Duck on niin hiljainen? Loppuiko tarina kokonaan :)
Miksi
Aada
2285
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tarinat on aikalailla tarkkaan jo joristu. Joutavanpäiväisten tekstien kirjoittaminen humalapäissään alkoi tuntua puulta, joten päätin kehitellä jotain muuta.
Olen jopa nyt selvinpäin. Vaikka onkin lauantai-ilta. (Tämän uskovat hyväuskoiset ja jos eivät usko niin sille en voi mitään.)
Ja varmaan Aadaseni olet huomannut, ettei minulla juuri ole kummempaa sanottavaa mistään "vakavasta" aiheesta. Tosin poikkeus oli tuo viestiketju missä Jeesus yritti tulla kylään, mutta täytyi toppuutella
Elikkäs aika aikaansa kutakin. Ajattelin erakoitua ja keskittyä herrojen Einstein, Planck, Shclöringer sekä muiden tieteen dinosaurusten luomaan maailmankuvaan ja katsoa tulenko hulluksi.
No tuskin hulluksi. Tosin aikaavievää touhuahan tollasten asioiden setviminen on.
Aina sillointällöin vilkuilen mitä tällä palstalla tapahtuu, mutta aiheet ovat sellaisia että minulla ei juuri ole mielipidettä niistä. Tokihan minulla mielipide on asiasta kuin asiasta, mutta yleensä ne eivät ole kirjoittamisen väärttejä.
Ja vielä tuosta kirjoittamisesta. Jos kirjoittelee humalapäissään (kuten minä) tarinoita, ne alkavat toistamaan itseään - muuttuvat tylsiksi. Ja kun tätä kirjoitan selvinpäin (kahta kaljapulloa ei lasketa), niin onpahan hankalaa saada tarinaa aikaiseksi.
En ole maailman sosiaalisin ihminen ja tätänykyä viihdyn yhä enemmän itsekseni (johtuen mielenkiinnostani opiskella - ja oppiminen ei ainakaan minun kohdalla ole sitä että jauhaisin jorinoita kollegojen kanssa päivät pitkät).
Ja sosiaalisuudesta. Jollain tavalla tuntuu että itsetuntoni tietyissä asioissa on jopa liiankin korkea. En koe minkäänlaisena kamaluutena sitä ettei minulla ole punaista mökkiä, perunamaata, kymmentä mukulaa ja ehtoista emäntää. Ei kiinnosta. Mulla ei ole tätänykyä minkäänlaista mielenkiintoa edes etsiä "sitä oikeaa" ja hirvittää jopa ajatella että joutuisin tekemään kompromisseja sen takia että eläisin jonkun kanssa. Esimerkiksi stereoista Metallican huudattaminen klo 04.00 aamulla saattaisi jotain herkkähipiäistä harmittaa.
Aika aikaansa kutakin. Olen huomannut että eri elämänvaiheet tulevat ja menevät. Muutosta ei kannata juurikaan vastustaa. Muutosta voi ohjata jonkin verran siihen suuntaan mihin itse haluaa, mutta loppujen lopuksi tuleva elämä on seuraus muutoksista jotka "vain" tapahtuvat. Joten turha hötkyillä.
Siirryit siis humaltuneesta pohtimisesta selvinpäin pohdintaan (kahta kaljaa ei koskaan lasketa). Uskon että olet selvinpäin. Muutaman oluen jälkeen ihminen ei voi olla humalassa. Muutaman jälkeen tulee muutama lisää mutta niitä ei lasketa.
Se oliko kirjoituksesi joutavanpäiväistä höpötystä on jokaisen päätettävissä. Oma kiinnostukseni tarinoitasi kohtaan johtuu syystä että muistutat erästä minulle läheistä ihmistä.
Minusta öiset viestisi olivat hauskoja :) Vahingossa aikoinaan viestiisi törmäsin ja aina silloin tällöin tulee katsottua onko uusia kuulumisia. Niissä oli paljon tuttua.
Itse harvemmin keskusteluun osallistun palstoilla koska myös minulla on paljon mielipiteitä. Keskustelun taso vaan tuntuu olevan aina hieman kaikkea muuta mitä aikuiselta voi odottaa.
Mutta elämä on etsimistä, aina. Vaikkei sitä välillä huomaa :)
Jatkoja...
Ehdoton lempilausahdukseni,
"Tilaisuus suosii valmistautunutta mieltä"