Kyllä on parisuhde pirullinen asia siinä vaiheessa kun toinen haluaisi lemmikin ja toinen ei. Meillä oli hoitokissa 5 päivää ja mies oli siitä aivan innoissaan, ja hykertelin että nyt meillekin tulee kissa. Mutta niinkin paljon kun mies hoitokissasta piti, ei hän siltikään halua meille kissaa. Välillä syynä on se että hän haluaa koiran eikä hänen mielestään koirat ja kissat tule toimeen, välillä taas vaan ei ole oikea aika.
Eipä tähän ongelmaan ratkaisua taida löytyä, kun tässä ei oikein voi tehdä kompromisseja. Mutta harmittaa vaan kun mies reissaa paljon ja nytkin olisi kiva tässä sohvalla lötkötellä karvakasa kainalossa kehräämässä.
Onko muita onnettomia jotka jakaa tilanteen?
Eipä tähän ongelmaan ratkaisua taida löytyä, kun tässä ei oikein voi tehdä kompromisseja. Mutta harmittaa vaan kun mies reissaa paljon ja nytkin olisi kiva tässä sohvalla lötkötellä karvakasa kainalossa kehräämässä.
Onko muita onnettomia jotka jakaa tilanteen?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tuo on kyllä kovin harmillinen tilanne. Itselläni ei sitä tilannetta ole, vaan poikaystäväni on onneksi yhtä kissahullu kuin minäkin :)
Minä kyllä olen vahvasti sitä mieltä, että kissat ja koirat voivat tulla hyvinkin yhdessä toimeen. Varsinkin, jos ne molemmat ihan pienestä pitäen tutustutetaan toisiinsa.
Sinuna minä vetoaisin siihen, että mies on paljon poissa kotoa :) Onhan se väärin, että hän jättää sinut ihan yksin pitkäksi aikaa. Kissa auttaisi asiaa paljon :)
Mulla oli samanlainen tilanne jonkun aikaa sitten, mutta pitkän ylipuhumisen ansiosta meillä on nyt ihana poikakissa! Vetosin mieheeni juuri sillä verukkeella, että olisin onnellisempi, jos meillä olisi kissa (olin haaveillut kissasta lapsesta lähtien) ja juuri myös siihen, että olen paljon yksin kotona ja silloin kissa on hyvä kaveri. Kun lupauduin pääosiltaan huolehtimaan kissasta (lähinnä kissan vessasta ja kissan ruoan hankinnasta) mieheni lupautui ja otimme kissan. Nyt kun kissa on ollut meillä liki puoli vuotta, mieheni on todella onnellinen siitä, että otimme kissan ja hänkin jo osallistuu kissan hoitoon, vaikka kuitenkin pääosin vastuuu on minulla. Suosittelen siis hellävaraista ylipuhumista, se auttoi ainakin minun kohdallani. Onnea!
Voipihan se olla, että mies, vaikka kissoista tykkäisikin, pelkää, että jos teille tulee oma, niin se huomio on häneltä pois, jota kissalle soisit :)
Kyllä useimmat koirat ja kissat saa tottumaan toisiinsa ja erityisesti, kun pentuja ovat molemmat. Meillä tosin on onnistuttu sopeuttamaan sekä aikuisia kissoja koiranpentuun, että aikuisia koiria kissanpentuun, sekä myöskin aikuisia kissoja ja koiria toisiinsa. Joskus ne ovat tulleet erinomaisesti toimeen keskenään ja joskus vain "sietävät" toisiaan.
Tällä hetkellä meillä on kaksi n 14 vuotiasta kisua, jotka pennusta pitäen ovat tottuneet eri koirien seuraan ja kun edellinen koiruus kuoli, niin taloon tuli pienen tauon jälkeen aikuinen koira, joka ei ollut tottunut kissoihin. Alkuun oli ihmettelyä puolin jos toisinkin, mutta nykyään koiruus ja kissa-rouvamme nukkuvat kylki kyljessä :)
Uusi koiranpentu on niin vilkas, että toistaseksi kissat mieluummin pysyttelevät kauempana siitä, ainakin sen ollessa hereillä...
Ps. Kissa viihtyy useinmiten paremmin, jos otat kaksi yhden sijasta, et kuitenkaan voi olla koko ajan kisun seurana :)