Pelehdintä Sahaniemessä jatkuu?

Joopa joo! Kun kotisivun tarinan lukee tarkasti Olavi Kalevan esittämien asioiden ja niiden perustelujen osalta, niin kyllä hän on mitä ilmeisemmin hyväksymässä ajatuksen OIptirakin "saunamökkien" rakentelulle Sahaniemeen.

Tässä vielä Lovarin juttu arvioitavaksi:

Kaupunginhallitus sai eilisiltana tilannekatsauksen Optirak Oy:n edustajilta Sahaniemi-hankkeesta. Yhtiö haluaa aloittaa alueen rakentamisen vanhentuneen asemakaavan mukaan vakuuttaakseen rahoittajia hankkeesta.

LOVIISA Sahaniemen kauppakirja kaupungin ja Optirak Oy:n välillä odottaa yhä allekirjoituksia. Pian ratkeaa, tuleeko paperiin nimiä vai raukeaako kauppa.
Kaupunginhallitus sai tilannekatsaukseen eilen pidetyn ylimääräisen kokouksen yhteydessä. Eilisen kokouksen lopputulos oli se, että kaupunginhallitus palaa asiaan seuraavassa kokouksessaan.

Optirak Oy haluaa kaupunginjohtaja Olavi Kalevan mukaan lähteä toteuttamaan Sahaniemen rakentamista pienimuotoisesti, nykyisen voimassaolevan asemakaavan mukaisesti. Rakennuslupaa haettaisiin asemakaavan mukaan, joka tehtiin Bella Loviisa -hankkeelle vuonna 1990 (Sahaniemi I).
Optirakin tavoitteena on näin saada hanke eteenpäin arvioitua nopeammin ja samalla vakuuttaa hankkeesta kiinnostuneita rahoittajia. Yhtiön edustajat kertoivat päättäjille, että yhtiöllä on valmius maksaa kaupungille sovittu kauppahinta, 1,3 miljoonaa euroa.

– Kauppasumman he voisivat saada kokoon jo nyt.
Jos kauppasumma maksettaisiin nyt ja uusi kaavaprosessi veisi arviolta pari vuotta, yrityksellä olisi kuluja, mutta ei tuloja. Nopea käynnistäminen toisi sen sijaan uskottavuutta hankkeelle ja yhtiö voisi myös alkaa myydä kohdetta.
Kaupungin kannalta vanhan asemakaavan mukainen toteutus on kuitenkin hankala, sillä vanhan kaavan valmistumisen jälkeen tulvansuojelumääräykset ovat kiristyneet ja myös saastuneiden maiden puhdistaminen on otettava kaavassa huomioon. Vanhaan asemakaavan olisikin tehtävä poikkeamia.

Lisäksi vanhan asemakaavan käyttäminen ei ole jo tehtyjen sopimusten mukainen, Kaleva huomauttaa ja lisää, että se ei ole kaupungin intressissä.
Optirakin ja kaupungin edustajat jatkavat keskusteluja ja seuraava tapaaminen pidetään perjantaina 16.9.
– Siihen mennessä saamme parempia luonnoksia siitä, mistä pienimuotoinen rakentaminen voisi alkaa. Sen pohjalta keskustelemme.

Kaupunginhallituksen on määrä ottaa lopullinen kanta uuteen tilanteeseen maanantaina 19.9. Siihen mennessä selvitetään, ovatko Optirakin muutostoiveet mahdollisia kaavoituksen kannalta ja myös juridisesti.
Mikäli kaupunginhallitus pitäytyy jo sovitussa, asia ei etene valtuustoon. Jos kaupunginhallitus kallistuu Optrakin esittämien muutosten kannalle, asia menee vielä kaupunginvaltuuston käsittelyyn.

Alun perin 1,3 miljoonan euron kaupan odotettiin syntyvän aikaisintaan viime vuoden lopulla. Kauppakirjan allekirjoittamiseen saakka ei ole kuitenkaan päästy, sillä Optirak Oy ei ole edennyt omissa neuvotteluissaan hankkeen rahoittajien kanssa. Ainakin yksi mahdollinen rahoittaja on vetäytynyt hankkeesta. Tiettävästi osaa rahoittajakandidaateista on epäilyttänyt alueen saastuneiden maiden puhdistuksesta syntyvät kustannukset.

Sahaniemen maaperän saastuneisuutta on selvitetty kolme kertaa: Ramboll Oy on tehnyt alueella selvityksiä kolmeen eri otteeseen syksyllä 2015. Lisäksi Loviisan kaupungin yhdyskuntatekniikka on tehnyt laskelman alueen puhdistuskustannuksista maaliskuussa 2005.
Kaupungin ja Optirak Oy:n väliseen kauppakirjaan liittyvät liiteasiakirjat, eli kehityssopimus, alueen kaavoituksen käynnistämissopimus sekä maankäyttösopimus ovat jo valmiit, mutta varsinaista kauppakirjaa ei ole allekirjoitettu. Hankkeen rahoittajatahot ovat olleet valmiita tulemaan julkisuuteen vasta sitten, kun kauppakirja on allekirjoitettu.

Vanhoja suunnitelmia

Loviisan Sahaniemeä on yritetty kehittää jo 1990-luvun alusta lähtien. Silloin Sahaniemeen suunniteltiin Bella Loviisaa, merellistä asuinaluetta. Alueelle suunniteltiin silloin kansainvälistä kylpylä- ja kongressihotellia, satamaterminaali laivoja ja pienveneilijöitä palvelemaan sekä osittain veden päälle rakennettavia terassitaloja.

Myös yksityisen Feria Finland -suunnitelman tarkoituksena oli hyödyntää myös Sahaniemeä. Sinne kaavailtiin Sahaniemi Centeriä, loma- ja virkistyskeskusta, joka piti sisällään uivia loistohotelleja, ravintoloita, katettuja tenniskenttiä sekä lämmitetyn meriuimalan. Hanketta suunniteltiin vuonna 2002. Uusimmassa suunnitelmassa Sahaniemeen on kaavailtu asuntoja ja kylpylä-hotellia.

Marita Itävuori

Lovarin nettijuttu on todella mielenkiintoinen ”raportti” Sahaniemen hankkeen tilasta.

Jutun perusteella on todella vaikea ymmärtää Olavi Kalevan ja kaupunginhallituksen puuhastelua, kuinka lapsenuskoista ja päätöksentekoon kyvytön väki johtaa Loviisan kaupunkia ja päättää sen tulevaisuudesta ja rahankäytöstä?

Neuvottelut ovat ”edenneet” (kestäneet) lähes kolme vuotta Optirakin johdolla ja sen eduksi 6-0. Aluksi oli mahtipontiset visiot ja tarve kaavoittaa 40 000 m2 rakennusala. Suunnitelmissa LUXUSTA oleva kylpylä ja asunnot, jopa kelluvista asunnoista nähtiin unta. Eikä siinnä vielä kaikki. Tarinoihin kuului myös innovatiiviset uusiutuvan energian mega-hankkeet, mm. geotermistä lämpöä 8 000 metrin syvyydestä hyödyntävä laitos. Ilmeisesti samalla periaatteella toimiva lämpölaitos on rakenteilla Espoon Otaniemessä, hinta noin 30 miljoonaa euroa.

Lovarin jutun perusteella Optirakilla on nyt ongelma: ei ole rahaa, ei rahoitusta eikä uskottavuutta Sahaniemen hankkeeseen, lisäksi tarinoiden perusteella ei näytä olevan ostajia tähän attraktiiviseen hankkeeseen.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mia H-W tuli kesällä päättäväisenä julkisuuteen kannallaan, että Sahaniemen kaupasta tehdään päätös elokuun (2016) aikana. Eipä Mian tahtotilasta huolimatta kyetty päättämään mitään, vaan taas ovat Kaleva, Fronden ja kaupunginhallitus suostuneet vedätykseen. Kaupunginhallitus sai tilannekatsaukseen tiistaina pidetyn ylimääräisen kokouksen yhteydessä. Nyt Optirakin ja kaupungin edustajat jatkavat keskusteluja ja seuraava tapaaminen pidetään perjantaina 16.9.2016 ja nykytarinan mukaan kaupunginhallituksen on määrä ottaa lopullinen kanta kaupan/hankkeen uuteen tilanteeseen maanantaina 19.9.2016.

Yhtiön edustajat kertoivat päättäjille, että yhtiöllä on valmius maksaa kaupungille sovittu kauppahinta, 1,3 miljoonaa euroa. Hankkeen kannalta kauppahinta on peanuts, sillä hankeen käynnistäminen vaatii aikaa vuosia ja vähintään 10 -30 miljoonaa euroa, mm. kaavoitus, maaperän puhdistus ja maanvaihto, infran rakentaminen, eikä tällöin ole vielä merkittävää myytävää. Jos geoterminen lämpöhanke on edelleen suunnitelmissa, niin ainakin 30 miljoonaa euroa edelliseen lisää. Selityksiin kuuluu jo ennestään tarina, että mahdollinen rahoittaja on vetäytynyt hankkeesta. Herää kysymys onko uskottavia rahoittajia ollut mukana koko hankkeen aikana? Ainakin voi todeta sen, että Sahaniemen myynnin käynnistyessä 2013, jolloin kaikki uskottavuuden omaavat suuret rakennusliikkeet sanoivat ”kiitos ei”, ilmeisesti olivat realisteja.

Kalevan mukaan Optirak Oy haluaa lähteä toteuttamaan Sahaniemen rakentamista pienimuotoisesti. Rakennuslupaa haettaisiin asemakaavan mukaan, joka tehtiin Bella Loviisa -hankkeelle vuonna 1990, näin Optirak vakuuttaa hankkeesta kiinnostuneita rahoittajia. Eikö kaupunginhallitus ole itse huolissa siitä miten se tulee vakuuttuneeksi Sahaniemen hankkeen reaalisuudesta? Millä tosiasioilla Kaleva ja kaupunginhallitus voivat perustella kaupungin asukkaille, lähes kolme vuotta kestäneiden neuvottelujen, ja julkisuuteen kerrottujen positiivisten signaalien jälkeen, uskottavasti ja läpinäkyvästi Sahaniemen myyntiä ja hanketta?
Lovarin (Kalevan) mukaan ”kaupungin kannalta vanhan asemakaavan mukainen toteutus on kuitenkin hankala, sillä vanhan kaavan valmistumisen jälkeen tulvansuojelumääräykset ovat kiristyneet ja myös saastuneiden maiden puhdistaminen on otettava kaavassa huomioon.

”Vanhaan asemakaavan olisikin tehtävä poikkeamia.” Kalevan ja kaupunginhallituksen kannattaa tutustua maankäyttö- ja rakennuslakiin ja kysyä teknisen keskuksen asiantuntijoilta neuvoa, siitä minkälaiseen valmisteluprosessiin kaavasta poikkeaminen johtaisi Sahaniemellä? Käytännössä lopputulos on aina, että Sahaniemen alueelle on laadittava uusi asemakaavan, mikä joka tapauksessa mahdollistaa valitusprosessit, so. 2-3 vuotta odotusta hankkeesta kiinnostuneille rahoittajille.

Edellä olevan perusteella voi yhteenvetona todeta, että juttujen varaan ja humuksen päälle ei voi rakentaa. Kauppaa ei kannata tehdä tyhjätaskujen ja uskottavuutta puuttuvan kanssa.

Hyvät nimimerkit. KYLLÄ LOVIISASSA VOI. Optirak Oy:n fantastisten fiktiosuunnitelmien edessä Kaleva ja kaupunginhallitus on polvillaan ja pitkään.

Raatihuoneella on päällä todellinen satubuumi ja sille pitäisi antaa uusi virallinen nimi: Willekulla II.

Satua vai totta? Jos Optirak on satu kuten näyttää olevan, niin onhan kaupunginhallituksella oma konsultti piirissään. Annetaan tehtävä hänelle provikapalkalla. On taas kotikaupungin ja sen yrittäjien hyväksi ja onnistumistodennäköisyys yhtä suuri.

Paikallinen osaava konsultti voisi korvata myöskin turhanaikaisen ja veronmaksajille kalliiksi tulevan kehitysjohtajan joka tuntuu vain tilaavan/teettävän omat hommansa konsulteilla, kuten esimerkiksi Posintralla. Siten myös sikakalliista Posintrasta päästäisiin eroon. Onko Posintra saanut aikaan mitään muuta konkreettista kuin jättimäisiä laskuja? Viimeisin Posintralta tilattu kehitys-sketsi on Loviisan Särmä!

Luohan Posintra kuten yrittäjätkin ja niiden yhdistys positiivista ajattelua kaupunkiin. Positiivinenhan pitää olla, vaikka hullummissakin asioissa ajatuksella entäs, jos onnistutaankin, vaikkakin se epätodennäköistä onkin. Hymyile ja naura.

Tänään selviää (ehkä) onko kaupunginhallituksen jäsenillä ymmärrystä ja uskallusta itsenäiseen, kaupungin ja sen asukkaan tarpeet ja edut varmistavaan Sahaniemen myynnin ja rakentamisen ratkaisevaan päätökseen. Hanke ei etene valtuuston yli vuoden takaisen päätöksen eikä hallituksen tammikuussa sopimien ja hyväksymien asioiden mukaisesti. Keskustelut ja ajanviete Optirakin kanssa on lopetettava välittömästi, se ei ole uskottava ostaja eikä Sahaniemen rakentaja.

Hankeneuvottelun alussa rahaa ja rahoittajia tuli joka ovesta ja ikkunasta, mutta tarinat ovat muuttuneet. Vakio juttuja ovat olleet lausumat, että ”lomien jälkeen” voidaan hankkeesta päättää ja hommat aloittaa. Nyt hankkeen ja päätösten sisältö on muuttunut armon anelemiseksi, Optirakin uskottavuuden todistamiseksi rahoittajille pitäisi käynnistää pientä rakentamista vaikka poikkeamaluvilla? Ei mitään järkeä, onko kaupunginhallitus valmis ottamaan itselleen kaupungin kehittämistä vuosikymmeniä rasittavan ja heikentävän ongelman?
Miksi hallitus tuhlaa aikaa ja resursseja tyhjätaskujen kanssa? Epäily on, että Optirak on saattanut Loviisan päättäjät ”siunattuun tilaan”, odotetaan Sahaniemen ihmettä. Enää päätösten perusteet eivät löydy sovitusta, rehdistä ja uskottavasta yhteistyöstä, vaan kaupungin neuvottelijan tai neuvottelijoiden kasvojen pelastamisesta ja ostajalle hyväksyttävästä utopiaan perustuvan minimaalisen rakentamisen aloittamisesta. Tarkoitus on ilmeisesti sama kuin käellä, saada omat munat vieraan pesään, jolloin vieras, so. Loviisan kaupunki joutuu hoitamaan ja rahoittamaan mahdotonta hanketta ja lopuksi kaupunki ajetaan pois Sahaniemestä viisaiden juristien avulla, kyllä innovatiivinen yritys aina tarpeen tullen riidan syitä ja sopimusrikkomuksia löytää.

Missä on kaupungin riskienhallinta ja miten se toimii ja kuka siitä vastaa, ilmeisesti sitä ei ole eikä siitä vastaa kukaan. Nähtäväksi jää, onko kaupunginhallituksessa kaupungin edusta huolehtivia luottamushenkilöitä vai hiiriä?

Kukkuu, kukkuu, Sahaniemessä kukkuu jo många år!

Kukkuu, kukkuu, Posintrassa kukkuu jo många år!

Kukkuu, kukkuu, Gråbergetillä kukkuu jo många år!

Miksei kaupunki tai Loviisa maksa vaatimaansa reilua miljoonaa, että päästään rahareiän poraamisen alkuun?

Optirakinhan ei pitänyt olla venäläisten bulvaani?

Lovarin päätoimittaja kaipasi 23.9.2016 pääkirjoituksessaan viranhaltijoille ja luottamushenkilöille äidillistä ja isällistä opastusta. Hyvä on.

Joulupukkia ei ole olemassa ja Sahaniemen 150 miljoonan euron megaprojektiin liittyvät tarinat ovat satua!

Ja parasta nannaa olis laittaa se tuulivoimalapuisto sinne.
Jätemaa rulettaa.

Te olette niin viisaita ja mahtavia tyyppejä, missä teitä voi äänestää? Missä teidän aikaansaannoksia voi ihailla?

Voi sinua tietämätöntä, kun vaadit kuntalaisilta "aikaansaannoksia" ja luulet, että tavallisilla kuntalaisilla on toimivalta kuntaa koskevissa asioissa ja hankkeissa. Yksittäisen luottamushenkilönkin vaikutusmahdollisuudet ovat varsin vähäiset. Älä kuitenkaan ole häpeissäsi, kun ei edes varatuomarin titteli takaa kompetenssia hallintoon kuuluvissa yksinkertaisissa perusasioissa.

Tietolähde Kuntaliitto

KUNNAN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTELMÄ

Kunnan toimielimet

Valtuusto

Perustuslain 121 §:n mukaan kunnan hallinto perustuu kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kunnan ylin toimielin, valtuusto, saa valtuutensa kuntalaisilta kunnallisvaaleissa.

Valtuusto päättää, mitä toimielimiä kunnassa on ja miten toimivalta ja tehtävät jaetaan kunnan viranomaisten kesken. Jokaisessa kunnassa on kuntalain mukaan oltava hallintosääntö, jossa annetaan tarpeelliset määräykset kunnan hallinto- ja päätöksentekomenettelystä. Kunnan johtosäännössä määrätään toimielinten ja viranhaltijoiden toimivallasta.

Kunnan ylimmällä toimielimellä, valtuustolla, on yleinen toimivalta päättää kunnan asukkaiden yhteisistä asioista. Päätösvalta kuuluu valtuustolle, jollei erikseen ole toisin säädetty tai jollei valtuusto ole itse siirtänyt toimivaltaansa kunnan muille viranomaisille vahvistamallaan hallintosäännöllä.

Valtuuston tehtävät on määritelty kuntalain 13 §:ssä. Näitä tehtäviä se ei voi siirtää muiden päätettäviksi.

Valtuuston tehtäviin kuuluu:

•päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista
•päättää hallinnon järjestämisen perusteista
•päättää talouden ja rahoituksen perusteista sekä hyväksyä talousarvio
•päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista
•päättää kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista
•päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta
•valita jäsenet kunnan toimielimiin, jollei jäljempänä toisin säädetä
•päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista
•valita tilintarkastajat
•hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta
•sekä päättää muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista

Taas aivan MAHTAVA postaus, huikee kaveri! Kyllä menee lahjakkuus hukkaan, et millään viittis auttaa Suomea mäessä ja laittaa asiat kuntoon? Ihan timanttia!

Kiitos kunniasta , mutta kiitokset kuuluvat kyllä Kuntaliiton asiantuntijoille.

Hienoa, että Kuntaliiton valistuksesta oli hyötyä. Nyt tiedät, että vastuu ja näytön paikka on luottamushenkilöistä koostuvilla toimielimillä ja viranhaltijoilla niiltä osin ja niissä tehtävissä, kun se on laissa ja johtosäännöissä määrätty. Lue vielä kaupungin kotisivuilta hallintosääntö ja johtajasopimus.

Lapsukaiset odottavat kirjettä Korvatunturilla majailevalta joulupukilta. Kiltit toivovat saavansa joululahjan.

Kaupungin johto odottaa kirjettä Optirakilta. Olisiko idän pakkasukolta tulossa nyt rahoituslahja?

Ehtiikö kirje maanantaiksi perille vai joudutaanko antamaan ihan vaan pienten kirjeen ja rahoituksen toimitusvaikeuksien takia lisäaikaa ensi vuoden puolelle? Maksaako vastaanottaja postimaksu?

Huhujen mukaan kaupunginhallituksen puffetissa olisi tarjolla tuulihattuja!

Geotermisen lämmön hyödyntäminen Sahaniemessä vaatii noin 8 kilometriä syvän reiän poraamisen. Porauslaitteiston kerrottiin mahtuvan konttiin. Mahtuuko se pukinkonttiin?

Jatkuuko Sahaniemen pelehdintä vielä huomisen 31.10.2016 jälkeen?

Kaupunki on neuvotellut Optirak Oy:n kanssa Sahaniemen hankkeesta vuoden 2013 syksystä alkaen, eli jo noin 3 vuotta. Kaupungin valtuusto päätti 9.9.2015 (KV § 81) myydä Sahaniemen maa- ja vesialueen (n. 11ha 4,9 ha) Optirakille 1 315 000 euron kauppahinnalla. Kauppahinta oli alhainen, koska kaupunki hyvitti ostajaa 5 000 000 eurolla alueen pilaantuneiden maiden puhdistuksesta. Edellisen perusteella Optirak Oy ostaa 1 315 000 eurolla Sahaniemen alueen puhdistetuksi hinnoiteltuna.

Valtuuston päätös sisälsi ehdon, että kauppakirja allekirjoitetaan vasta kun kauppakirjaan kuuluvat asiakirjat (Sahaniemen alueen kehittämissopimus, Sahaniemen alueen kaavoituksen käynnistämissopimus, Sahaniemen alueen maankäyttösopimus) on hyväksytty kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 12.1.2016 (§ 3) kaupungin ja Optirak Oy:n väliset sopimukset koskien maakaupan toteuttamista Sahaniemen alueella. Samalla kaupunginhallitus totesi, että kauppakirjan allekirjoittamisen ehdot on kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti täytetty ja kauppakirja voidaan allekirjoittaa. Näin ollen Sahaniemen maakauppa oli 12.1.2016 allekirjoitusta paitsi valmis.

Vaikka kaupungin puolelta kaikki Sahaniemen kaupan sopimusasioiden on väitetty olevan kunnossa, niin kauppakirjaa ei ole allekirjoitettu vieläkään, vaikka on kulunut jo yli 10 kuukautta siitä kun kaupunginhallitus ja ilmeisesti myös ostaja ovat hyväksyneet kaupan ehdot. Mikä estää Sahaniemen maakaupan teon? Onko ongelmana Optirak Oy:n ja koko Sahaniemi-hankeen uskottavuus? Mistä tai keneltä Optirak Oy saa kokoon noin 20 000 000 euroa, jotta hanke voisi käynnistyä uskottavasti? Ilmeisesti hankkeen rahoitus on Optirak Oy:lle ylitsepääsemätön ongelma. Rahoittajille on vaikea osoittaa, miten rakennettaville huippu hintaville asunnoille ja liikkeille sekä kylpylälle löytyy ostajia ja käyttäjiä.

Sahaniemen hankkeesta ovat osapuolet viestittäneet aiemmin positiivista tilannekuvaa ilman varsinaisia tosiasiaperusteita. Esimerkiksi Lovarissa 8.4.2016 kerrottiin, että Sahaniemi kiinnostaa venäläisrahaa. Kirjoituksen lopussa kaupunginjohtaja Olavi Kaleva totesi ”Sangen hyvältä näyttää”. Kesällä hanke ei edennyt. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja antoi kaupanteolle määräajan elokuun loppuun asti, mitään ei tapahtunut. Optirak Oy tuli syyskuussa (2016) julkisuuteen, kertoen lähtevänsä rakentamaan Sahaniemeä pienimuotoisesti vanhan Bella-Loviisan asemakaavan mukaisesti. Rakennuslupahakemuksia luvattiin tulevan kaupungin käsittelyyn syyskuussa. Ilmeisesti lupahakemuksia ei ole tullut.

Näitä Sahaniemi-hankkeen syksyisistä vaiheista on kirjoitettu tämän kirjoitusketjun alkupuolella, ei ole tarpeen tässä toistaa, kannattaa lukea.

Mikä on Sahaniemen tilanne nyt?

Kaupunginhallituksen kokous 9.9.2016 § 254:

”- Kaupunginhallitus kävi keskustelua Sahaniemen kehittämishankkeesta ja Optirak Oy:n kanssa käydyistä neuvotteluista. Kaupunginhallitus päätti, että asiassa on noudatettava kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa tehtyjä päätöksiä, ja että kauppakirja ja siihen liittyvät sopimukset on allekirjoitettava ja kauppahinta maksettava viimeistään 31.10.2016.”

Saapas nähdä mitä tulee? Lovarissa 28.10.2016 oli pieni uutinen ”Sahaniemen maksun takaraja ensi maanantaina”. Kalevan mukaan Optirakin suunnalta ei ole kuulunut mitään. Svenska Yle oli kertonut torstaina, että Optirakin suunnalta oli tulossa kirje. Kaleva oli todennut odottavansa Optirakin kertovan kirjeessä tilanteessa omalta kannaltaan. Uutisessa kerrotaan myös Optirakin toimitusjohtaja Lumisen sanoneen runsas kuukausi sitten Lovarille, kaupunginhallituksen aikataulun olevan liian kireän: Optirak toivoi lisäaikaa ensi vuoden puolelle.

Niinpä niin, tarinoita. Hyvin innovatiivista? Tähänastisen Sahaniemen myynnin ja kehittämishankkeen käsittelyn perusteella voi olla varma, että meno Sahaniemessä jatkuu kuten ennen. Se johtuu johtajuuden puutteesta ja kyvyttömyydestä tunnustaa tosiasiat. Puuttuu vain, että joku vaatisi kaupungilta korvauksia 3 vuotta kestäneistä turhista neuvotteluista ja ajankäytöstä niissä. Tietenkin kaupunki on käyttänyt Sahaniemeen kaupan valmisteluun paljon rahaa, jolla ilmeisesti alue olisi jo kunnostettu kaupunkilaisten virkistys- ja ulkoilukäyttöön.

Täytyy tähän lopuksi kertoa suomalainen kansanviisaus yhdellä kielellä:

KAIKKIA KUSETETAAN JONKINAIKAA JA JOITAKIN KAIKENAIKAA.

Kun minkäänlaista tulosvastuuta ei ole, niin veronmaksajien rahoja ja työaikaa voi käyttää vaikka Sahaniemen tapaisten pilvilinnojen rakenteluun. Käytetyillä rahoilla Sahaniemeen olisi jo rakennettu kaupunkilaisille puisto.

Totta on, että asukkaita Loviisassa kusetetaan ainakin jonkin aikaa, mutta päättäjiä todella kaiken aikaa, kuten Sahaniemen ja Harmaakallion esimerkit osoittavat. Mikä oli muuten sen markkinoidun Aalto yliopiston Rices-hankkeen tulos Harmaakalliosta??

Tuli time out! Kaupunginhallitus päätti sanoa irti sopimuksen ja purkaa kaupan. Eihän sitä alunperin kai ollut tarkoitus rakentaa suunnitelmien mukaan. Pieni alue olisi puhdistettu ja rakennettu rivitaloja. Yli 10 hehtaarin alue ja 5 hehtaaria vettä aidattuna. Kyllä rakentaja olisi lyönyt karvaat kädet yhteen ja nauranut päättäjille.

Pojat, syömään välillä ja sitten ulos leikkimään!

Neuvottelijat, välillä puffettiin virkistäytymään ja sitten avoimen oven kautta Sahaniemelle uusien sopimusten pohjalta leikkimään!

Sitten harjulle perunanuijaa kaatamaan!

Uuden vesitornin suunnittelukilpailuun ja muihin siihen liittyviin oheistoimintoihin käytettiin ainakin 300 000 euroa. Torni ei toteutunut, kun alkuperäinen 2 miljoonan kustannusarvio petti ja hinta nousi peräti 9 miljoonaan, koska vesitornista aiottiin tehdä pienen piirin viihdekeskus penthouse baareineen, uima-altaineen ym. Lopuksi vesitorni korvattiin alavesisäiliöllä, joka tornin ideointivaiheessa vielä oli "teknisesti mahdotonta".

Vesiliikelaitoksen johto vielä esitti pitkään kaupunkilaisille saagaa kuinka tornin suunnitteluun osallistuneelta firmalta peritään korvauksia kustannusarvion pettämisen takia. Vaatimukset odotetusti lässähtivät perusteettomina ja todennäköisesti siksi, että suunnittelu oli tapahtunut laitoksen johdon ohjauksessa ja spekseillä? Kysymys: Kuka keksi sijoittaa viihdekeskuksen tornin nokkaan?

Perunanuijan purku maksaa 200 000. Tornileikki on maksanut 200 000 300 000 = 500 000 euroa!

Mite olis guggenheimi? Helsinki osti jo sataman. http://yle.fi/uutiset/3-9267929

Kaivetaan maailman syvin lämpöreikä valmiiksi hätäapuhommina. Lämmölle on aina käyttöä tällä leveilyasteella.