Maanvarainen laatta osittain kostea

OKT-63

Moi

60-luvun okt:ssa on maanvarainen laatta, alla tuskin mitään eristeitä. Salaojat patolevyineen laitettu 10 vuotta sitten. Laatan päällä piki, koolausten välissä lasivilla ja sitten lautalattia. Lattiaa uusiessani huomasin että laatta on kostea parin neliön alueelta. Mittauksia ei tarvita, laatan päällä olevassa pölyssä on ihan selvästi hieman vettä ja kuivaan lattiaan verrattuna se on tumma ja kylmänkostea.

Nyt olen miettinyt pääni puhki mistä vesi tulee. Huoneessa on vesipatteri ja patterin putket menee seinän vieressä lattian alla, mutta mitään sieltä ei ainakaan yhden vuorokauden aikana tipu (kierto päällä ja paperi alla). Toinen vaihtoehto on että vesi tulisi katon kautta väliseinän raosta (kosteus rajoittuu väliseinään). Mutta vesikatto näyttäisi olevan aivan ehjä ja yläpohja kuiva). Kolmas vaihtoehto on että se tulee laatan läpi maasta päin. Siinä on taas kaksi vaihtoehtoa, a) sadevesi jotenkin salaojista ja patolevyistä huolimatta pääsee laatan alle ja tihkuu sieltä läpi, b) kapillaarinen kosteus nousee laatan läpi. Mutta voiko se tulla läpi niin voimakkaasti että melkein litisee?

Sitten on vielä viimeinen vaihtoehto. En ole aivan varma missä alkuperäinen 50v vanha viemäriputki (harmaat keittiövedet) menee, mutta epäilen että se menee naapurihuoneen alla n. metrin päässä kosteudesta. Laitettiinko putket tuolloin lattiavalun sisään vai menevätkö ne laatan alla? Jos putki vuotaa, voiko olla että märkä nousee pintaan metrin päässä vuotokohdasta? Ja pystyykö vuotovesi tihkumaan ylöspäin laatan läpi? Kommentteja? En haluaisi turhaan ruveta piikkaamaan laattaa auki (no, viemäriputki taitaa olla jo käyttöikänsä päässä kuitenkin vaikkei vuotaisikaan).

7

5767

    Vastaukset 7

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • NickNailer

      Arvattavasti kysen on kapillaarisesta kosteudesta. Jonkin verran voi päätekllä veden väristä. Kapillaarinen kosteus on usein kirkasta, kun sitten katolta tulevissa ja vimärivesissä on epäpuhtauksia. Lätäkkö saattaa syntyä kapillaarisen siirtymisenja kondensoitumisen yhteisvaikutuksesta. Se taas selviää kostean kohdan sijainnilla. Jos lätäkkö on laatan keskiosassa, sen alle ei välttämättä ole laitettu eristettä, joten olosuhteet kondensoitumiselle voivat olla otollisia.

      Viemärin sijaintiin vaikuttaa sen pituus- kaadolle pitää olla tilaa. Mistä mihin? Jos tunnet alku- ja loppupisteen koron, voit laskea kaadon ja miettiä sen vaatimaa tilaa. Filosofia kaadosta on päässyt ajan kuluessa muuttumaan ja suositus on nykyään loivempi kuin 60 luvulla.

      Vesi kulkee rakenteessa pitkiä ja yllättäviäkin matkoja. Kapillaarinen kosteus on sitten vielä erikoistsapaus. Se voi kulkea betonissa useita metrejä.

    • vaihtoehtojamonia

      Kyllä minäkin kapillaarista maastanousevaa kosteutta veikkaisin. Tuohon aikaan kun talonne on rakennettu, ei sen nousua usein huomioitu. Täyttönä usein tiivis hiekka jota pitkin vesi pääseen nousemaan ja jos lattian korko on lähellä ympäröivää maanpintaa ja kaatoja piha-alueella ei ole, niin hyvinkin voi vesi nousta noin rajusti.

      Mutta kuitenkin tämäkin on vain arvaus. Näin ulkopuolisena näkisin että teidän kannattaisi hankkia joku rakennekartoituksen ja korjaussuunnittelun ammattilainen joka tutkisi tilanteen. Todennäköisesti laattaa joudutaan särkemään. Jos se on maasta nousevaa kosteutta, niin laatan piikkaus ja maanvaihto. Samassa yhteydessä kannattaa vaihtaa käyttöiän päässä olevat vesi- ja viemäriputket, niin ei tarvitse enää 50-vuoteen avata rakenteita. Maksaa rahaa, mutta on moninkerroin halvempaa kuin teettää yksi asia kerrallaan kun joku putki tms. taas vuotaa rakenteisiin.

      • puukoolattu_lattia

      • huhhuhitelles

        Itse et tainnut ymmärtää. Aloittajan otsikkokin kertoo että kyseessä on maanvarainen laatta.
        Onnistuit sentään löytämään oivan sivuston jossa kerrotaan erilaisista rakenteista, jos huomasit niin alempana on puukoolauksen riskejä kun sen alapuolella on maanvarainen laatta:

        "Lattian puurakenteita homehduttaa/lahottaa:
        ◦Maasta imeytyvä kosteus
        ◦Maasta nouseva kosteus, joka ei pääse kuivumaan, koska rakenteessa on höyrynsulkuna toimiva kerros"

        Jos huom korostan JOS kosteuden aiheuttaja on maanvaraisen laatan alta tuleva kapillaarinen nousu (alla käytetystä maa-aineksesta johtuva), niin silloin joudutaan maata vaihtamaan. Noista kuvistakin käy ilmi että viimeinen kerros ennen lämmöneristettä ja laattaa pitäisi olla salaojitussoraa, mielellään vesiseulottua jotta kaikki orgaaninen maa-aines on saatu pois. Nykyisin itseasiassa pitää olla kaksinkertainen kapillaarikatko maanvaraisen omakotitalon laatan alla.


      • NickNailer

        Tosin saksalainen tapa on vetää laatan päälle kosteussulku. Se tehdään joko kaksikomponenettivesieristeillä tai vesieristyskankailla. Bitumiakin käytetään.

        Voihan se toimiakin.


      • lattapäänä_lainehille
        huhhuhitelles kirjoitti:

        Itse et tainnut ymmärtää. Aloittajan otsikkokin kertoo että kyseessä on maanvarainen laatta.
        Onnistuit sentään löytämään oivan sivuston jossa kerrotaan erilaisista rakenteista, jos huomasit niin alempana on puukoolauksen riskejä kun sen alapuolella on maanvarainen laatta:

        "Lattian puurakenteita homehduttaa/lahottaa:
        ◦Maasta imeytyvä kosteus
        ◦Maasta nouseva kosteus, joka ei pääse kuivumaan, koska rakenteessa on höyrynsulkuna toimiva kerros"

        Jos huom korostan JOS kosteuden aiheuttaja on maanvaraisen laatan alta tuleva kapillaarinen nousu (alla käytetystä maa-aineksesta johtuva), niin silloin joudutaan maata vaihtamaan. Noista kuvistakin käy ilmi että viimeinen kerros ennen lämmöneristettä ja laattaa pitäisi olla salaojitussoraa, mielellään vesiseulottua jotta kaikki orgaaninen maa-aines on saatu pois. Nykyisin itseasiassa pitää olla kaksinkertainen kapillaarikatko maanvaraisen omakotitalon laatan alla.

        No shit, sherlock. Puukoolattu lattia on maanvarainen, mutta puukoolattua laattaa kutsutaan yleensä puukoolatuksi lattiaksi. ihan just siitä syystä, että rakenne poikkeaa aika tavalla siitä, mitä yleensä kutsutaan maanvaraiseksi (kaksois)laataksi.

        Maan vaihto talon alle taas on helpommin sanottu kuin tehty. Eli ehkä kannattaa harkita niitä muitakin vaihtoehtoja ... lähtien koko talon purkamisesta. Sisäilmayhdistyksen sivuillahan noita oli pitkä lista.


    • Tuon-kokenut

      Yksi mahdollisuus on, että laatta on niin kylmä, että kondensoi vettä varsinkin kuumana kesäaikana (touko- elokuu). Näitä lattioita on korjattu poistamalla piki laatasta ja laittamalla ilma- ja kosteustiivis uretaanilevy lattian eristeeksi ja sen päälle uusi pintalattia. Korjaustapa ja materiaalit on määriteltävä paikanpäällä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Liikenneonnettomuus kuhmo

      Taisi Audi mennä lunastukseen ja pemari kilometritehtaalle
      Kuhmo
      37
      2142
    2. Olen pahoillani kun olen satuttanut

      Välillä kiukuttaa paljon.
      Ikävä
      56
      696
    3. Olen aivan hajalla yhden

      Naisen takia😞
      Ikävä
      40
      643
    4. Naurettavia provoja ja lavastuksia täällä

      Saa olla aika harhainen jos uskoo juttuja täällä faktoina 😆😆😆 ihmiset matkii toisia jne
      Ikävä
      65
      509
    5. Miten sä jaksat

      Pitää susta huolen.
      Ikävä
      62
      492
    6. Mitä oikeasti haluat?

      🥹
      Ikävä
      42
      490
    7. Mitä näät

      Siinä miehessä?
      Ikävä
      45
      490
    8. Pientä pintaremonttia

      Mistä löytää kirves sähkö putkimiestä tai lasin asentajaa rässä hyrynsalmen pitäjässä, kun eiole puhelinluetteloa eikä k
      Hyrynsalmi
      15
      470
    9. Mikko Leppilampi loi TTK:ssa ankaran tavan - Jatkaako Veronica Verho haastavaa perinnettä?

      Suorien lähetysten juontaminen vaatii rautaista ammattitaitoa ja kovaa työtä. Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmassa on näh
      Kotimaiset julkkisjuorut
      23
      458
    10. T.h tuomio

      Onko tämä lainvoimainen vai onko tästä valitettu? Mitenhän on mennyt linnassa joko pehmennyt pää täysin
      Suomussalmi
      6
      457
    Aihe