Tällä palstalla näkyy taas olevan kovasti keskustelua seksistä alaikäisten kanssa, ja jossaikin taisi olla linkki jonnekin jossa mainittiin kyseessä olevan yleisen syytteen alainen asia. Ainakin ennen kyseessä oli asianomistajajuttu, mutta lakia lienee sittemmin muutettu?
Tulee vaan mieleen, että onko tosiaan mahdollista nostaa syyte esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, jossa 15-vuotias seurustelee itseään vanhemman kanssa, eikä itse halua syytettä nostettavaksi?
Kuka voi vaatia poliisitutkintaa tässä tapauksessa? Vain 15-vuotiaan vanhemmat, yleinen syyttäjä joka on vain kuullut huhuja seurustelusuhteesta, vai kuka tahansa joka keksii mennä poliisille valittamaan?
Entä voidaanko tuomita, jos seurustelusuhteen molemmat osapuolet kiistävät poliisille seksin harjoittamisen? Ei kai pelkän epäilyn perusteella voi tuomioita jaella, vaan tarvitaan oikeudessa pätevät todisteet. Jos molemmat väittäisivät, että seksiä ei ole harrastettu, olipa sitä todellisuudessa harrastettu tai ei, niin ei kai silloin todisteet voisi riittää tuomioon?
Tulee vaan mieleen, että onko tosiaan mahdollista nostaa syyte esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, jossa 15-vuotias seurustelee itseään vanhemman kanssa, eikä itse halua syytettä nostettavaksi?
Kuka voi vaatia poliisitutkintaa tässä tapauksessa? Vain 15-vuotiaan vanhemmat, yleinen syyttäjä joka on vain kuullut huhuja seurustelusuhteesta, vai kuka tahansa joka keksii mennä poliisille valittamaan?
Entä voidaanko tuomita, jos seurustelusuhteen molemmat osapuolet kiistävät poliisille seksin harjoittamisen? Ei kai pelkän epäilyn perusteella voi tuomioita jaella, vaan tarvitaan oikeudessa pätevät todisteet. Jos molemmat väittäisivät, että seksiä ei ole harrastettu, olipa sitä todellisuudessa harrastettu tai ei, niin ei kai silloin todisteet voisi riittää tuomioon?
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Lapsen seksuaalisena hyväksikäyttönä ei kuitenkaan pidetä 1 momentissa tarkoitettua tekoa, jos osapuolten iässä tai henkisessä ja ruumiillisessa kypsyydessä ei ole suurta eroa."
http://www.heikniemi.net/rikoslaki/rl20.html
Suosittelen lukemaan "Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tutkiminen" osoitteesta: http://www.kaypahoito.fi/pls/kh/kaypahoito?suositus=hoi34040
Sivun alussa kerrotaan päivämäärä 19.02.2001, joten en tiedä, onko lakia sittemmin muutettu.
Etsi (WINDOWS: Ctrl F ja hakusana "esitutkinta") sivulta kohta "Esitutkinta, syyteharkinta ja oikeudenkäynti"
Tässä sama teksti, mutta epäselvässä asussa:
"Esitutkinta, syyteharkinta ja oikeudenkäynti
Yleensä poliisin suorittama esitutkinta käynnistyy rikosilmoituksen tekemisen jälkeen.
Useimmiten ilmoituksen tekevät sosiaaliviranomaiset, kun epäily lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä on tullut viranomaisten tietoon.
Ilmoituksen voi tehdä myös uhri itse, hänen huoltajansa tai joku sivullinen.
Edellytyksenä esitutkinnan aloittamiselle on syy epäillä lapsen joutuneen rikoksen uhriksi. Varmuutta rikoksen tapahtumisesta rikosilmoituksen tekeminen ei edellytä, mutta epäilyyn on oltava hyvin perustellut syyt.
Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on virallisen syytteen alainen rikos, eikä esitutkinnan toimittaminen edellytä rikoksen uhrin suostumusta.
Esitutkinnan tarkoituksena on rikoksen selvittäminen ja oikeudenkäynnin valmistelu.
Sekä esitutkinnan että oikeudenkäynnin lähtökohtana on syyttömyysolettama. Tämä tarkoittaa oletusta siitä, että rikosta ei ole tapahtunut.
Esitutkinnan yhteydessä pyritään keräämään kaikki todisteluaineisto, jonka avulla selvitetään mahdollisimman tarkasti muun muassa rikoksen tekoaika, -paikka ja -tapa ja olosuhteet.
Varsinaisen esitutkinnan aikana kuulustellaan yleensä lapsen vanhempia, lasta ja todistajia.
Muilla kuin syylliseksi epäillyllä on velvollisuus pysyä totuudessa.
Todistajana kuulustellulla on velvollisuus vastata esitettyihin kysymyksiin.
Rikoksen uhrilla on oikeus olla myös vastaamatta hänelle esitettyihin kysymyksiin.
Esitutkinta-aineisto kootaan esitutkintapöytäkirjaan.
Esitutkinta päättyy, kun poliisi toimittaa materiaalin syyttäjälle.
Syyttäjän tulee esitutkinta-aineiston perusteella päättää, nostetaanko asiassa syyte vai päättyykö juttu syyttämättä jättämiseen.
Lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tapauksissa näytön riittävyys on keskeinen ongelma. Mikäli syyllisyyden tueksi on todennäköisiä syitä, syyttäjällä on syytepakko.
Mikäli syyttäjä nostaa asiassa syytteen, juttu käsitellään ensimmäisessä vaiheessa käräjäoikeudessa.
Siellä kaikki näyttö esitetään suullisesti pääkäsittelyn yhteydessä. Yleensä tämä edellyttää, että myös rikoksen uhria kuullaan henkilökohtaisesti oikeudessa.
Langettava päätös edellyttää täyttä näyttöä."
"Langettava päätös edellyttää täyttä näyttöä."
Tosin enhän minä tiedä, miten tarkkaan kukin käräjäoikeuden tuomari on kiinnostunut todellisesta näytöstä. Manipuloitavissa olevia ihmisiä hekin ovat.
Sinulle Niin sanuttu "asiantunteva linkki"sanon minä että lakikieroilusi haisee vahvasti pedofilialta.Näin ne yrittävät piilottaa himonsa ja alistamisen tarpeensa sekä hämätä tyhmiä kaikenlaisten lakikiemuroiden taakse.Perus-syy on saada oma ja muiden hyväksyntä sairaalle taipumukselleen.
Tuosta selvisikin asian periaatteellinen puoli, mutta miten näitä ohjeistuksia sovelletaan käytännössä, voi taas olla asia.
Olisi mielenkiintoista tietää, onko ketään oikeasti tuomittu ulkopuolisen tekemän ilmiannon perusteella, alaikäisen osapuolen vastustuksesta huolimatta. Ja jos on, niin mitä on katsottu tuomioon riittäväksi todistusaineistoksi, mikäli seksin harrastamista ei ole myönnetty? Jos kyse on oikeasta seurustelusuhteesta, niin tuskin monikaan menisi myöntämään poliisille mitään, kun seurauksena olisi seurustelukumppanin joutuminen vaikeuksiin.
Eihän pelkkä seurustelusuhde voi olla riittävä peruste, sillä suhdehan voi hyvin olla seksitönkin. Jotkut oikeasti odottavat avioliittoon saakka seksin aloittamista. Ja jos seksiä ei myönnetä, pitävien todisteiden saaminen edellyttäisi luultavasti oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia. Viedäänkö esimerkiksi 15-vuotias väkisin lääkärien tutkittavaksi, jos hän ei halua?
On erittäin huolestuttavaa, jos kuka tahansa voi käräytellä poliisille muiden ihmisten seurustelusuhteita, ja tästä jaeltaisiin tuomioita heikoin perustein. Ilmiannon todelliset syyt voisivat hyvinkin olla kaikkea muuta kuin lastensuojelullisia. Joku voitaisiin vain haluta laittaa vaikeuksiin esimerkiksi siksi, että ilmiantaja olisi tämän kanssa riidoissa.
Vaikka monet käräjäoikeuden pöytäkirjat ovatkin avoimia, niin niitä ei muistaakseni voi pyytää luettavaksi hakusanan, kuten "lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö", perusteella. Jokaisella tapauksella on oma diaarikoodinsa, joka siis täytyisi ensiksi tietää.
En sitten tiedä, mistä muualta voisit löytää käytännön sovellutuksia.
Lastensuojelun keskusliiton sivuilta http://www.lskl.fi/showPage.php?page_id=41#aikui löysin ehkä suuntaa antavan arvion siitä, kuinka todennäköistä tai pikemminkin epätodennäköistä olisi tulla tuomituksi oman esim. 15-v tyttö/poikaystävän "lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä".
"Koululaisille tehdyssä kyselyssä ilmoitti hyväksikäyttöä kokeneensa kahdeksan prosenttia tytöistä ja kolme prosenttia
pojista 15 vuoden ikään mennessä."
Aika iso määrä, mutta kuten tuolta alempaa nähdään, eivät tuomiot ole kuitenkaan niin yleisiä.
"Viranomaisten tietoon on viimeisen 16 vuoden aikana tullut nelinkertainen määrä epäilyjä lapsen seksuaalisesta
hyväksikäytöstä."
Tarkoittaakohan tuo sitä, että joka neljäs epäily tuomitaan?
Tuomioiden lukumäärä:
"Vuosina 1989 - 1993: keskimäärin 51 /vuosi
Vuosina 1994 - 1998: keskimäärin 72 / vuosi"
- -
Pohdintasi oli varsin kypsää ja perusteltua.
Helsingin Sanomat 18.2.2002 ainakin kertoo moisesta tapauksesta.
Suomalainen kolmekymppinen mies seurusteli venäläisen 14-vuotiaan tytön kanssa.
Venäjällä suojaikäraja on 14, joten venäläinen mies olisi saanut seurustella tytön kanssa.
Tyttö ja tytön äiti vastustivat syytettä.
Oikeudenkäynnin aikana tyttö oli jo 16-17 ja seurustelivat yhä.
Oikeus ihanainen ratkaisi asian: 5 kuukautta ehdollista vankeutta!
Pari kenties seurustelee yhä. :)
Ne ovat vanhempiensa omaisuutta. Ja jos vanhemmat eivät osaa pitää "omaisuudestaan" huolta, yhteiskunta voi ottaa sen haltuunsa.
Näkihän sen tuosta äskettäin julkisuudessa olleesta huoltajuuskiistastakin, jossa lapset määrättiin amerikkalaiselle isälleen, ettei heidän - anteeksi, niiden - mielipiteitä tarvitse kuunnella