ikuisesti kotipaikan rannassa, mitä se pitää sisällään. Kun oikeudenhaltija tulee niin vanhaksi että ei sinne itse pääse, voiko avustaja olla mukana koko ajan, ottaa esim. aurinko vanhuksen mukana, vaikka aamusta iltaan virkistyä??
Voiko siellä virkistyä kuinka paljon tahansa, missä menee raja, mitä sisältyy virkistymiseen? Pitää rannassa juhlat, venetsialaiset, uida ystävän, lastenlasten kanssa joka päivä?
Saako rannan omistaja tehdä rannalle mitä haluaa vaikka rakentaa täyteen yms. siten vaikka et siellä on vaikea virkistysoikeuden omistavan enää virkistyä? Entä pitääkö omistjan kysyä lupa virkistysoikeuden haltijalta rannan muutostoimiin?
Voiko siellä virkistyä kuinka paljon tahansa, missä menee raja, mitä sisältyy virkistymiseen? Pitää rannassa juhlat, venetsialaiset, uida ystävän, lastenlasten kanssa joka päivä?
Saako rannan omistaja tehdä rannalle mitä haluaa vaikka rakentaa täyteen yms. siten vaikka et siellä on vaikea virkistysoikeuden omistavan enää virkistyä? Entä pitääkö omistjan kysyä lupa virkistysoikeuden haltijalta rannan muutostoimiin?
Vastaukset 19
Vanhimmat
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=252131&tstart=0
Keskustelua "Kuinka kauan on ikuisesti?"
Tässä voisi ihan ensimmäiseksi esittää vastavuoroisesti kysymyksen, että onko tämä kiinteistörasite tullut perinnön myötä vai millaisisssa asiakirjoissa siitä on mainittu?
Virkistys oikeus ei tarkoita erikseen yhtään mitään ja se ei voi olla loputon ja jos virkistys oikeus on saatu perintönä ja tai ostaessa jokin paikka tms. niin ei se ole päätymätön ja sisällytettään vain sen yhden ainoan kertaisuutena. sitä ei voi periä.
Kysymys on pysyvästä virkistysoikeudesta, joka voi saada myös perintönä. Jos virkistysoikeutta ei ole tarkemmin määritelty, kannattaa kiinteistön omistajan kanssa yhdessä määritellä, mitä se sisältää.
Omistaja ei saa rakentaa siten, että virkistysoikeus menettää merkityksensä, mutta ei hän virkistysoikeuden haltijalta lupaa tarvitse rakentamiselle.
Missähän "Asiapaperissa" maininta on? Koska se on tehty ja ketä sen on allekirjoittaneet ja missä ominaisuudessa? Onko "oikeudenhaltija" nimetty? Kun siitä on mainittu, eikö sen sisällöstä ole mitään?
Henkilöillä ei ole ikuisia oikeuksia, vain määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia.
Meinaatko, että seuraava ehto on kielletty?
Kiinteistön myyjällä on pysyvä virkistysoikeus kiinteistön maa-alueella aina kymmeneen metriin asti rantaviivasta laskettuna sekä välittömästi sen edessä sijaitsevalla vesi-alueella.
Ei tietenkään ole kielletty mutta vaikka siinä on sana ikuinen, se ei ole ikuinen vaan määräaikainen.
Esimerkissä on tarkasti yksilöity oikeutettu (myyjä), oikeus (käyttää kiinteistön maa-alueetta aina kymmeneen metriin asti rantaviivasta laskettuna sekä välittömästi sen edessä sijaitsevalla vesi-aluetta virkistykseen) ja oikeuden kesto tulee määräaikaisena, koska ihmisillä on "parasta ennen päivämäärä" (niin kauan kun myyjä on olemassa). Huonoksi tuon lausekkeen tekee kun sanan virkistys voi ymmärtää monella eri tavalla (uinti, auringonotto jne.).
>>oikeuden kesto tulee määräaikaisena, koska ihmisillä on "parasta ennen päivämäärä">>
Tämä ei pidä paikkaansa. Määräaikainen oikeus olisi kyseessä, jos ehto olisi muotoa "elinikäinen". Kun sovitaan pysyvästä oikeudesta, se on pysyvä ja oikeudenhaltijan kuollessa se siirtyy perintönä oikeudenomistajille.
Käsityksesi on sopimusvapauden vastainen, joka kuitenkin on laissakin vahvistettu (maakaari 2 luku 9§).
"Myyjän ja ostajan on täytettävä velvoitteensa sopimuksen mukaisesti, jollei jäljempänä toisin säädetä.
Sopimuksella saadaan poiketa tämän lain mukaan myyjälle tai ostajalle kuuluvista oikeuksista ja velvoitteista. Ostajan 17–34 §:n mukaisia oikeuksia voidaan rajoittaa vain sopimalla yksilöidysti siitä, millä tavalla hänen asemansa poikkeaa laissa säädetystä."
Ehkä sinun kannattaisi tutustua mitä tarkoittaa käsite henkilökohtainen oikeus.
Mutta muuten. Kiinteistöön ei voi saada sopimusperusteisesti muuta ”ikuisesti” pysyvää oikeutta kuin omistusoikeuden. Suomessa ei ole lakia erityisistä oikeuksista(valitettavasti), eikä maakaari säädä niistä muuta kuin kirjaamisoikeutetuista ja velvoitetuista, joten analogisesti soveltuvana on sovellettu maanvuokralakia. Maanvuokralain esitöissä nimenomaan mainitaan (muistelen, että maakaaritoimikunnan ehdotuksessa myös), että pysyvä oikeus muulle kuin omistajalle ei ole mahdollista, ja jos muusta ei ole sovittu noudatetaan maanvuokralain oletuksia sopimuksen kestosta tai maksimi kestosta. Aivan samasta syystä hallinnanjakosopimusten ei ole katsottu voivan olevan ikuisia, vaikka maakaari tai muu laki ei asiasta suoraan säätele.
Jos mielestäsi kyseessä ei olisi määräaikainen sopimusperusteinen oikeus, olisi kyseessä toistaiseksi voimassa oleva sopimusperusteinen oikeus ja näin ollen irtisanottavissa, milloin vain sopimusoikeuden yleisten oppien mukaisesti. Itse kuitenkin katsoisin tuollaisen ehdon määräaikaiseksi ihan jo osapuolten tarkoituksen suojaamiseksi.
Mainittu oikeus on toki henkilökohtainen, mutta sitä ei ole sovittu elinikäiseksi. Et ole tuonut esiin mitään lainsäädännöllistä estettä sopia pysyvästä oikeudesta kiinteistökaupan yhteydessä.
Maanvuokralakia ei sovelleta mainittuun oikeuteen, ei edes analogisesti.
Maanvuokralaki 1 §: Sopimukseen, jolla kiinteistö tai alue annetaan määräajaksi tai toistaiseksi vuokralle määräsuuruista maksua vastaan, on sovellettava, mitä tässä laissa säädetään.
>>> (muistelen, että maakaaritoimikunnan ehdotuksessa myös), että pysyvä oikeus muulle kuin omistajalle ei ole mahdollista<<<
Tässä muistelet asiaa ilmeisen virheellisesti. Pysyvän oikeuden kirjaaminen kiinteistörekisteriin ei ole maakaaren mukaan mahdollista. Ks. maakaari 14 luku 1 §
"Erityistä oikeutta ei saa kirjata, jos se on pysyvä taikka voimassa jonkin kiinteistön tai alueen hyväksi"
Samalla kun maakaari kieltää pysyvältä oikeudelta kirjattavuuden, se mainitessaan sen tulee vahvistaneeksi, että pysyvistä oikeuksista voidaan sopimusvapauden mukaisesti sopia. "Ikuinen" on väärä termi, koska mikään ei kaiketi ole ikuista (ei edes maailmankaikkeus).
Viittauksesi kiinteistön hallinnajakosopimuksiin on epäonnistunut. Hallinnajakosopimusta koskee samat säännöt kuin muitakin erityisiä oikeuksia. Sitä ei voi maakaaren mukaan kirjata, jos se olisi pysyvä. Hallinnanjakosopimuksen sopimisen tarkoitus sen osapuolilla on saada sivullissuojaa mahdollista uutta ostajaa kohtaan, joka tulee kaupan myötä kiinteistön osan yhteisomistajaksi. Tämä tarkoitus ei toteutuisi, jos hallinnanjakosopimusta ei saisi kirjattua, koska vain kirjattuna oikeus on julkinen. Siksi kukaan ei luonnollisesti sovi pysyvästä hallinnanjaosta.
>>>Jos mielestäsi kyseessä ei olisi määräaikainen sopimusperusteinen oikeus, olisi kyseessä toistaiseksi voimassa oleva sopimusperusteinen oikeus ja näin ollen irtisanottavissa,<<<
Asettaisit pakottavaa oikeutta tietylle sopimustyypille eli pysyvästä oikeudesta sopimiselle. Siihen pitäisi olla laissa selvä ja yksiselitteinen määräys. Sellaista ei ole, vaan päin vastoin maakaaressa on jopa säädetty sopimusvapaudesta.
Käsityksesi on siis virheellinen. Pysyvästä oikeudesta tehtyä sopimusta ei voida irtisanoa, ellei niin ole sovittu.
Kaikkia sopimuksia voidaan arvioida niiden kohtuullisuuden mukaan. Kohtuuttomuutta arvioidaan tapauskohtaisesti. Suhteellisen vähäinen virkistysoikeus jollekin henkilölle ei rajoita maanomistajan oikeutta kohtuuttomasti (ei edes pysyvänä).
Niinpä pysyvästä oikeudesta voidaan sopia niin kuin sopimusvapauden piirissä muitakin sopimuksia.
"Maanvuokralaki 1 §: Sopimukseen, jolla kiinteistö tai alue annetaan määräajaksi tai toistaiseksi vuokralle määräsuuruista maksua vastaan, on sovellettava, mitä tässä laissa säädetään."
Eli sopimus tai sopimuksenlauseke, jolla annetaan jollekin oikeus käyttää tiettyä maa-aluetta virkistyskäyttöön ei mielestäsi sovellu? Eikö esimerkki lausekkeesi sanonut, että jollekin annetaan käyttöoikeus rajattuun maa-alueeseen? Eikö tuota oikeutta ole huomioitu kauppahinnassa (maksua vastaan)?
"Viittauksesi kiinteistön hallinnajakosopimuksiin on epäonnistunut."
Kartio, Kiinteistön hallinnanjakosopimuksesta, sen kohteesta ja voimassaoloajasta 2007, suosittelen lukemaan ihan kokonaan mutta ainakin s.205-208 teoksessa Sopimus, vastuu, velvoite Juhlajulkaisu Ari Saarnilehto 2007. Myös alaviitteissä mainutut lähteet voisi auttaa sinua. On myös Edilexissä.
"Hallinnanjakosopimuksen sopimisen tarkoitus sen osapuolilla on saada sivullissuojaa mahdollista uutta ostajaa kohtaan, joka tulee kaupan myötä kiinteistön osan yhteisomistajaksi."
Hallinnanjakosopimuksen tarkoitus on jakaa kiinteistön hallinta osaomistajien kesken, kuten nimi jo vihjaisee. Hallinnanjakosopimuksen kirjauksen tarkoitus on tuo sinun kertomasi.
"Pysyvästä oikeudesta tehtyä sopimusta ei voida irtisanoa, ellei niin ole sovittu."
"Niinpä pysyvästä oikeudesta voidaan sopia niin kuin sopimusvapauden piirissä muitakin sopimuksia. "
Suosittelen että luet hieman Hemmon, Saarnilehdon yms perusteoksia sopimusoikeudesta. Jos kestosopimuksen voimassaoloaikaa ei ole määritelty se on normaalisti irtisanottavissa koska vain. Jos irtisanomisoikeutta on rajattu se voi olla kohtuullinen ottaen huomioon sopimuksen luonne ja rajauksen tarkkuus. Mikään kestosopimus ei ole niin ikuinen tai pysyvä, niin ettei se loppuisi joskus (määräaika) tai ettei sitä voisi toinen osapuoli yksipuolisesti irtisanoa loppumaan kohtuullisen ajan kuluttua.
Sinulla on ilmeisesti lukihäiriö??
Sopimus: ..myyjällä on pysyvä virkistysoikeus ...
MVL 1§: Sopimukseen, jolla kiinteistö tai alue annetaan määräajaksi tai toistaiseksi vuokralle...on sovellettava...
>>Kartio, Kiinteistön hallinnanjakosopimuksesta<<
Niin sielläkö on jokin lainkohta, joka kieltää mainitsemani sopimuksen? Vastauksesi tähän uupuu edellen.
Perustelit pysyvän oikeuden pätemättömyyttä viittaamalla mm. hallinnanjakosopimuksiin. Totesit sitten: "Aivan samasta syystä hallinnanjakosopimusten ei ole katsottu voivan olevan ikuisia, vaikka maakaari tai muu laki ei asiasta suoraan säätele."
Nyt kirjotit: "Hallinnanjakosopimuksen tarkoitus on jakaa kiinteistön hallinta osaomistajien kesken, kuten nimi jo vihjaisee. Hallinnanjakosopimuksen kirjauksen tarkoitus on tuo sinun kertomasi."
Tästä olemme samaa mieltä, mutta miten huomautuksesi liittyy itse asiaan? Hallinnanjakosopimuksen voimassa olemisen pysyvyyttä ei ole missään kielletty. Sen sijaan totesin, että pysyvän hallinnanjakosopimuksen kirjaaminen ei onnistu. Juuri siksi sellaisia sopimuksia ei tehdä., vaikka haluttaessa voitaisiinkin.
>>Jos irtisanomisoikeutta on rajattu se voi olla kohtuullinen ottaen huomioon sopimuksen luonne ja rajauksen tarkkuus.<<
Jahas. Olemme ilmeisesti sittenkin samaa mieltä itse asiasta, eli pysyviä sopimuksia voi olla olemassa, kunhan se on yksittäistapauksessa kohtuullista, kuten aiemmin kirjoitin.
Kirjallisuusviittauksesi ovat tarpeettomia, kun et tuo esiin sitä lainkohtaa, mikä mainitun sopimusehdon kieltää. Olen lukenut mysö laajasti Hemmon yms. teoksia. Missään niissä ei ole todettu kertomiasi sopimusvapauden rajoituksia.
Tähän liitän vielä ennakkopäätöksen pysyvästä sopimuksesta ilman irtisanomisoikeutta: KKO 1994:95.
Tapauksessa käräjäoikeus oli perusteluissaan todennut: "Oikeustieteellisessä kirjallisuudessa oli katsottu, että osakassopimus oli irtisanomisen varainen, mikäli muuta ei ollut sovittu tai asianosaisten tarkoituksesta muuta johtunut."
Korkein oikeus oli toista mieltä ja piti osakassopimusta pysyvänä ja velvoitti sen iritsanoneen osapuolen korvaamaan aiheuttamansa vahinko.
Kyllä ainakin luetun ymmärtämisessä on jossain…
Jos et vaivaudu lukemaan mitään niin aika vaikeaa on. Artikkelissa väännetään rautalangasta miksi Kartio yhtyy ja viittaa mm Niemeen, Teporaan, jotka sanovat, että maanvuokralaki soveltuu analogisesti kaikkiin kiinteistöihin myönnettyihin erityisiin oikeuksiin.
Ja kun löysit kyseisen, lain löydät varmaan sen 9§
”Jos vuokra-aika on sovittu pitemmäksi kuin tämän lain mukaan on sallittu, päättyy vuokrasuhde sallitun pisimmän vuokra-ajan kuluttua.”
Eli maanvuokralaki soveltuu myös jos joku nerokas on kirjoittanut ”pysyvä” ei pelkästään 1§ ”…määräajaksi tai toistaiseksi…” ja typistää sen lain mukaiseen aikaan, pakottavana lainsäädäntönä.
”Jahas. Olemme ilmeisesti sittenkin samaa mieltä itse asiasta, eli pysyviä sopimuksia voi olla olemassa, kunhan se on yksittäistapauksessa kohtuullista, kuten aiemmin kirjoitin.”
Kirjoitin rajattu, en poistettu. Esimerkiksi määräaikainen, eli jotain aika tai tapahtumaa odottava rajaus on täysin mahdollinen mutta ei pysyvä.
Sitten KKO 1994:95 Kun sen vaivautuu lukemaan 1. kyse on irtaimesta (osake) 2. Osakassopimuksesta 3. määräaikaisesta (niin kauan, kun ovat yhtiön osakkeen omistajia tai yhtiö olemassa)
velvoitti osapuolen korvaamaan vahinko
Noinko?
Vaikeaksi menee, koska et voi kirjoittaa argumenttejasi tänne.
Kun keskustelemme sentää keskustelupalstalla, voisin odottaa, että kertoisit, miksi mainitsemani pysyvä sopimus on lainvastainen tai muuten pätemätön.
Vaikeaa edes tajuta. Perityykö oikeus lapselleni? Ja mitä virkistymisoikeus sisältää?
Ja mikä oikeus on nautintaoikeus? Oikeus kalastella?
"Määritelmä rajoitetut esineoikeudet, joiden sisältönä on oikeus käyttää toiselle kuuluvaa esinettä, vastaavaa kohdetta tai aluetta
Selite Käyttöoikeus voi kohdistua irtaimeen tai kiinteään omaisuuteen. Kiinteään omaisuuteen kohdistuva käyttöoikeus on maakaaren mukainen erityinen oikeus. Käyttöoikeus voi syntyä sopimuksella tai muulla oikeustoimella, pakkolunastamalla tai kiinteistötoimituksella. Aiemmin käytettiin usein käsitettä nautintaoikeus."
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:käyttöoikeudet