Tyttöystäväni vihjailee aika ajoin haluavansa koiran.. Tätä on kestänyt koko seurustelun (3v.) ajan ja viime aikoina vihjailut ovat lisääntyneet. Eihän siinä mitä, mutta kun olemme mahdollisesti vielä tämän vuoden kuluessa muuttamassa saman katon alle ja minua pelottaa, että sinne tulisi myös nurkkiin kakkiva karvakasa, jota pitäisi kaiken lisäksi ulkoiluttaa ja syöttää. Ulkoiluttaisin ja syöttäisin mieluummin ihan vain itseäni. Onhan koirat toki hellyyttäviä, mutta ei ihan omaksi asti.. Antakaahan koiranomistajat ja muutkin hyviä vinkkejä, miten selvitä tilanteesta. Tyttökaverini on maailman ihanin nainen, enkä hänestä mielellään luopuisi!
help me
äijä
4279
0Äänestä
Vastaukset 4
Vanhimmat
Valitettavasti minun on kerrottava sinulle tämä: Jos tyttöystäväsi on koiraihminen ja sinä et, teillä ei ole yhteistä tulevaisuutta. Itse en voisi kuvitellakaan yhteiselämää jonkun kanssa joka ei ymmärtäisi koiria ja arvostaisi elämän jakamista niiden kanssa. Onneksi olen löytänyt vierelleni eläinrakkaan ihmisen. Tyttöystäväsi on valittava sinut tai koira, ja jos hän valitsee sinut vaikka haluaisi koiran, yhteiselämästänne tulee aika katastrofi.
Kyllähän hän voi tietysti vakuutella, että hän hoitaa koiran yksinään. Karvaa ja kuolaa nurkistanne löytyy silti - koiraihmistä se ei haittaa. Tietysti sinustakin voi tulla koiraihminen pennun saavuttua taloon - et olisi ensimmäinen "käännynnäinen" - mutta riski on suuri että pentu joutuisi kärsimään joustamattomuudestasi.
Taitaa kysymyksesi kuulua ennemmin parisuhde- kuin koirapalstalle.... Onnea matkaan, toivottavasti ratkaisu löytyy!
Valitettavasti on sanottava samat sanat kuin edellinenkin.
Itse olen koiraihminen enkä siitä irti pääse. Poikaystävä ei ole. Sitten tuli se tilanne, että haluan oman koiran, ja nyt: poikaystävä muuttaa kuun vaihteessa ulos. Kyllä mä ukostakin tosi paljon tykkään mutta tiedän, et jos mä oisin vaan ollut hiljaa ja ottamatta koiraa sen takia, olisin vihannut sitä ukkoa ikuisesti.
Toisaalta jos toinen on koira(tai muu eläin)-ihminen, ja toinen ei, se kertoo jo jotain niiden ihmisten luonteiden perustavanlaatuisista eroista.
Jos et halua koiraa niin sun on ainakin sanottava se rehellisesti jo ennen yhteen muuttoa. Päätökset jää sitten teille, joillekin koira on niin big deal ja joillekin ei. Parempi selvittää tää asia ennen muuttoa, muuten saatttaa tulla ylimääräinen muutto toiseen suuntaan.
Itse toivon että sit kun hankin koiran niin se kääntää poikaystäväni pään ja hänestäkin tulee koiraihminen. ;) Jos ei, ei auta muu kuin siirtyä eteenpäin. Koirista elämässäni en luovu.
Voi äijä parka! Helposti käy niin, että äijä lentää pihalle ja koira tulee tilalle, tyttöystäväsi varmasti tietää, että eläinrakkaitakin miehiä löytyy. Mieti kantasi tarkkaan, jos haluat naisesi pitää....
Hei! Kyllä siinä niin käy.että jos muutatte yhteen niin kaikista lupauksista huolimatta ystäväsi ottaa koiran. Minulla on mies joka vihaa koirankarvoja,mutta ei minua,joten hän on tinkinyt omasta mukavuudestaan ja meillä on jo kolmas koira. Yhdessä olemme eläneet n.20vuotta. Rakkautta vain!