Miksi loputon amk VS yliopisto

Minuakin ihmetyttää joskus tuo alemmuudentunne ja toisaalta vertaaminen maisteritutkintoihin. Jos ammattikorkeakoulut syntyivät työelämän tarpeista ja ovat ilmeisesti täten tarpeen, niin miksi joillain tahoilla on tarvetta verrata yliopisto- ja AMK-tutkintoja keskenään? Juuri kuulin pöyristyttävän jutun miten korkealta taholta oli oikein opiskelijoiden edessä uhottu tyyliin kohta me hävitämme maisterit kun YAMK jyrää (hohhoijaa) . Eiväthän yliopistosta valmistuneetkaan halua tulla kutsuttavaksi AMK-nimikkeellä. Eihän kukaan vertaa ammatillisten oppilaitostenkan tutkintoja muihin tutkintoihin, vaikka kaikki nämä mainitut ovat varmasti tarpeellisia. Poliisi ei ole vartija, lääkäri hoitaja tai ekonomi tradenomi eikä pidä ollakaan.

Valtsikkalaiset hakevat assariksi taantuman aiheuttaman huonon työtilanteen vuoksi. Harva akateeminen haluaa assitentiksi - koulutus valmentaa täysin erilaisiin tehtäviin, ei siksi että assistenttiudessa mitään vikaa olisi. Ennen pääsi suoraan suunnittelijatason tehtäviin ja siitä ylenemään, sääliksi käy nykynuoria.

Kiitos kommentistasi se oli todella valaiseva. Kerro ihmeessä meille tyhmyri sihteereille mikä tutkinto meidän täytyy hankkia, jotta olemme mielestäsi kiinnostavia. Tarkoitatko todella, että kunnianhimoisen ja itsekeskeisen kehittämisen tahdon omaavilla pyrkyrillä on jotakin todellista arvoa esimerkiksi yrityksille sekä yhteiskunnalle ? Kertoisitko samalla meille keskiverto idiooteille mitä se todellinen akateeminen ja ylivertainen ura pitää sisällään ? Teillä yliopiston käyneillä lässyttäjillä on usein tapana pestautua yritykseen sisälle ensin sihteerin virkaan kun ette kokemuksen puitteissa muutakaan saa. Sen jälkeen viihdytte pestissä korkeintaan vuoden tai kaksi ja siirrytte uusiin haasteisiin, koska niinhän se kunnianhimo tekijäänsä ohjaa. Tuona aikana yritys on sijoittanut teidän kouluttamiseen aikaa sekä rahaa, jonka jälkeen rekrytointi on aloitettava taas alusta. Jotenkin säälittää nämä kolun penkiltä valmistuvat märkäkorvat ja akateemiset pellet, jotka pitävät itseään ammattilaisena, koska sitä he eivät todellakaan ole piste.

Tässä maassa kuitenkin tarvitaan työssä niitäkin, jotka tekevät tavallisen ruohonjuuritason työn ilman suuria luuloja itsestään.

Sanoisin kyllä, että nimimerkillä academicuma.kaude on enemmän tarvetta kehittää itseään kuin monella tradenomilla. Asenne on ihan metsästä, akateemiseen sivistykseen ei kuulu muiden halveksiminen. Siinä ensimmäinen kehittymistehtävä.

Mielestäni käytöstavat ja normaalin kunnioituksen kanssaihmisiään kohtaan omaava AMK-"amis", tavallinen amis, lukiolainen tai vaikkapa lastentarhalainen on miljoona kertaa kiinnostavampi ja miellyttävämpi kuin yksikään akateemisen koulutuksen yliopistossa hankkinut tyyppi, jos hän on ylimielinen itsekeskeisyyden multihuipentuma :)

Yleensä sen pystyy lukemaan jo henkilön ystäväpiiristäkin, että millainen tyyppi on kyseessä. Narsistisia taipumuksia omaavat "huippuyksilöt" viihtyvät yksin tai korkeintaan kaltaistensa ylenkatsojien seurassa, kuuluivat sitten mihin yhteiskuntaluokkaan tahansa. Kukaan ei oikein heidän erinomaisuudestaan jaksa kuunnella päivästä toiseen. Ystävällisillä ja reiluilla tyypeillä, joilla on taitoa nähdä se ihminen muunkin kuin koulutuksen ja työpaikan kautta, on usein paljon ystäviä eri yhteiskuntaluokista ja he ovat pidettyjä. Wonder why..?

Juuri ajattelin, että onpa harvinaisen sivistynyttä porukkaa täällä, missä nyt ovat ne amk-mollaajat, kun kysytään suoraan? Mutta tulihan se sieltä.

Ja kun kerrankin saat lukea huumorimielessä tehdyn ammattikorkeaa kritisoivan kirjoituksen, jossa on kyllä totuutta, niin taas valehtelet, että amk-mollaajat, kun asiat on lähes 100-% yliopistomollaajat. Tämän näkee jokainen, joka tätä palstaa lukee, ja jopa tätä viestiketjua, mutta valehdella täytyy.

Tosiaan oleellista on, miten kukin toimii koko ympäröivän maailman kanssa joka hetki. Mutta opiskelun pelkkään peruskouluun jättänyt toimii kylläkin varsin eri tavalla kuin akateemisen tutkinnon hankkinut.

Koulutustaso ja ala kertoo ihmisestä hyvin paljon. Korkea koulutus ei silti merkitse sitä, että olisit mukavampi ihminen kuin vähän koulutusta saanut tai päinvastoin.

Yliopiston opiskelijat yleensä eivät tarvitse ihan kädestä pitäen opetusta ja rautalangasta vääntämistä kuten amkissa on asia. Yliopiston opiskelija osaa lukea itse kirjasta, löytää kirjan kirjastosta, tulee tenttiin oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan, osaa kirjoittaa tietonsa paperille tai joskus tietokoneelle. Yliopistossa tentti on tentti, saat arvosanan ja sen pitää riittää palautteeksi.

Yliopiston opiskelija huolehtii itse siitä, että opinnot etenevät ja tutkinto tulee suoritetuksi. Se joka kaipaa enemmän huomiota, opetusta ja huolenpitoa, kuuluu ammattikorkeaan. Tiesitkö, että Helsingin yliopistosta on keväällä irtisanottu ainakin 500 henkilöä? Se ei voi olla tuntumatta opiskelijankin arjessa.

Kuitenkin, kun opetusta on, se on tiedemaailman uusinta tietoa. Myös opiskelutoverit ovat nuorison parhaimmistoa.

Ehkä Helsingin yliopisto tai mikään yliopisto ei ole oikea paikka sinulle.

sitti kirjoitti:

Yliopiston opiskelijat yleensä eivät tarvitse ihan kädestä pitäen opetusta ja rautalangasta vääntämistä kuten amkissa on asia. Yliopiston opiskelija osaa lukea itse kirjasta, löytää kirjan kirjastosta, tulee tenttiin oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan, osaa kirjoittaa tietonsa paperille tai joskus tietokoneelle. Yliopistossa tentti on tentti, saat arvosanan ja sen pitää riittää palautteeksi.

Yliopiston opiskelija huolehtii itse siitä, että opinnot etenevät ja tutkinto tulee suoritetuksi. Se joka kaipaa enemmän huomiota, opetusta ja huolenpitoa, kuuluu ammattikorkeaan. Tiesitkö, että Helsingin yliopistosta on keväällä irtisanottu ainakin 500 henkilöä? Se ei voi olla tuntumatta opiskelijankin arjessa.

Kuitenkin, kun opetusta on, se on tiedemaailman uusinta tietoa. Myös opiskelutoverit ovat nuorison parhaimmistoa.

Ehkä Helsingin yliopisto tai mikään yliopisto ei ole oikea paikka sinulle.

Lue lisää

Niin no, varmaan sitten kertoo Suomen koulutusjärjestelmästä ja Suomen nykytilasta kaiken tietämisen arvoisen, jos "Ehkä Helsingin yliopisto tai mikään yliopisto ei ole oikea paikka sinulle." -tasoiset opiskelijat saavat jatkuvasti parhaita mahdollisia arvosanoja.

Ei sellaiset tyypit parhaita mahdollisia arvosanoja todellakaan saa! Ne tyypit tippuu pois yliopistosta.

Yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on erilaiset tehtävät. Yliopisto kouluttaa tieteentekijöitä, amk puolestaan työelämän suoritustason väkeä, joka parhaassa tapauksessa osaa soveltaa ja käyttää tietoa.

Yliopiston opettajat ovat enimmäkseen tohtoreita, amk:n opettajat eivät. Amk:n opiskelijat ovat enimmäkseen niitä, joiden kapasiteetti ei riittänyt yliopistoon. Tämä ei ole kuitenkaan oleellisinta. Oleellisin ero on tutkintovaatimuksissa.

Kaikista ei voida kouluttaa eikä pidä kouluttaa tieteentekijöitä ja -opettajia. Yhteiskunta tarvitsee paljon käytännön tekijöitä eli niitä, jotka valmistavat ruokaa, siivoavat, valvovat järjestystä, hoitavat sairaita, ajavat bussia jne. Tällaista ei opita pelkästään lukemalla vaan myös tekemällä. Kaikkia tarvitaan arkkitehdistä putkiasentajaan ja lääkäristä lähihoitajaan sekä professorista lastentarhan opettajaan.

Tässäpä toisenlainen näkökulma tähän asiaan.

Väitän että suurin osa yliopistosta valmistuneista ei tee tiedettä. Suurimmalle osalle yliopistosta valmistuneista suurin akateeminen saavutus on oma gradu. Yliopisto kouluttaa työelämään, esim. lääkäreitä, pappeja, luokanopettajia, lastentarhanopettajia ja puheterapeutteja. Myös tutkimustyö voi olla välillä hyvinkin käytännönläheistä. Jopa meistä tohtoreista varsin suuri osa sijoittuu työelämään ja tekee muuta kuin tieteellistä tutkimustyötä.

Toinen asia, mihin haluan puuttua edellisessä kommentissa, on nuo käytännön tekijät. Ne, jotka valmistavat ruokaa, valvovat järjestystä, ajavat bussia ... lähihoitajasta putkiasentajaan. He ova toki tärkeitä, mutta valmistuvat toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista, eivät ammattikorkeakouluista.

Meillä Suomessa on sellainen koulutusjärjestelmä, että ammattikoulustakin voi jatkaa opintoja. Vaikka on harvinaista, että ammattikoulusta edetään yliopistoon, niin ei se tavatonta ole. On jopa tohtoreita, joilla on ammattikoulutausta. Siihen voi olla erilaisia kulttuurisia syitä esim. kotitaustasta johtuen, tai sitten on vain kypsytty myöhemmin.

Eli ilmeisesti johtuu tietämättömyydestä tuo vastakkainasettelu? Tässähän ei nyt puhuttu ammattikorkeakouluista vielä oikeastaan ollenkaan.

Otapas selvää, mitä koulutuksia ammattikorkeakouluissa on ja millaisiin tehtäviin niillä sijoitutaan! Vinkkinä, aloita vaikka näistä helpoista ja perinteisistä: insinööri, merikapteeni, optikko, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, bachelor of business administration, master of health care, master of engineering - marine technology.

Muistutan:

TranonomiYAMK on täysin sama kuin Dipl.ekonomi.

Vähän samanlainen kokemus täältä. Keskiarvo ei paljon enemmän tapissaan voisi olla ja tentteihin riittää yhden, korkeintaan kahden illan silmäilyt materiaaleista ja osa kursseista suoritetaan jollain ryhmätyöllä. Minulla on pieniä lapsia ja kokopäivätyö, silti valmistun AMK:sta kolmessa vuodessa ja pakko todeta, että erittäin helposti.

Olen käynyt muutaman yliopiston kurssin myös ja onhan niillä eroa, ainakin materiaalin määrässä ;) Aion jatkaa opintojani myöhemmin yliopistossa. AMK:sta valmistumiseni jälkeen teen työn ohella avoimen yliopiston opintoja ja jossain kohtaa sitten pyrin jatkamaan opintoja.

tulevatrade kirjoitti:

Vähän samanlainen kokemus täältä. Keskiarvo ei paljon enemmän tapissaan voisi olla ja tentteihin riittää yhden, korkeintaan kahden illan silmäilyt materiaaleista ja osa kursseista suoritetaan jollain ryhmätyöllä. Minulla on pieniä lapsia ja kokopäivätyö, silti valmistun AMK:sta kolmessa vuodessa ja pakko todeta, että erittäin helposti.

Olen käynyt muutaman yliopiston kurssin myös ja onhan niillä eroa, ainakin materiaalin määrässä ;) Aion jatkaa opintojani myöhemmin yliopistossa. AMK:sta valmistumiseni jälkeen teen työn ohella avoimen yliopiston opintoja ja jossain kohtaa sitten pyrin jatkamaan opintoja.

Lue lisää

Amk:sta valmistuu ellei keskeytä. Yleensä etuajassa, koska sieltä halutaan porukka ulos mahdollisimman nopeasti. Amk saa valtion tukea valmistumismäärien perusteella, ei opetuksen tason.

Olen hoitoalan opiskelija myös täältä Suomen "suurimmasta ja kauneimmasta" ja onhan tämä shokki ollut. Kurssiryhmässäni on jopa ihmisiä, jotka eivät osaa kirjoittaa ja joilla luetun ymmärtämisen ja peruskoulutasoisen matikankin kanssa on niin ja näin. Puutteet korvaa aggressiivinen käytös, jota opettajat rohkaisevat aktiivisuuden osoituksena. Rohkaisevat, koska pääsevät itse helpommalla. Ei tarvitse vastata mihinkään vaikeampaan kysymykseen eikä pohtia mitään monimutkaisempaa. Ryhmän palikat vesittävät kaikki tällaiset keskustelun avaukset joko itsestäänselvyyksiä jankuttamalla ja/tai kuvailemalla loputtomasti omia henkilökohtaisia kokemuksia (muulla tavalla hankittua tietoa heillä ei ole). Opettaja nyökyttelee hyväksyvästi vieressä.

En tiedä miten nämä ihmiset ovat päässeet sisään. Pääsykoe ei ollut vaikea, mutta kyllä se luku-ja kirjoitustaitoa edellytti. Vähän jopa pohdintataitoakin, jota siis itse koulutuksessa ei tarvita lainkaan. Siitä on lähinnä haittaa.

Itseäni lähinnä kaduttaa, että ylipäätään otin tämän paikan vastaan enkä panostanut enempää yliopiston pääsykokeeseen. Nykyinen ensikertalaiskiintiö vähentää sisäänpääsyn mahdollisuuksia entisestään.

Mitä tulee yliopiston ja amkin vertailuun, niin voi haukotus. Ihan turhaa on. En tiedä kenen tarpeita se ajoittainen nillitys tällä palstalla palvelee.

Ja vähintään 20 % rahoituksesta pitäisi saada opiskelijoita lukukausimaksuina. Tämä sitouttaisi opiskelijat opintoihin ja nopeaan valmistumiseen.

En kannata lukukausimaksua, koska se rajaa turhaan esim. työttömien perheiden lapset ulkouolelle.

Sen sijaan opiskelijat voisi sitouttaa opintoihin ja nopeaan valmistumiseen sillä, että opintotuki olisi riippuvainen opintomenestyksestä ja opintoihin käytetystä ajasta.

Työntekoon pitäisi kannustaa, koska ne, jotka käyvät töissä jo opiskeluaikana, työllistyvät nopeammin myös valmistumisen jälkeen. Missään tapauksessa ei ole oikein leikata tukea sen takia, että käy töissä ja saa palkkaa jo opiskeluaikana.

Opintotuen määrä voisi tämän lisäksi riippua arvosanoista: jos on keskiarvo 4-5, niin saisi paremman tuen. Se kannustaisi opiskelemaan kunnolla. On väärin, että ryhmän laiskurit saavat saman tuen kuin ne jotka paiskivat kunnolla hommia.

Kyllä nyt on mentykin tässä jo vähän oikeaan suuntaan, kun lainasta saa osan anteeksi, jos valmistuu ajoissa.

Hohhoijaa! Ketäköhän valehtelusi kiinnostaa...