olen jo reilun puolenvuoden ajan seurustellut myös naisen kanssa. Paha minä..

Seksi naisen kanssa on niin erilaista kuin miehen kanssa. Vaikka kyse on aina yksilöistä ja persoonan piirteistä, olen huomannut että naisen kanssa on luontevampaa olla olla oma itsensä, ja ehdotella/käyttää ja nauttia apuvälineistä yms...

Naiseltani saan myös paljon hellyyttä ja emotionaalista turvaa, jota miessuhteessani jään vaille. Jotenkin ne täydentävät toisiaan...

Tämä jatkuva salailu ja pettäminen on rankkaa, ja olen tullut siihen pisteeseen, jolloin olisi tehtävä valinta kahden rakastamani henkilön välillä. En vain tiedä kumpi minulle olisi se oikea???

Olen aina haaveillut omasta talosta, lapsista ja farmariautosta ja koirista jotem siksi mies tuntuu luontevalta vaihtoehdolta. Miten vnhempani ja sukuni suhtautuu minuun jos valitsen naisen? Se pelottaa. Entä jos lastani kiusataan koulussa kun sillä on kaksi äitiä? Entä tulevat yhteiset lapsemme? Millaista on kasvaa kahden äidin kanssa ilman isää? Kysymyksiä on paljon...

Lue lisää

vaihtaa kanssasi ajatuksia enemmänkin Bibarkakku. Onko sinulla nettisosoitetta johon voin lähettää postia? Tunnumme olevan aika tavalla samanlaisessa elämäntilanteessa. Ehkä voisimme hieman valottaa toistemme tilannetta ja auttaa tässä kaksijakoisuuden hyvin raskaassa olotilassa. Tämä on todella raskasta eikä tee hyvää kenellekään pitemmän päälle.

Griisi kirjoitti:

vaihtaa kanssasi ajatuksia enemmänkin Bibarkakku. Onko sinulla nettisosoitetta johon voin lähettää postia? Tunnumme olevan aika tavalla samanlaisessa elämäntilanteessa. Ehkä voisimme hieman valottaa toistemme tilannetta ja auttaa tässä kaksijakoisuuden hyvin raskaassa olotilassa. Tämä on todella raskasta eikä tee hyvää kenellekään pitemmän päälle.

Lue lisää

mulla on vähän turhan tunnettu sähköposti niin en kehtaa sitä tännre laittaa. siinä on nimet ja kaikki. jos laittaisit omasi niin vastaan kyllä. olisi kiva vaihtaa ajatuksia..

Griisi kirjoitti:

vaihtaa kanssasi ajatuksia enemmänkin Bibarkakku. Onko sinulla nettisosoitetta johon voin lähettää postia? Tunnumme olevan aika tavalla samanlaisessa elämäntilanteessa. Ehkä voisimme hieman valottaa toistemme tilannetta ja auttaa tässä kaksijakoisuuden hyvin raskaassa olotilassa. Tämä on todella raskasta eikä tee hyvää kenellekään pitemmän päälle.

Lue lisää

nyt on... [email protected]

Griisi kirjoitti:

Mukavuuden takia ei kannata uhrata omaa elämäänsä, mutta joskus ihminen voi mennä ojasta allikkoon ja siksi olen niin varovainen. Minulla on nyt kokemusta taivaallisesta rakastelusta naisen kanssa tarpeeksi niin, että tiedän etten ole koskaan ollut sillä tavalla kiihottunut yhdenkään miehen kanssa. Mutta kun tämä elämä ei ole pelkkää rakastelua, vaan enimmäkseen muuta. On kyse siitä, että heitänkö tämän hienon ihmissuhteen ja yhdessä vietetyn ajan pois ja alan hakea naispuolista "vastinetta" hänen tilalleen. Yksi vaihtoehto on olla yksin, mutta sekään ei kiehdo pitemmän päälle. Toinen vaihtoehto on jatkaa ns. avointa liittoa mieheni kanssa, mutta luulen että moniavioisuus toimiessaankin käy ajan myötä raskaaksi kaikille osapuolille....nunnaluostariin vaan.
On kamalaa ja ihanaa löytää itsensä olennaisia puolia vasta näin myöhään. Miksen ole aiemmin ajatellut naisia tällä tavalla? Miksi miehet eivät kiinnosta seksuaalisesti ollenkaan enää nykyään? En ole koskaan pitänyt yhdynnästä, joka myös kielii jotain...jos olen lesbo, niin miksen sitä erittäin älykkäänä ja tiedostavana ihmisenä ole aiemmin tajunnut?

Lue lisää

..kuulostaa tosi tutulta. Itse tosin olen vasta 19-v., mutta nykyinen parisuhde pojan kanssa on jo pelottavan pitkällä... En ole koskaan harrastanut seksiä naisen kanssa, ja poikaystäväni kanssa kyllä kiihotun, mutta tuntuu, että naiset kiihottavat mua huomattavasti enemmän kuin miehet..

Olen miettinyt sitäkin, että ehkä seksi naisen kanssa (ajatus siitä) kiihottaa senkin takia enemmän, että se on tavallaan "kiellettyä" - itse en haluaisi kiihottua naisista vaan miehistä, ja siksi naisen kanssa seksi tuntuu vapauttavammalta, kun ei ole ikäänkuin paineita siitä, että nyt pitäisi nauttia. Poikien kanssa olen aina jotenkin pelännyt sitä, että mitä jos en osaakaan nauttia tästä - naisten kanssa sitä ongelmaa ja paineita siitä ei ainakaan olisi! Ainakin omalla kohdallani uskon, että juuri nämä omaan seksuaalisuuteen liittyvät paineet saavat heteroseksin tuntumaan välillä kauhean ahdistavalta...

kuulostaa ihan minulta.
Seksi mieheni kanssa ei tahdo olla enää
nykyisin niin ihmeellistä, haluan naisia, äsken olin baarissa, minua paljon nuorempi nainen halusi minun esittäsän tyttöystäväänsä hänen ex-miehelleen... Lähdin mukaan, mutta on tämä maailma kummallinen.