Perhe lasten suojelun kohteena

Selitän heille, jotka työn puolesta unohtivat, mitä on perhe. Viittaan tässä Lännen Älyyn, joka on niin tehokas työkalu, että unohtaa, mitä ihminen itse tahtoo. Älyn tehoa kiinnostavat vain mitä toisille ihmisille tapahtuu. Opiskellaan unohtamaan itsensä tietyksi ajaksi ja tulemaan taas esille tarpeen vaatiessa.

Sitten sellainen ammattikunta kuin taiteilija, jotka elävät tunteista - aika henkilökohtaisen subjektiivisistä kokemuksista, leimataan suoralta kädeltä hulluiksi.

Eli jos ei ole tekniikko, niin on hullu. Mutta menoksi....

Perhe elää symbioosissa. Kaikki perheen jäsenet ovat yhteydessä toisiinsa. Sisaret, vanhemmat, isovanhemmat, serkut, enot, muut.

Ihminen elää sosiaalisessa ympäristössä on on sosiaalinen. Individualistista, voi ajatella, ei ole olemassa. Se on konseptuaalista, olettamuksen varaista ja fysiologista, että keho on yksityinen, vaikka siinäkin on erilleen vetoa.

Nykyisin ihmistä leimataan ja eristetään. Yksinolo on samassa rangaistus ja lääkekeino. Miten ihminen oppii yksinäisyydessä? Pieni aikaa voi olla tehokas palautuminen, mutta kokoaikainen yksinolo sairastuttaa.

Perheen olemus on yhdessäolo, että perhe on yhdessä. Kun perhe on erillään, niin perhe tuhoutuu. Side jää koko elämäksi esimerkiksi lapsen ja vanhemman välillä, ellei toisten tietojen mukaan osaa sulkea siteen. Suomen kulttuuri on yksineloa. Suomen politiikka taipuu eroihin. Miten Suomen kansalainen oppii, kehittyy, kokee rakkautta, yhteen kuuluvuutta Suomessa?

Ihmistä voivat leimata ihan mistä vaan oleemattomasta, koska ihmisiä on erilaisia ja paljon. Syytökset ovat monilukuisia, jos joutuu silmätikuksi, mutta kuka ei joutuisi elämänsä aikana!! Eikö se että pelkäisi enää, vaan se, että valmistautuu tappeluun, koska tappelua kukaan ei vältä. Valtaapitävät egoistit älyköt ovat pyöveleinä ja monet tavikset pelossa ovat tuhon aiheuttajaa.

Mikään laki suojaa perhettä! Perhe on avoin väkivallalle. Äideillä ei ole omaa äitiysammattia eikä palkkaa, vaan he joutuvat pihistelemään lapsen terveydeltä, onnelta valtion kassaan. Sairasta.

Yksilön omituisuus voi olla suvun muutokset. Lapsen syntymä voi aiheuttaa jopa kaukaisessa sukulaisessakin paniikkia, liikettä, hurmiota ym, kuka mitenkin suhtautuu syntymän tuomiin energioihin.

Tai perheen jäsenen ero, voi aiheuttaa suurtakin liikehdintää.

Tai kuolema.
Tai sairastaminen.
Kuukautisten saaminen.
Ensimmäisen seksikontaktin.
Avioliitto.
Syntymä.
Kärsimys ym.

Syitä monia.

Miten vierasta lasta ymmärtää vieras byrokraatti sosiaaliohjaaja, joka ei tunne edes perhettä. Tekijät eivät puhuu. Lapsessa tapahtuva muutos EI OLE LAPSEN ONGELMAA, vaan se on side perheeseen. Näkevätkö sosiaaliohjaajat lapsen omituisen käytöksen, vaikka omituisuuden asteista voi kinastella, ongelmakohtana? Kehittyykö lapselle lisää paineita koska hän on pieni ja vieraassa ympäristössä yksin vastassa pelottavia, despoottisia tätejä ja setiä. He ovat pelottavia! Turhaa leikkiä kivaa lapselle, synnyttää sidettä. Lapsella on tarvetta sitoutua, mutta lapsi ei voi hyvin vieraassa ympäristössä. Yksinäinen lapsi on samaa kuin lääkepillereiden humalaa. Luonnossa lapsi olisi kuollut. Lännessä häntä humalletaan lääkekemiaan, jota kestää aikuisuuteen ja voi kestää koko elämää. Kun lapsi kasvaa ilman vanhempia, niin lapsi ei opi, hän jää jälkeen. Kuka korvaa lapselle puutteita? Poliisi, vankila, lastenkoti, huumeet? Samaan aikaan koko suku voi pahoin. Miksi silloin valtio vielä tahallisesti ja ilman perusteluja leikkii, erottaa, kiusaa äitejä, lapsia, sukuja?

Pahinta on lasten suojelu poliittisiin syihin vedoten. Eli ihan muista syistä. Sen tekevät aikuiset miehet, maan puolustajat ja nykyisin naiset, äidit.

Perheelle vaaraksi ovat naimattomat naiset, jotka omivat lapsia, äitiä. Tekevät heistä omia kiinnityksen kohteita.

Yhteiskunnassa perhelle ei ole olemassa perhen omaa suojapaikkaa olla, eli se, että perhe saa olla oma itsensä, mutta valtion politiikka tahtoo sekaantua. Eli valtion johto, joka ylenkatsoo, eli katsoo yleisesti, mittakaavassa asioita, eikä henkilökohtaisesti, sekoittuu yksityisen perhen arkeen. Mistä yksityinen perhe on syyllinen kokonaisen valtion asioihin? Miksi kun vanhempi joutuu silmätikuksi, niin rangaistaan lasta asiasta? Eikös pitää rangaista aikuista? Onko pieni lapsi liian helppo kohde aikuiselle vieraalle sosiaalitekijälle, koska lapsi pelkää, eikä puhuu. Aikuinen olettaa ja tekee väärin, koska se ei osaa yhdistää lapseen. Aikuiset varastavat lapsia äidiltä, suvulta.