Alanvaihto

Kuinka moni on vaihtanut alaa aikuisiällä? Kouluttauduin aikanani nykyiselle alalleni, jotta jonkun ammatin sain ennen lasten syntymistä. Nyt kun lapset on "tehty" niin jälleen olen alkanut miettiä mitä haluan loppuelämälläni tehdä työnteon näkökulmasta katsottuna. En tunne olevani omalla alallani enkä saa siitä sellaista "nautintoa" mitä tiedän ihmisten saavan kun tietävät olevan juuri oikealla alalla. Silti muutos jännittää jopa pelottaa. Kuitenkaan ei ole enää parikymppinen sinkku ja lapseton vapaa kulkija. Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia omasta tilanteestaan.
4233
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Tiedän montakin jotka opiskelleet uuden ammatin aikuisiällä. Tätini valmistui tradenomiksi 51-vuotiaana, kaverini lastenohjaajaksi 39-vuotiaana, toinen lähihoitajaksi 38-vuotiaana. Veljeni naisystävä valmistui optikoksi 42-vuotiaana.
Minä itse valmistuin amk:sta 35-vuotiaana ja taas olisi opiskeltava lisää kun oma ala ihan jäissä.

Luulen, että melko yleistäkin tänä päivänä kun ihmisiä irtisanotaan, osa aloista on täysin romahtanut. Kaikki valmistuneet eivät edes pääse ammattiaan vastaaviin töihin. Siksi lähdetään hakemaan toista tutkintoa myöhemmällä iälläkin. Kuinka kauan tuota huopaamista ja oman onnen tavoittelua sitten jaksaa, onkin ihan toinen kysymys... Oma asuntokin olisi varmasti jo alla, jos olisi keskittynyt heti nuoresta vain työntekoon ja ansaitsemiseen :(

Äänestä

Tiedän montakin jotka opiskelleet uuden ammatin aikuisiällä. Tätini valmistui tradenomiksi 51-vuotiaana, kaverini lastenohjaajaksi 39-vuotiaana, toinen lähihoitajaksi 38-vuotiaana. Veljeni naisystävä valmistui optikoksi 42-vuotiaana.
Minä itse valmistuin amk:sta 35-vuotiaana ja taas olisi opiskeltava lisää kun oma ala ihan jäissä.

Luulen, että melko yleistäkin tänä päivänä kun ihmisiä irtisanotaan, osa aloista on täysin romahtanut. Kaikki valmistuneet eivät edes pääse ammattiaan vastaaviin töihin. Siksi lähdetään hakemaan toista tutkintoa myöhemmällä iälläkin. Kuinka kauan tuota huopaamista ja oman onnen tavoittelua sitten jaksaa, onkin ihan toinen kysymys... Oma asuntokin olisi varmasti jo alla, jos olisi keskittynyt heti nuoresta vain työntekoon ja ansaitsemiseen :(

Äänestä

Tiedän montakin jotka opiskelleet uuden ammatin aikuisiällä. Tätini valmistui tradenomiksi 51-vuotiaana, kaverini lastenohjaajaksi 39-vuotiaana, toinen lähihoitajaksi 38-vuotiaana. Veljeni naisystävä valmistui optikoksi 42-vuotiaana.
Minä itse valmistuin amk:sta 35-vuotiaana ja taas olisi opiskeltava lisää kun oma ala ihan jäissä.

Luulen, että melko yleistäkin tänä päivänä kun ihmisiä irtisanotaan, osa aloista on täysin romahtanut. Kaikki valmistuneet eivät edes pääse ammattiaan vastaaviin töihin. Siksi lähdetään hakemaan toista tutkintoa myöhemmällä iälläkin. Kuinka kauan tuota huopaamista ja oman onnen tavoittelua sitten jaksaa, onkin ihan toinen kysymys... Oma asuntokin olisi varmasti jo alla, jos olisi keskittynyt heti nuoresta vain työntekoon ja ansaitsemiseen :(

Äänestä

Tiedän montakin jotka opiskelleet uuden ammatin aikuisiällä. Tätini valmistui tradenomiksi 51-vuotiaana, kaverini lastenohjaajaksi 39-vuotiaana, toinen lähihoitajaksi 38-vuotiaana. Veljeni naisystävä valmistui optikoksi 42-vuotiaana.
Minä itse valmistuin amk:sta 35-vuotiaana ja taas olisi opiskeltava lisää kun oma ala ihan jäissä.

Luulen, että melko yleistäkin tänä päivänä kun ihmisiä irtisanotaan, osa aloista on täysin romahtanut. Kaikki valmistuneet eivät edes pääse ammattiaan vastaaviin töihin. Siksi lähdetään hakemaan toista tutkintoa myöhemmällä iälläkin. Kuinka kauan tuota huopaamista ja oman onnen tavoittelua sitten jaksaa, onkin ihan toinen kysymys... Oma asuntokin olisi varmasti jo alla, jos olisi keskittynyt heti nuoresta vain työntekoon ja ansaitsemiseen :(

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Needtochange kirjoitti:

Kuinka moni on vaihtanut alaa aikuisiällä? Kouluttauduin aikanani nykyiselle alalleni, jotta jonkun ammatin sain ennen lasten syntymistä. Nyt kun lapset on "tehty" niin jälleen olen alkanut miettiä mitä haluan loppuelämälläni tehdä työnteon näkökulmasta katsottuna. En tunne olevani omalla alallani enkä saa siitä sellaista "nautintoa" mitä tiedän ihmisten saavan kun tietävät olevan juuri oikealla alalla. Silti muutos jännittää jopa pelottaa. Kuitenkaan ei ole enää parikymppinen sinkku ja lapseton vapaa kulkija. Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia omasta tilanteestaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu