Oon 14v tyttö ja harrastan kilpauintia(harrastanut 5vuotta)enkä ole 2vuoteen tykännyt lajista:( en uskalla sanoa tästä vanhemmille enkä varsinkaan paikalle koska sen mielestä pitäisi harrastaa jotain liikuntaa. Haluaisin harrastaa ratsastusta jonka jouduin 1v sitten lopettaa uinnin takia. Iskän mielestä ratsastus ei ole millään tasolla urheilua:'( oon itkeny itteni uneen viimeisen 1v ajan lähes joka ilta koska Mietin aina seuraavaa päivää koska Mulla on 7x viikossa treenit eli ei yhtään vapaata ja lähes joka viikonloppu on kisat eli tää on täyttä h3lv3ttii:''( auttakaa•~•
En uskalla kertoa vanhemmille mielipidettä
Seketäkukaaneitunne
6124
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tilanne on varmasti vaikea. Ehkä voisiy miettiä valmiiksi jonkin muun liikuntaharrastuksen ratsatuksen lisäksi (siis kuntoa ylläpitävän) ja kertoa vanhemmillesi reilusti asian laidan. Sinun oma elämäsi on kyseessä. Ja olet miettinyt asiaa jo pidempään. Harrastuksien pitäisi olla voimaannuttavia, ei väkipakkoa.
Jos vanhempien kanssa puhuminen tuntuu vaikealta, niin kirjoita heille kirje ja kerro tuntemuksistasi, toivomuksistasi, mieliteoistasi ym. Kirjeen kirjoittaminen on helpompaa ja saa kerrottua kaikki asiat, jotka painavat mieltä.
Anna kirje vanhemmillesi ja pyydä heitä lukemaan se kaikessa rauhassa. Poistu paikalta muutamaksi tunniksi, jotta vanhempasi saavat käsitellä asiaa mielessään kaikessa rauhassa ja keskustella keskenään.
Ilmapiirin puhdistaminen onaina vaikeaa, mutta uskon sen onnistuvan.
Vaihda kilpailuttomaan lajiin.
Itse harrastin Taekwondoa, aina kilpailua ja kilpailua..... nykyään sauvakävelen ja nautin elämästä.... ^^
Keskustele rohkeasti vanhempiesi kanssa siitä, miltä sinusta tuntuu. On turha tuhlata elämää käyttämällä aikaa johonkin mitä inhoaa tai vihaa. Vanhempien pelko urheiluharrastuksen lopettamisessa on usein pelkoa siitä että kilpaurheilun lopettava nuori ajautuu huonoille poluille ja kaveripiiri muuttuu sellaiseksi, että joutuu vaikeuksiin. Myös omaehtoisen liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla ei ole itsestäänselvyys - vaatii järjestelyjä. Aika moni nuori viettää paljon aikaa istuen kännykkä kädessä ja ehkä vanhempasi ovat huolissaan siitä, että myös sinulle käy näin. Jos sinulla on selvä suunnitelma siitä, mitä teet kun uinti loppuu ja pystyt perustelemaan ehdotuksesi ja pidät edelleen kiinni terveistä elämäntavoista, uskoisin vanhempiesi kuuntelevan mielipidettäsi. Kilpauinti on kallis harrastus ja jos aito ilo jatkaa sitä puuttuu, voi saman rahan käyttää johonkin mukavampaan. Älä elä vanhempiesi toive-elämää vaan tavoittele omia unelmiasi, mutta niiden saavuttaminen on helpompaa jos saat vanhempasi samalle puolelle kanssasi.
Piti vielä lisätä kysymys - tietävätkö vanhempasi oikeasti miten onneton olet? Jos itket itsesi uneen joka ilta ja kuitenkin menet uintitreeneihin normaalisti, etkä kerro miltä tuntuu, et voi syyttää vanhempia siitä että eivät ota tosissaan puheita lopettamisesta. Ovatko vanhempasi kieltäneet ratsastusharrastuksen uinnin ohella, vaikka se sopisi aikatauluihin? Ratsastus on kyllä vielä kalliimpi laji kuin uinti, joten säästöä ei tule lajin vaihtamisesta.
Ratsastus 1 x viikossa maksaa saman verran tai enemmänkin kuin uinti 6 x viikossa.