Mielikuva ja väestökehitys

Mielikuva Heinolasta on, kaunis kesäkaupunki, vesistö keskellä kaupunkia puistoja useita. Kesällä viihtyisän oloista. Siinäpä kaikki onkin.
Tässä taannoin tapasin sauvakävelijä miehen. Jäimme juttelemaan ja kerroin olevani paluumuuttaja Heinolasta. Mies kertoi että hänen tuttavansa oli myös paluumuuttaja Heinolasta. Sieltä on helppo lähteä pois.

Leipäjonoon ja kortistoon? Vai minne ja mille alalle uudet 50 työpaikkaa sitovasti elinkeinotoimen suunnitelmassa syntyvät? Lapset joutuisivat parakkikouluun.

Hieman tuntuu siltä, että elinkeinotoimi vielä nolaa itsensä, koska tavoitteista jäädään niin kauas..
1001 uutta työpaikkaa pitäisi syntyä, nyt oli vuodelle 50 eikä siihenkään taideta päästä, kun perälauta vuotaa työpaikkoja nopeammin kuin uusia syntyy.

ei näytä kovinkaan hyvältä.. ainakaan tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta..

Aika näyttää .... Sekin on mahdollista että nuorta väkeä aletaan saada lisää kun pks seudun asumisen kalleus ja samaan aikaan palkkatason laskeminen alkaakin kääntää Heinolan asemia. Olemme useampaan suuntaan potentiaalia asumis/työssäkäynti aluetta.
.? Mutta aina kannattaa olla negatiivinen, ei ainakaan pety ? 😉

Keikarointia koko asiat, oman nenän nostamista ja itsekehua. Jos 'masu' täysi hyvä olla kuin pienellä lapsella.
Syömävelkaa riittää tuleville vuosille.
Oliko ensi vuonna jo kuntavaalit?
Kyllä on taasen tori täynnä keikareita nyt on ollut läppäri miehet poissa!

Vai olisiko se elinkeinotoimiston tavoite ollut, että vain -1000 työpaikkaa lähivuosina.

Mitä elinkeinotoimen viranhaltijoiden palkat ja määrärahat maksavat veronmaksajille? Mitä maksaa elinkeinotoimen tilaama Heinolan brändi "pieni kaupunki, iso elämä" ja mitä hyötyä siitä on työllisyyden hoidossa tai väestön vähenemisessä?

Entinen lause. Heinolassa on hyvä kasvaa isoksi. Isot muuttaa muualle mistä saa työtä. Kuihtuva eläkeläiskaupunki ei toivu yhdessä yössä.

Kaupungin päättäjät eivät tunnusta tosiasioita, vaan ovat investoimassa kymmeniä miljoonia lainarahaa ja kuka sen lainan maksaa? - ikääntyvät, matalatuloiset ja ennen kaikkea hurjaa vauhtia vähenevät asukkaat. Tämä tarkoittaa, että nykyiset päättäjät sinetöivät rajun velkaantumisen, joka pakottaa asukkaiden kaikotessa nostamaan veroja.
Verojen korotus taas johtaa kilpailukyvyn laskuun (entisestään), joten taantumisen kierrettä on tällä hallitsemattomalla investoimisella mahdotonta katkaista.
Kaupungin kehitystä ohjataan ala-arvoisella talousosaamisella, eikä paljon suitsutettu energiarahasto pelasta tilannetta, sillä velkamäärä tulee ylittämään rahaston arvon ja rahaston säilyttäminen tulee asukkaiden vähetessä olemaan entistä välttämättömämpää jotta kaupungin tunnusluvut eivät romahda.

Lapsiperheet lähtevät surkeiden kouluolojen vuoksi. Jo yli puolet koululaisista käy koulua parakeissa. Parakit tulevat maksamaan vuokrina 2 miljoonaa euroa joka vuosi. Ensin odotettiin investointipäätlstä koulut vai Hopeasillan uudisrakennus. Hopeasilta voitti, vaikka se on homeeton ja peruskorjattu. Sitten odotettiin kouluverkkoselvitystä... mitähän nyt odotetaan...
Uusia perheitä ei Heinolaan muuta, kun kouluolot ovat huonot. Palvelut siirtyvät Lahteen ja yhteisöllisyys Heinolassa on olematonta - ei minkäänlaista asukkaiden huomioimista, mistä kertoo esim. HEINOLA-talon puuttuminen, jossa yhdistykset ja asukkaat voisivat kokoontua ja harrastaa yhdessä. Joten väestökato.jatkuu... verotulot vähenevät ja palvelut loppuvat tai ainakin heikkevät. Asukasluku on jo alle 19.400.

Kuka maksaa ?
Ei Raili, ei Heimo, ei Nina eikä Ilkka, ei Seppä ei sälli, kuka maksaa?
Ehkä Ida tai Ada, voi olla Allah ta Jashmin, kukahan nää maksaa. Voi olla että ei kukaan.

Vink vink
Lisää teollisuustontteja ja -halleja, vuokra tai ostohinta nimellinen. Näkyvä mainoskampanja päälle. Kaupunki ei ainakaan jää tappiolle. Se niistä konsulteista.

Seppä valitti Hopeasillasta, vai oliko se Rullanpuistosta (IH 25.11.)?
Eikö valtuutetuilla ollut mitään väliä sillä, miten rahoja käytetään? Olisi edes joku muukin purnannut päätöksestä.

Mutta tällaista tämä päätöksenteko on. Pari ryhmyriä juonittelee keskenään ja laittaa jäsenensä riviin, jolloin etukäteen on tiedossa, että ryhmyrien sopimus tulee valtuuston tai lautakunnan päätökseksi.
Jos joukossa sattuisi olemaan joku, joka osaa enemmän kuin ryhmyrit, niin häntä sitoo kirjoittamaton sääntö: jos on tiedossa, että enemmistöllä on ohjeet päätöksen tekoon, niin sitten päätöksentekotilanteessa ollaan hiljaa, koska päätös ei kuitenkan muutu. Tällä tavalla(ko) kukin päättäjä edustaa parhaalla mahdollisella tavalla äänestäjiään.

Olisipa eduskuntakin samanlainen. Kun hallituspuolueiden pomot sopivat jostakin ja kertovat ryhmilleen miten asiat ovat, niin muut ovat hiljaa. Sillä lailla - tällä lailla -"demokratia toteutuu". Miksi valtakunnan hallinto ei kuitenkaan toimi tällä tavoin? Sixpäck oli aika lähellä tällaista yritystä, mutta kaatui mahdottomuuteensa.

Miksi sitten kunnissa toimitaan ikään kuin oppositiota ei ole? Kaupunginhallitukseen otetaan kaikista ryhmistä edustajia kuuntelemaan mitä kaksi suurimman ryhmän edustajaa ovat päättäneet ja sitten "hyvän yhteistyön" nimissä 43 valtuutettua nyt ja valitettavasti tulevaisuudessakin päättävät mitä pari ryhmyriä on sopinut.

Olisiko sittenkin demokraattisempaa, että kunnalliselämässäkin olisi näkyvää oppositiopolitiikkaa. Tällöin kuntalaiset saisivat ainakin peremmin tietoonsa, miksi esimerkiksi Hopeasilta rakennetaan kaksikerroksisena rinnetontille vaikka
Suomen rakentamismääräysten mukainen periaate on, että palvelutalot tulee rakentaa tasamaalle ja yksikerroksisena. Attendo on lukenut ohjeet ja toteuttaa palvelutalon puolet halvemmalla hoitopaikka kohden.

Rullanpuistosta on muuten todettava, että siitä tulee ylivertaisesti kallein puisto kaupunkilaisten käyskennellä. Riittääköhän muutaman tuhannen puistoneliön rakentamiseen puolimiljoonaa euroakaan? Ai niin, mutta ehkäpä puisto pysyy entisellään, mutta Hopeasillan tontti ehostuu ja sen kustannukset alenevat.
Arvataan yhdessä, että käykö niin, että kun lopullista tilinpäätöstä Hopeasilta-hankkeesta esitellään, ei Rullanpuistosta puhuta sanallakaan. Sinne katosi puolimiljoonaa.

Näin se menee, kuten edellinen postaus kertoo.

Mihin Heinolassa tarvitaan vastuullisia (virkavastuu?) viranhaltijoita jos ryhmyrit tekevät päätösesitykset valtuuston hyväksyttäväksi? Onko käytäntö kuntalain mukainen? Mikä oli ohjausryhmän rooli ja merkitys Hopea-silta-hankkeessa?

Kyllä moinen hanke on päättäjiltä veronmaksajien rahojen tuhlausta!
Eikö parempaan pystytty?Vaikuttaa täysin leväperäiseltä ja osaamattomalta touhulta, kun päättäjät söheltävät miljoonat tuollaiseen pömpeliin.

joko RH:lle on oma huoneisto varattuna?

Eipä taidakaan riittää brändi "Iso elämä pikku-Heinolassa" houkuttamaan uusia yrittäjiä Heinolaan.
Myös Torikahvilan yrittäjien päiväkahvit eivät riitä, kun yrittäjiä yritetään houkutella muualta. Hannu Ulmanen kirjoittaa aivain oikein "Heinolasta katoaa perusteollisuutta" Itä-Hämeessä 25.11.
"Heinola oli laatikkotehtaan (Stora Enson Heinolan tehdas) tapauksessa tapansa mukaan pahasti myöhässä.
Olisi luullut, että kymmenen vuotta sitten tapahtunut vaneritehtaan ja myöhemmin Reumasäätiön sairaalan lopetus olisi opettanut jotain", totee Ulmanen mielipidekirjoituksessa IH:ssa.

Ehkäpä Heinolan elinkeinostrategiana toteutetaan "kannettu vesi ei kaivossa pysy" strategiaa... eli ei mitään yritysten saamiseksi ja pysymiseksi Heinolassa kannata yrittää... eihän se tulosta kuitenkaa tuota?

Onhan se hienoa, kun tuo tekonurmikenttä saadaan kylälle.
Toivottavasti löytyy myös rollaattoriparkkeja sekä isoille
invataxeille parkit, koska palloilijoiden keski-ikä tulee olemaan 70 v...
Myös ambulanssiparkki suotavaa, onhan ensihoito tärkeää...

Lopettakaa Heinola. Hyvää yötä.

Miten olisi kuitenkin ilmaisten masennuspillerien jako torilla esim. perjantaisin?

Taitaa tuo 2040 -ennuste olla vähän turhankin optimistinen? Millä käännetään muuttovirta Heinolaan. Virta vie, mutta väärään suuntaan..

Liian sisäsiittosia ihmisiä jotta siellä joku haluais asua.