Runojani kirjoitan,
laulujani sanoitan.
Rakkaudesta,
siitä tunteesta
joka sisintäni viiltää.
Oletko rakkauteni sinä
sitä vaikea on tietää.
Olenko se kuitenkin minä
joka tietää totuuden?
Ethän oleta mitään,
sen sisäisen harmauden
yritän valaista,
tieltäni lakaista.
Vaikka rakastaisin sinua,
ei se tarkoita, minua
pitäisi pelätä alkaa,
kiertää kaukaa.
En tarkoita pahaa,
tunteeni tahdon purkaa
jonnekin.
Ehkä valaista
omien tunteideni polkuja,
kenties muidenkin,
jotka vierelläni kulkevat,
jotain samaa tuntevat.
Ystäviä ollaan vaan,
älä yhtään luulekaan,
että muuta toivoisin!
Näin on hyvä, luulisin.
laulujani sanoitan.
Rakkaudesta,
siitä tunteesta
joka sisintäni viiltää.
Oletko rakkauteni sinä
sitä vaikea on tietää.
Olenko se kuitenkin minä
joka tietää totuuden?
Ethän oleta mitään,
sen sisäisen harmauden
yritän valaista,
tieltäni lakaista.
Vaikka rakastaisin sinua,
ei se tarkoita, minua
pitäisi pelätä alkaa,
kiertää kaukaa.
En tarkoita pahaa,
tunteeni tahdon purkaa
jonnekin.
Ehkä valaista
omien tunteideni polkuja,
kenties muidenkin,
jotka vierelläni kulkevat,
jotain samaa tuntevat.
Ystäviä ollaan vaan,
älä yhtään luulekaan,
että muuta toivoisin!
Näin on hyvä, luulisin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tuuli tyyntyy
myrsky taukoo
iso vittu
suutaan aukoo
Äläs yhtään uhookaan,
kun et mua tunnekaan.
ole veli O.Velin
kortit näyttää
ei ehkä aina sitä ajattele
kun ajattelee
sitä ajattelee
Tähän tulokseen, kas,
tulin minäkin, ystävä "rakas"... ;-)
Hienoa
ystävä pörröinen
paljon tajuat
elämä joskus rajua
kaunista kuitenkin
tuntea ja rakastaa
todellinen ystävyys
kallein aarre.
Runolintu oivaltaa,
mitä mahdoin tarkoittaa.
On meillä samat aatokset,
ympärillä samat tuulet
puhaltaa,
sen näin saattaa aavistaa.
Ystävyys on arvokasta,
viis mä veisaan mammonasta
kun tosi ystävän kanssa saan
polkujani vaeltaa.