Opiskelin lukiossa laajan fysiikan ja pidin siitä. Mutta välillä vaan tuntui siltä, että jotkut kaavat annettiin valmiina ja ne piti muistaa. Haluaisinkin nyt syventää fysiikan osaamistani siten, että osaisin perustella kaavat. Olisiko jotain vinkkiä joko kirjoista tai luentoprujuista, jossa käytäisiin läpi lukiofysiikkaa matemaattisesti? Vastaantuleva matematiikka ei pelota, koska olen lukenut itsekseni muun muassa differentiaali- ja Riemannin geometriaa.
Lukion fysiikan ymmärtäminen syvällisemmin
fysiikkaaparemmaksi
9351
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tuolta pääsee kärryille. Kannattaa saman tien heti totutella "enkkuun" näissä asioissa.
http://www.feynmanlectures.caltech.edu
Pelkkä kaavojen ulkoa opettelu on yksi parhaita tapoja erehtyä, esimerkiksi merkintöjen sisältämä tarkoitus ei aukea ellei tiedä mistä ja miten kaava on johdettu.
Kaikki kaavat lähtevät melko yksinkertaisista lähtökohdista joihin liitetään tarvittavien ominaisuuksien matemaattinen kuvaus.
Jos matematiikka ei tuota ongelmaa niin fysiikan kaavat on suhteellisen helppoja johtaa itsekin, jolloin periaatteessa tarvitsee muistaa vain muutama peruskaava tasoltaan Newtonin 2. ja vastaavat.
Yritä löytää kirjastosta "vanhoja" 60- ja 70-luvulla käytettyjä fysiikan oppikirjoja. Tuolloin tiedettiin jo kaikki yliopistoissakin opetettava fysiikka. Mikään ei oe muuttunut. Ennen vanhaan yhtään kaavaa ei annettu valmiina. Kaikki johdettiin alusta alkean. Eri kirjoissa painotetaan eri asioita.
Ks. esim. Pentti Kattainen fysiikan oppikirja lukioluokille 1 ja 2
Erittäin tärkeätä on hallita ja sisäistää myös kaikki kaksi- ja kolmiuloitteisten kappaleiden geometria. Tuon hankalan geometrian opetus lopetettiin muistakseni peruskoulu-uudistuksessa. Vanhoja geometrian lukiokirjoja löytynee jostain.
Geometrian opetusko loppunut? Oletko tosissasi?
Ymmärsit väärin. Tässä tarkoitettiin sitä, että geometrian ymmärrys on loppunut.
Nykyään peruskoululaiset ja lukiolaiset tunnetaan siitä, että ne eivät ymmärrä geometriaa ollenkaan.
Amiksesta vielä tulee joitakin 3D geometriaa ymmärtäviä ja nämä pärjäävät sitten käytännön työelämässäkin aika hyvin. (mm. rakentajina ja pelti- ja levyseppinä pärjäävät kun 3D taju on päässä)
3D muodon tajuaminen ei aina ole se helpoin laji. Tämä liittyy myös matematiikkaan jossa puhutaan mm. vektoreista, mittajanoista joilla on suunta.
"Ymmärsit väärin."
Miten hitossa seuraavan lauseesi voi ymmärtää väärin?
"Tuon hankalan geometrian opetus lopetettiin muistakseni peruskoulu-uudistuksessa."
Eikö tuo ole aivan yksiselitteinen lause. ..."opetus lopetettiin"
"Tässä tarkoitettiin sitä, että geometrian ymmärrys on loppunut."
Jos tarkoitettiin sitä, niin miksi et kirjoita siten kuin tarkoitat? Miten onnistutkin mokaamaan jokaisessa kommentissasi?
"Nykyään peruskoululaiset ja lukiolaiset tunnetaan siitä, että ne eivät ymmärrä geometriaa ollenkaan."
Milloin on nykyään. Lapseni valmistuivat reilu kymmenen vuotta sitten lukiosta, enkä ole huomannut heidän geometrian tiedoissaan puutteita.
Vektoreilla on aina suunta ja ainakin sen jo peruskoululaisetkin ymmärtävät, jos eivät ole nukkuneet tunnilla.
Tosiasia on se, että nykyajan nuoret hallitsevat paljon laaja-alaisemmin tietoa kuin oma ikäluokkani samassa iässä. He tosin eivät osaa käyttää laskutikkuja eivätkä ole logaritmitaulukoita nähneetkään, mutta aika on ajanut niistä jo ohi.
Pelkästään videopelien pelaaminen kehittää kolmeulotteista hahamottamista jo lapsesta lähtien aivan eri tavalla kuin "laivanupotus" tai "risti-nolla".
Kaavojen muistamisessa auttaa ymmärrys ilmiöistä. Otetaan vaikkapa pistemäisen varauksen veto/työntövoima toiseen varaukseen nähden. On selvää että se riippuu lineaarisesti kummastakin varuksesta. Koska voima leviää pallopinnalla, on selvää kääntäen verrannollisuus etäisyyden neliöön. Eli pitää löytää vakiotekijä. Sitten jos piti saada varauksellisen johtimen voimavaikutus, siihen tarvitaan integrointia jota opetetaan vasta lukion loppuvaiheessa. Eikös nykyään käytetä kaavakirjoja apuna?
Olen samaa mieltä. On ainakin kaksi osaamisen tasoa.
Jos ymmärtää ilmiön, pystyy kaavan yleensä johtamaan. Kaavan osaaminen ja siihen arvojen sijoittelu ei vielä kerro mitään ilmiön ymmärtämisestä.
Joskus vaan tuntuu siltä, että lukiossa oikastiin liikaa. Esimerkiksi annettiin, että liikemäärä on p=mv. Mutta eikös tuo riipu nopeudesta? Eli p=mv/(sqrt(1-(|v|/c)^2)). Katselin vaan Amazonista kirjan Matter and Interactions esikatselua. Petyin vähän lukiokirjojeni tarkkuuteen, ja haluaisin opetella asioita itsekseni tarkemmin. Toisaalta joskus multa kysyttiin jotain lukion yläpuolelle menevää fysiikan juttua enkä osannut vastata.