kaipaisin tietoa siitä miksi teille on niin tärkeää taistella näiden eriäväisyyksistä, paremmuudesta, hyödyllisyydestä etc. Kun molemmat koulut ovat pohjimmiltaan samaa tarkoitusta varten: jatkokouluttaa ihmisistä päteviä toimijoita yhteiskunnan rattaisiin?
Ei sillä että en pitäisi näistä kouluista saatavia tutkintoja suuressa arvossa, mutta in the end kaikki ovat jälleen samalla linjalla tässä yhteiskunnassa. Miksi teille on niin tärkeää sylkeä kuraa ja luoda eriarvoisuutta ja kinaa eri kouluissa opiskelevien/opiskelleiden välille?
Miksi loputon amk VS yliopisto
Entaidakoskaanymmärtää
33
278
Vastaukset
- Yönritarisyönpahikisii
Työttömiä ollaan kaikki paitsi lääkärit
- entajuaminäkään
Ilmeisesti joillakin yliopisto-opiskelijoilla, ehkä sellaisilla jotka eivät ihan hirveen hyvin pärjääkään siellä, tulee jonkinlainen ylemmyyden tai paremmuuden tunne, kun mollaavat AMK:ta? En ole keksinyt muutakaan syytä.
Itse olen opiskellut molemmissa ja ovathan ne erilaisia, koska valmentavat hiukan eri tarpeisiin, mutta en ole vielä keksinyt mitä hyötyä on toisen koulun haukkumisesta? Kertokoon joku, joka sitä täällä harrastaa säännöllisesti. Epäilen, että ovat samoja naamoja, joilla ei ole muuta tekemistä, tai ehkä eivät ole itse pärjänneet AMK:ssa, jättäneet kesken ja nyt huutelevat puskista? - kmaotsipoily
Joillakin ihmisillä on loputon tarve korostaa itseään ja mollata muita. Tälläista porukkaa riittää niin työssä, koulussa kuin vapaa-aikanakin. Todellisuudessa he ovat juuri itse niitä luusereita jollaisiksi toisia arvostelevat. Näistä "vinku intiaaneista" ei ole vähäisintäkään hyötyä työnantajalle saati yhteiskunnalle. Useimmiten toimivat kaiken kehityksen ja luovan ajattelun jarruna ja onnistuvat toiminnallaan saastuttamaan yhteishengen. Heillä on siis suomeksi sanottuna paha olla ja he haluavat, että myös muut voisivat pahoin.
- AnalogyIsDead
Pari hyvää vastausta tuossa edellä. Tiivistäisin kliseisesti nämä niin, että molemmissa penaaleissa on niitä kyniä, jotka eivät ole terävimpiä, ja toisaalta tyhjät tynnyrit kolisevat eniten.
- parijuttuavaan
Ongelma on kai siinä, että osa täällä yliopistossa opiskelevista ei ole ymmärtänyt sitä perusasiaa, että sivistynyt ihminen ei koe tarpeelliseksi mollata muita. En minä ainakaan yliopistoon siksi mennyt, että kokisin olevani jotenkin "parempi" kuin muut. Halusin ennen kaikkea kehittää itseäni ja saada tulevaisuudessa mielekkään työn, joka ei olisi mitään puuduttavaa liukuhihnahommaa. Omaa koulutustani tottakai arvostan korkealle, mutta samalla tavalla arvostan muidenkin alojen erityisosaajia. Hyvä asiansa osaava insinööri tai sairaanhoitaja ansaitsee samalla lailla arvostusta.
AMK-puolella taas osa ihmisistä kokee jonkinlaista alemmuudentunnetta... Ehkä se johtuu siitä, että AMK-puolella koulutuslinjoissa ja kouluissa on melko paljon tasoeroja. On toki yliopistoissakin, mutta ei ehkä ihan samassa suhteessa. Siinä mielessä opiskelijalla itsellään on paljon suurempi vastuu ottaa selvää siitä mihin AMK-kouluun hakee. Tasoerot, kun ovat melkoisia. Yliopistosta sen sijaan kun valmistuu, niin tutkinto on aikalailla samansisältöinen ja tasoinen oli se sitten opiskeltu Helsingissä tai lapissa.- Riiiiiiiiiii
Minuakin ihmetyttää joskus tuo alemmuudentunne ja toisaalta vertaaminen maisteritutkintoihin. Jos ammattikorkeakoulut syntyivät työelämän tarpeista ja ovat ilmeisesti täten tarpeen, niin miksi joillain tahoilla on tarvetta verrata yliopisto- ja AMK-tutkintoja keskenään? Juuri kuulin pöyristyttävän jutun miten korkealta taholta oli oikein opiskelijoiden edessä uhottu tyyliin kohta me hävitämme maisterit kun YAMK jyrää (hohhoijaa) . Eiväthän yliopistosta valmistuneetkaan halua tulla kutsuttavaksi AMK-nimikkeellä. Eihän kukaan vertaa ammatillisten oppilaitostenkan tutkintoja muihin tutkintoihin, vaikka kaikki nämä mainitut ovat varmasti tarpeellisia. Poliisi ei ole vartija, lääkäri hoitaja tai ekonomi tradenomi eikä pidä ollakaan.
- ekonomiKTM
Hyvät kommentit ! Työnantajan näkökulmasta sanon että kummallakin valinnalla työllistyy jos on hankkinut työelämään tarvittavia taitoja joilla erottuu muista hakijoista. Kielitaito, IT taidot, kesätyössä hankitut taidot on tärkeitä.
Ja yliopisto tutkinto pelkästään ei tosiaankaan pätevöitä jos se ei ole työllistävältä alalta. Miettikää tulevaa työtä ja valitkaa siihen sopiva koulutus. Sääliksi käy valtiotieteen ym opiskelijoita jotka hakee firmoihin töihin vaikka assariksi. Kyllä AMK tradenomi usein saa sen paikan jos reipas, hyväkäytöksinen, kielitaito sopiva, it taidot ajantasalla- Riiiiiiiii
Valtsikkalaiset hakevat assariksi taantuman aiheuttaman huonon työtilanteen vuoksi. Harva akateeminen haluaa assitentiksi - koulutus valmentaa täysin erilaisiin tehtäviin, ei siksi että assistenttiudessa mitään vikaa olisi. Ennen pääsi suoraan suunnittelijatason tehtäviin ja siitä ylenemään, sääliksi käy nykynuoria.
- academicuma.kaude
Mun mielestä amk-koulutus on sellaiseille vässyköille, jotka eivät tiedä mitä haluavat elämältä. Hankkivat sitten sen geneerisen tradenomitutkinnon ja työllistyvät johonkin sihteeriksi. Ketään ei kiinnosta nämä ihmiset, niiltä puuttuu kunnianhimo ja itsensäkehittämisen tahto. Akateeminen ura on jotain ihan muuta. Jotenkin ehkä säälittää nämä, jotka pitävät amk-amista korkeakouluna, koska se ei sitä tosiaan ole. Yhteiskunta kyllä tarvitsee näitä hölmöjä, ei siinä.
- Pöllönperä
Kiitos kommentistasi se oli todella valaiseva. Kerro ihmeessä meille tyhmyri sihteereille mikä tutkinto meidän täytyy hankkia, jotta olemme mielestäsi kiinnostavia. Tarkoitatko todella, että kunnianhimoisen ja itsekeskeisen kehittämisen tahdon omaavilla pyrkyrillä on jotakin todellista arvoa esimerkiksi yrityksille sekä yhteiskunnalle ? Kertoisitko samalla meille keskiverto idiooteille mitä se todellinen akateeminen ja ylivertainen ura pitää sisällään ? Teillä yliopiston käyneillä lässyttäjillä on usein tapana pestautua yritykseen sisälle ensin sihteerin virkaan kun ette kokemuksen puitteissa muutakaan saa. Sen jälkeen viihdytte pestissä korkeintaan vuoden tai kaksi ja siirrytte uusiin haasteisiin, koska niinhän se kunnianhimo tekijäänsä ohjaa. Tuona aikana yritys on sijoittanut teidän kouluttamiseen aikaa sekä rahaa, jonka jälkeen rekrytointi on aloitettava taas alusta. Jotenkin säälittää nämä kolun penkiltä valmistuvat märkäkorvat ja akateemiset pellet, jotka pitävät itseään ammattilaisena, koska sitä he eivät todellakaan ole piste.
- ahahi
Tässä maassa kuitenkin tarvitaan työssä niitäkin, jotka tekevät tavallisen ruohonjuuritason työn ilman suuria luuloja itsestään.
Sanoisin kyllä, että nimimerkillä academicuma.kaude on enemmän tarvetta kehittää itseään kuin monella tradenomilla. Asenne on ihan metsästä, akateemiseen sivistykseen ei kuulu muiden halveksiminen. Siinä ensimmäinen kehittymistehtävä. - mietipäsitätaas
Mielestäni käytöstavat ja normaalin kunnioituksen kanssaihmisiään kohtaan omaava AMK-"amis", tavallinen amis, lukiolainen tai vaikkapa lastentarhalainen on miljoona kertaa kiinnostavampi ja miellyttävämpi kuin yksikään akateemisen koulutuksen yliopistossa hankkinut tyyppi, jos hän on ylimielinen itsekeskeisyyden multihuipentuma :)
Yleensä sen pystyy lukemaan jo henkilön ystäväpiiristäkin, että millainen tyyppi on kyseessä. Narsistisia taipumuksia omaavat "huippuyksilöt" viihtyvät yksin tai korkeintaan kaltaistensa ylenkatsojien seurassa, kuuluivat sitten mihin yhteiskuntaluokkaan tahansa. Kukaan ei oikein heidän erinomaisuudestaan jaksa kuunnella päivästä toiseen. Ystävällisillä ja reiluilla tyypeillä, joilla on taitoa nähdä se ihminen muunkin kuin koulutuksen ja työpaikan kautta, on usein paljon ystäviä eri yhteiskuntaluokista ja he ovat pidettyjä. Wonder why..? - Korkeakoulujamolemmat
Juuri ajattelin, että onpa harvinaisen sivistynyttä porukkaa täällä, missä nyt ovat ne amk-mollaajat, kun kysytään suoraan? Mutta tulihan se sieltä.
- toinen_on_vaan_oikea
Ja kun kerrankin saat lukea huumorimielessä tehdyn ammattikorkeaa kritisoivan kirjoituksen, jossa on kyllä totuutta, niin taas valehtelet, että amk-mollaajat, kun asiat on lähes 100-% yliopistomollaajat. Tämän näkee jokainen, joka tätä palstaa lukee, ja jopa tätä viestiketjua, mutta valehdella täytyy.
- Karutotuus
Tämä on kyllä outoa, että ihmisiä niin kovasti leimaa heidän koulutuksensa. Mielestäni koulutustaso ei kerro ihmisestä paljoakaan. Koulutukset ja tutkinnot kertovat vain kuinka päättäväinen ja pätevä kyseinen henkilö on ollut hänelle annettujen tehtävien suorittamiseen. Se mitä ihminen kykenee tekemään kaikella oppimallaan niin työssä ja etenkin työnsä ulkopuolisessa elämässä paljastaa ihmisen todelliset taidot. Se millainen yksilö olet ei määräydy yhteiskuntaluokkasi mukaan, vaan sen mukaan miten toimit joka ikinen hetki koko muun ympäröivän maailman kanssa.
- kertoopaljon
Tosiaan oleellista on, miten kukin toimii koko ympäröivän maailman kanssa joka hetki. Mutta opiskelun pelkkään peruskouluun jättänyt toimii kylläkin varsin eri tavalla kuin akateemisen tutkinnon hankkinut.
Koulutustaso ja ala kertoo ihmisestä hyvin paljon. Korkea koulutus ei silti merkitse sitä, että olisit mukavampi ihminen kuin vähän koulutusta saanut tai päinvastoin.
- Olenhuomannut
sanoisin, että enemmän opiskeltu ala kertoo ihmisestä, kuin koulutustaso. Toki joidenkin kohdalla on erittäin helppo sanoa onko korkeakoulutettu vai ei. Joidenkin kohdalla taas tulee täytenä yllätyksenä. Mitä enemmän ihmisiin tutustuu ja heidän tekemisiinsä, sitä selkeämmin huomaa, että koulutustaso paljastaa ihmisestä vain murto-osan. Sen sijaan valitu ala on paljon suuremmassa roolissa. Tämän olen omien kokemusteni kautta.
- amkonparempi
Ihan omana havaintona sanoisin, että edellisessä opinahjossa, AMK:ssa sai paljon PALJON parempaa opetusta kun nykyisessä helsingin yliopistossa. Ei palautetta, ei aikaa opiskelijalle, kurssit suunniteltu niin, että tauno tampiokin pääsee läpi kun aikansa yrittää...olen todella pettynyt yliopiston "laatuun". Tottakai näin niitä viitosia saa rivit mukavasti täyteen, mutta missä v*tussa on se laatu ja osaaminen?? Ei ainakaan suomen parhaassa helsingin yliopistossa. Pelottaa ajatella mitä kuraa muualla on tarjolla, jos tämä on parasta, mitä suomessa on tarjolla.
- sitti
Yliopiston opiskelijat yleensä eivät tarvitse ihan kädestä pitäen opetusta ja rautalangasta vääntämistä kuten amkissa on asia. Yliopiston opiskelija osaa lukea itse kirjasta, löytää kirjan kirjastosta, tulee tenttiin oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan, osaa kirjoittaa tietonsa paperille tai joskus tietokoneelle. Yliopistossa tentti on tentti, saat arvosanan ja sen pitää riittää palautteeksi.
Yliopiston opiskelija huolehtii itse siitä, että opinnot etenevät ja tutkinto tulee suoritetuksi. Se joka kaipaa enemmän huomiota, opetusta ja huolenpitoa, kuuluu ammattikorkeaan. Tiesitkö, että Helsingin yliopistosta on keväällä irtisanottu ainakin 500 henkilöä? Se ei voi olla tuntumatta opiskelijankin arjessa.
Kuitenkin, kun opetusta on, se on tiedemaailman uusinta tietoa. Myös opiskelutoverit ovat nuorison parhaimmistoa.
Ehkä Helsingin yliopisto tai mikään yliopisto ei ole oikea paikka sinulle. - blaablablaablabla
sitti kirjoitti:
Yliopiston opiskelijat yleensä eivät tarvitse ihan kädestä pitäen opetusta ja rautalangasta vääntämistä kuten amkissa on asia. Yliopiston opiskelija osaa lukea itse kirjasta, löytää kirjan kirjastosta, tulee tenttiin oikeaan aikaan ja oikeaan paikkaan, osaa kirjoittaa tietonsa paperille tai joskus tietokoneelle. Yliopistossa tentti on tentti, saat arvosanan ja sen pitää riittää palautteeksi.
Yliopiston opiskelija huolehtii itse siitä, että opinnot etenevät ja tutkinto tulee suoritetuksi. Se joka kaipaa enemmän huomiota, opetusta ja huolenpitoa, kuuluu ammattikorkeaan. Tiesitkö, että Helsingin yliopistosta on keväällä irtisanottu ainakin 500 henkilöä? Se ei voi olla tuntumatta opiskelijankin arjessa.
Kuitenkin, kun opetusta on, se on tiedemaailman uusinta tietoa. Myös opiskelutoverit ovat nuorison parhaimmistoa.
Ehkä Helsingin yliopisto tai mikään yliopisto ei ole oikea paikka sinulle.Niin no, varmaan sitten kertoo Suomen koulutusjärjestelmästä ja Suomen nykytilasta kaiken tietämisen arvoisen, jos "Ehkä Helsingin yliopisto tai mikään yliopisto ei ole oikea paikka sinulle." -tasoiset opiskelijat saavat jatkuvasti parhaita mahdollisia arvosanoja.
- sitti2
Ei sellaiset tyypit parhaita mahdollisia arvosanoja todellakaan saa! Ne tyypit tippuu pois yliopistosta.
- EipäsPöyhkeilläSitti
Ammattikorkeakoulussa oman problematiikkansa aiheuttaa opiskelijoiden erilainen tausta. Varsinkin ensimmäisenä vuonna opiskelutaidoissa on iso ero riippuen siitä, onko taustalla lukio vai ammatillinen koulutus. Amkeissa vaaditaan opettajilta enemmän pedagogista osaamista kuin yliopistoissa.
Tottakai molemmista saa tiedemaailman uusinta tietoa. On aivan absurdia ajatella, että yliopistosta valmistunut opettaja lopettaisi seuraamasta oman alansa tieteellistä kehitystä siinä vaiheessa kun saa työpaikan amk:sta. Itse asiassa aika monessa yliopistokaupungissa varsinkin tuntiopettajat työskentelevät sekä amk:ssa että yliopistossa, ja monet amk-opettajat myös osallistuvat oman alansa tutkimustoimintaan ja julkaisevat aktiivisesti.
Ehkä sinäkin nuori yliopisto-opiskelija jonain päivänä löydät itsesi amk:sta opettamasta ja huomaat, että se ero on tosiaan ihan veteen piirretty viiva.- kaikkiatarvitaan
Yliopistolla ja ammattikorkeakoululla on erilaiset tehtävät. Yliopisto kouluttaa tieteentekijöitä, amk puolestaan työelämän suoritustason väkeä, joka parhaassa tapauksessa osaa soveltaa ja käyttää tietoa.
Yliopiston opettajat ovat enimmäkseen tohtoreita, amk:n opettajat eivät. Amk:n opiskelijat ovat enimmäkseen niitä, joiden kapasiteetti ei riittänyt yliopistoon. Tämä ei ole kuitenkaan oleellisinta. Oleellisin ero on tutkintovaatimuksissa.
Kaikista ei voida kouluttaa eikä pidä kouluttaa tieteentekijöitä ja -opettajia. Yhteiskunta tarvitsee paljon käytännön tekijöitä eli niitä, jotka valmistavat ruokaa, siivoavat, valvovat järjestystä, hoitavat sairaita, ajavat bussia jne. Tällaista ei opita pelkästään lukemalla vaan myös tekemällä. Kaikkia tarvitaan arkkitehdistä putkiasentajaan ja lääkäristä lähihoitajaan sekä professorista lastentarhan opettajaan. - FTyliope
Tässäpä toisenlainen näkökulma tähän asiaan.
Väitän että suurin osa yliopistosta valmistuneista ei tee tiedettä. Suurimmalle osalle yliopistosta valmistuneista suurin akateeminen saavutus on oma gradu. Yliopisto kouluttaa työelämään, esim. lääkäreitä, pappeja, luokanopettajia, lastentarhanopettajia ja puheterapeutteja. Myös tutkimustyö voi olla välillä hyvinkin käytännönläheistä. Jopa meistä tohtoreista varsin suuri osa sijoittuu työelämään ja tekee muuta kuin tieteellistä tutkimustyötä.
Toinen asia, mihin haluan puuttua edellisessä kommentissa, on nuo käytännön tekijät. Ne, jotka valmistavat ruokaa, valvovat järjestystä, ajavat bussia ... lähihoitajasta putkiasentajaan. He ova toki tärkeitä, mutta valmistuvat toisen asteen ammatillisista oppilaitoksista, eivät ammattikorkeakouluista.
Meillä Suomessa on sellainen koulutusjärjestelmä, että ammattikoulustakin voi jatkaa opintoja. Vaikka on harvinaista, että ammattikoulusta edetään yliopistoon, niin ei se tavatonta ole. On jopa tohtoreita, joilla on ammattikoulutausta. Siihen voi olla erilaisia kulttuurisia syitä esim. kotitaustasta johtuen, tai sitten on vain kypsytty myöhemmin.
Eli ilmeisesti johtuu tietämättömyydestä tuo vastakkainasettelu? Tässähän ei nyt puhuttu ammattikorkeakouluista vielä oikeastaan ollenkaan.
Otapas selvää, mitä koulutuksia ammattikorkeakouluissa on ja millaisiin tehtäviin niillä sijoitutaan! Vinkkinä, aloita vaikka näistä helpoista ja perinteisistä: insinööri, merikapteeni, optikko, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, bachelor of business administration, master of health care, master of engineering - marine technology. - Fromtöölö
Muistutan:
TranonomiYAMK on täysin sama kuin Dipl.ekonomi.
- vaiInsinööriksi
AMK aikuisopiskelijana, takana reippaasti vuosia työkokemusta monivivahteisesti ja usealta alalta. En pidä AMK opiskelua edes haasteellisena, opetus on välillä aivan ala-arvoista, motivaatio useimmilla hyvin matala. Itse suoriutunut kiitettävillä arvosanoilla suurimmasta osasta kursseista kävelemällä tehtävät läpi, monilla kursseilla ei ole edes tenttiä. Ryhmätöitä, paritehtäviä, tärkeintä on powerpoint esityksen ja raportin laatiminen. Opintosuunnitelmien uusiminen parin vuoden välein, opettaja pula, resurssi pula, välinpitämätön asenne oppilaita kohtaan. Opinnot loppusuoralla, enkä koe oikeastaan oppineen mitään, mitä en ole jo työelämässä joutunut opettelemaan Office työkaluja lukuunottamatta. Aion kokeilla vielä yliopiston puolelta ainakin jonkun kurssin kunhan tämä fiasko on hoidettu pois. Tämä täältä, maamme suurimmasta ja arvostetuimmasta AMK:sta.
- tulevatrade
Vähän samanlainen kokemus täältä. Keskiarvo ei paljon enemmän tapissaan voisi olla ja tentteihin riittää yhden, korkeintaan kahden illan silmäilyt materiaaleista ja osa kursseista suoritetaan jollain ryhmätyöllä. Minulla on pieniä lapsia ja kokopäivätyö, silti valmistun AMK:sta kolmessa vuodessa ja pakko todeta, että erittäin helposti.
Olen käynyt muutaman yliopiston kurssin myös ja onhan niillä eroa, ainakin materiaalin määrässä ;) Aion jatkaa opintojani myöhemmin yliopistossa. AMK:sta valmistumiseni jälkeen teen työn ohella avoimen yliopiston opintoja ja jossain kohtaa sitten pyrin jatkamaan opintoja. - kypsyttääjakaduttaa
tulevatrade kirjoitti:
Vähän samanlainen kokemus täältä. Keskiarvo ei paljon enemmän tapissaan voisi olla ja tentteihin riittää yhden, korkeintaan kahden illan silmäilyt materiaaleista ja osa kursseista suoritetaan jollain ryhmätyöllä. Minulla on pieniä lapsia ja kokopäivätyö, silti valmistun AMK:sta kolmessa vuodessa ja pakko todeta, että erittäin helposti.
Olen käynyt muutaman yliopiston kurssin myös ja onhan niillä eroa, ainakin materiaalin määrässä ;) Aion jatkaa opintojani myöhemmin yliopistossa. AMK:sta valmistumiseni jälkeen teen työn ohella avoimen yliopiston opintoja ja jossain kohtaa sitten pyrin jatkamaan opintoja.Amk:sta valmistuu ellei keskeytä. Yleensä etuajassa, koska sieltä halutaan porukka ulos mahdollisimman nopeasti. Amk saa valtion tukea valmistumismäärien perusteella, ei opetuksen tason.
Olen hoitoalan opiskelija myös täältä Suomen "suurimmasta ja kauneimmasta" ja onhan tämä shokki ollut. Kurssiryhmässäni on jopa ihmisiä, jotka eivät osaa kirjoittaa ja joilla luetun ymmärtämisen ja peruskoulutasoisen matikankin kanssa on niin ja näin. Puutteet korvaa aggressiivinen käytös, jota opettajat rohkaisevat aktiivisuuden osoituksena. Rohkaisevat, koska pääsevät itse helpommalla. Ei tarvitse vastata mihinkään vaikeampaan kysymykseen eikä pohtia mitään monimutkaisempaa. Ryhmän palikat vesittävät kaikki tällaiset keskustelun avaukset joko itsestäänselvyyksiä jankuttamalla ja/tai kuvailemalla loputtomasti omia henkilökohtaisia kokemuksia (muulla tavalla hankittua tietoa heillä ei ole). Opettaja nyökyttelee hyväksyvästi vieressä.
En tiedä miten nämä ihmiset ovat päässeet sisään. Pääsykoe ei ollut vaikea, mutta kyllä se luku-ja kirjoitustaitoa edellytti. Vähän jopa pohdintataitoakin, jota siis itse koulutuksessa ei tarvita lainkaan. Siitä on lähinnä haittaa.
Itseäni lähinnä kaduttaa, että ylipäätään otin tämän paikan vastaan enkä panostanut enempää yliopiston pääsykokeeseen. Nykyinen ensikertalaiskiintiö vähentää sisäänpääsyn mahdollisuuksia entisestään.
Mitä tulee yliopiston ja amkin vertailuun, niin voi haukotus. Ihan turhaa on. En tiedä kenen tarpeita se ajoittainen nillitys tällä palstalla palvelee.
- amkVSyo
”En tiedä, karkasiko järjestelmää luotaessa mopo käsistä teorian suuntaan. Aiemmin insinöörikoulutus oli käytännönläheistä ja lisäksi oli mahdollisuus opiskella teknikoksi.”
Teknologiateollisuus aloittaisi ammattikorkeakoulun rahoitusjärjestelmästä.
Rahoituksesta 70 prosenttia määräytyy opiskelijamäärän ja 30 prosenttia valmistuneiden määrän perusteella. Siitä seuraa, että koulut haalivat oppilaita kaikin keinoin, mikä heikentää opiskelijajoukon laatua.
”Perusrahoitus pitäisi saada suoraan valtiolta eikä monimutkaisen valtionapujärjestelmän kautta. Vähintään puolet rahoituksesta pitäisi perustua tuloksiin, kuten valmistuneiden määrään ja heidän työllistymiseensä”, Turunen sanoo.
http://www.tekniikkatalous.fi/arkisto/2011-01-20/Teknologiateollisuus-lopettaisi-puolet-insinööri-amkista-3299464.html- javielä
Ja vähintään 20 % rahoituksesta pitäisi saada opiskelijoita lukukausimaksuina. Tämä sitouttaisi opiskelijat opintoihin ja nopeaan valmistumiseen.
- Eimaksuille
En kannata lukukausimaksua, koska se rajaa turhaan esim. työttömien perheiden lapset ulkouolelle.
Sen sijaan opiskelijat voisi sitouttaa opintoihin ja nopeaan valmistumiseen sillä, että opintotuki olisi riippuvainen opintomenestyksestä ja opintoihin käytetystä ajasta.
Työntekoon pitäisi kannustaa, koska ne, jotka käyvät töissä jo opiskeluaikana, työllistyvät nopeammin myös valmistumisen jälkeen. Missään tapauksessa ei ole oikein leikata tukea sen takia, että käy töissä ja saa palkkaa jo opiskeluaikana.
Opintotuen määrä voisi tämän lisäksi riippua arvosanoista: jos on keskiarvo 4-5, niin saisi paremman tuen. Se kannustaisi opiskelemaan kunnolla. On väärin, että ryhmän laiskurit saavat saman tuen kuin ne jotka paiskivat kunnolla hommia.
Kyllä nyt on mentykin tässä jo vähän oikeaan suuntaan, kun lainasta saa osan anteeksi, jos valmistuu ajoissa.
- rehellinenomahavainto
Yliopistolainen ei ole käynyt AMK:ssa yhtään kurssia, ja AMK-opiskelija taas ei ole kiinnostunut yliopisto-opiskelusta. Näistä lähtökohdista kun aletaan "tietää" asioita, niin tuloksena on lähinnä trollaamista ja arvotonta netintäytettä. Omassa yliopistossa (Helsingin ylioisto) opiskelu on hyvin pyöreä käsite. Tähän astisista kursseista olen päässyt läpi tekemättä oikeastaan yhtään mitään, arvosanat 3-4-5 välillä. Osa kursseista on suunniteltu niin, että niissä ei voi edes epäonnistua, jos osaa kirjoittaa nimen paperiin. Edellisessä AMK:ssa Mikkelissä, oli vaikeampia kursseja ja niiden läpipääsemiseksi joutui ihan oikeasti tekemään jotain, myös arvosana 0 oli käytössä, ei minulla, mutta ymmärsin että sitä ei säästellä. Minulta ainakin on loppunut arvostus yliopistoa johtaan totaalisesti. Paljon melua tyhjästä. AMK:ssa vaatimustaso oli kovempi.
- joojepulisjoo
Hohhoijaa! Ketäköhän valehtelusi kiinnostaa...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik123940MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar802049Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5481641Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin851308Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja671097Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s331028Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt214908Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o60883- 171854
Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3818