Kuinka moni on vaihtanut alaa aikuisiällä? Kouluttauduin aikanani nykyiselle alalleni, jotta jonkun ammatin sain ennen lasten syntymistä. Nyt kun lapset on "tehty" niin jälleen olen alkanut miettiä mitä haluan loppuelämälläni tehdä työnteon näkökulmasta katsottuna. En tunne olevani omalla alallani enkä saa siitä sellaista "nautintoa" mitä tiedän ihmisten saavan kun tietävät olevan juuri oikealla alalla. Silti muutos jännittää jopa pelottaa. Kuitenkaan ei ole enää parikymppinen sinkku ja lapseton vapaa kulkija. Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia omasta tilanteestaan.
Alanvaihto
Needtochange
4233
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tiedän montakin jotka opiskelleet uuden ammatin aikuisiällä. Tätini valmistui tradenomiksi 51-vuotiaana, kaverini lastenohjaajaksi 39-vuotiaana, toinen lähihoitajaksi 38-vuotiaana. Veljeni naisystävä valmistui optikoksi 42-vuotiaana.
Minä itse valmistuin amk:sta 35-vuotiaana ja taas olisi opiskeltava lisää kun oma ala ihan jäissä.
Luulen, että melko yleistäkin tänä päivänä kun ihmisiä irtisanotaan, osa aloista on täysin romahtanut. Kaikki valmistuneet eivät edes pääse ammattiaan vastaaviin töihin. Siksi lähdetään hakemaan toista tutkintoa myöhemmällä iälläkin. Kuinka kauan tuota huopaamista ja oman onnen tavoittelua sitten jaksaa, onkin ihan toinen kysymys... Oma asuntokin olisi varmasti jo alla, jos olisi keskittynyt heti nuoresta vain työntekoon ja ansaitsemiseen :(
Tiedän montakin jotka opiskelleet uuden ammatin aikuisiällä. Tätini valmistui tradenomiksi 51-vuotiaana, kaverini lastenohjaajaksi 39-vuotiaana, toinen lähihoitajaksi 38-vuotiaana. Veljeni naisystävä valmistui optikoksi 42-vuotiaana.
Minä itse valmistuin amk:sta 35-vuotiaana ja taas olisi opiskeltava lisää kun oma ala ihan jäissä.
Luulen, että melko yleistäkin tänä päivänä kun ihmisiä irtisanotaan, osa aloista on täysin romahtanut. Kaikki valmistuneet eivät edes pääse ammattiaan vastaaviin töihin. Siksi lähdetään hakemaan toista tutkintoa myöhemmällä iälläkin. Kuinka kauan tuota huopaamista ja oman onnen tavoittelua sitten jaksaa, onkin ihan toinen kysymys... Oma asuntokin olisi varmasti jo alla, jos olisi keskittynyt heti nuoresta vain työntekoon ja ansaitsemiseen :(
Tiedän montakin jotka opiskelleet uuden ammatin aikuisiällä. Tätini valmistui tradenomiksi 51-vuotiaana, kaverini lastenohjaajaksi 39-vuotiaana, toinen lähihoitajaksi 38-vuotiaana. Veljeni naisystävä valmistui optikoksi 42-vuotiaana.
Minä itse valmistuin amk:sta 35-vuotiaana ja taas olisi opiskeltava lisää kun oma ala ihan jäissä.
Luulen, että melko yleistäkin tänä päivänä kun ihmisiä irtisanotaan, osa aloista on täysin romahtanut. Kaikki valmistuneet eivät edes pääse ammattiaan vastaaviin töihin. Siksi lähdetään hakemaan toista tutkintoa myöhemmällä iälläkin. Kuinka kauan tuota huopaamista ja oman onnen tavoittelua sitten jaksaa, onkin ihan toinen kysymys... Oma asuntokin olisi varmasti jo alla, jos olisi keskittynyt heti nuoresta vain työntekoon ja ansaitsemiseen :(
Tiedän montakin jotka opiskelleet uuden ammatin aikuisiällä. Tätini valmistui tradenomiksi 51-vuotiaana, kaverini lastenohjaajaksi 39-vuotiaana, toinen lähihoitajaksi 38-vuotiaana. Veljeni naisystävä valmistui optikoksi 42-vuotiaana.
Minä itse valmistuin amk:sta 35-vuotiaana ja taas olisi opiskeltava lisää kun oma ala ihan jäissä.
Luulen, että melko yleistäkin tänä päivänä kun ihmisiä irtisanotaan, osa aloista on täysin romahtanut. Kaikki valmistuneet eivät edes pääse ammattiaan vastaaviin töihin. Siksi lähdetään hakemaan toista tutkintoa myöhemmällä iälläkin. Kuinka kauan tuota huopaamista ja oman onnen tavoittelua sitten jaksaa, onkin ihan toinen kysymys... Oma asuntokin olisi varmasti jo alla, jos olisi keskittynyt heti nuoresta vain työntekoon ja ansaitsemiseen :(