Hieman surettaa tämä homojen pinnallisuus ja seksikeskeisyys. Ei haluta sitoutua. Ei haluta ottaa vastaan rakkautta ja välittämistä koska siitä tulee epämukava olo. Ei haluta rakastua ja panna tunteita peliin koska pelätään että tulee pettymys. Monesta nuoresta homomiehestä jotka alunperin ovat olleet normaaleja ja perinteisiä arvoja kunnioittavia joilla on unelma rakastua ja rakastaa tulee homopiireissä kylmä, tunteeton, seksikeskeinen ja kyyninen.
Missä ovat rakkauden miehet? Missä ovat miehet jotka uskaltavat olla miehekkäitä miehiä ja näyttää tunteensa? Missä ovat miehet jotka uskaltavat heittäytyä tunteidensa valtaan, ottaa vastaan rakkautta ja olla haavoittuvainen?
Tätä mietin usein kun luen homopalstoja tai homoille suunnattuja deittisivustoja.
Onko rakkaus, välittäminen, tunteet ja niistä puhuminen homomiehelle kirosana?
Missä ovat rakkauden miehet? Missä ovat miehet jotka uskaltavat olla miehekkäitä miehiä ja näyttää tunteensa? Missä ovat miehet jotka uskaltavat heittäytyä tunteidensa valtaan, ottaa vastaan rakkautta ja olla haavoittuvainen?
Tätä mietin usein kun luen homopalstoja tai homoille suunnattuja deittisivustoja.
Onko rakkaus, välittäminen, tunteet ja niistä puhuminen homomiehelle kirosana?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ihan samanlaisia ajatuksia on vuosien varrella käynyt mielessä.
Harvassa ovat rakastuneet miesparit ja varsinkin rakkaussuhdetta etsivät sinkkuhomot.
Ensimmäisen teini-ikäisenä alkaneen rakkaussuhteen jälkeen en ole rakkauteen kykenevää poikaa/miestä onnistunut löytämään. Toivo sellaisen löytymisestä ei kuitenkaan ole kuollut, vielä.
Täysin samaa mieltä. Samoja asioita mietin ennen suhdetta ja sen jälkeen. Oliko tuo minun ainoa kunnon suhteeni se "lottovoitto" joka ei uusiudu? Ei oo toiveet uudesta rakkaudesta kovin korkealla itsellänikään.
Toki nettisivustot antaa vääränlaista kuvaa, kun suurinosa seuran hakijoista on bissejä, jotka haluavat vain sitä seksiä. Ainakin oma kokemus on sellainen, kun viestittelyt ja mun mielenkiinto ovat monesti loppuneet siihen, kun mies tuumaa "olen muuten naimisissa, ei kai haittaa?" Lienekkö sitten ne miehekkäät tapaukset jossain muualla kuin netissä?
Vielä kuitenkin yritän uskoa, että sitä rakkautta vielä saisi kokea. Ei oikein muunlaisessa olemisessa ole mitään järkeä. Noh... ootellaan ja katellaan... ja tottakai toivotaan parasta.
Uskon siihen teissä itsessä on se vika.
Mää olen lesbo ja mää uskon, että me homoseksuaalit, niin miehet kuin naiset halutaan ihan samalla tavalla rakkautta ja jonkun jota rakastaa kuin heterotkin. Se sitten taas on ihan yksilöstä riippuvainen asia, jos ei kykene rakkauteen tai parisuhteeseen eikä se ole sidonnainen seksuaaliseen suuntautumiseen. Meidän on vain toivottava ja pidettävä lippu korkealla =)
Olet väärässä. Kyllä meitä jotka rakastaa ja välittää on vielä olemassa.
Rakastan itseäni todella paljon ja välitän itsestäni enemmän kuin kenestäkään muusta.