Onkohan välttämätöntä ko. kestomagneetin olla juuri tietyn tyyppinen saadakseen merkittävästi sähköä syntymään tee se itse generaattorilla.
Arvelisin myynnissä olevien magneettien hinnan olevan kuitenkin suhteellisen korkean.
Kestomagneettejahan on elktroniikkaromujenkin joukossa saatavilla ihan ilmaiseksikin.
Esim. kaiuttimet ja polkupyörän dynamot yms.
Arvelisin myynnissä olevien magneettien hinnan olevan kuitenkin suhteellisen korkean.
Kestomagneettejahan on elktroniikkaromujenkin joukossa saatavilla ihan ilmaiseksikin.
Esim. kaiuttimet ja polkupyörän dynamot yms.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Pitää olla Neodium-magneetteja: Esim
https://www.aliexpress.com/w/wholesale-neodymium-magnet-generator.html
http://www.ebay.com/bhp/neodymium-magnets-n52
https://www.supermagnete.de/eng/
Jos ajattelee tehdä itse, kannattaa valita suoravetoinen generaattori, jossa ei ole takertelu eli ns cogging-ilmiötä.
Tuossa on hyvät ohjeet lapojen rakentamisesta itse generaattorin rakentamiseen:
https://www.scoraigwind.com/pirate oldies/Hugh Piggott Axial-flow PMG wind turbine May 2003.pdf
Tuo linkki ei muodostunut ihan ehjäksi. Otetaan uudestaan:
https://www.scoraigwind.com/pirate oldies/Hugh Piggott Axial-flow PMG wind turbine May 2003.pdf
Eheytetään:
https://is.gd/AwQdQY
Magneettien "merkillä" ei ole mitään väliä, ainoastaan voimakkuus ratkaisee. Tietenkin kaikkien magneettien on hyvä olla samanlaisia ja oikein suunnattuja.
Mutta kun nuo supermagneetit ovat yleensä Neodyim-magneetteja:
https://en.wikipedia.org/wiki/Neodymium_magnet
"A neodymium magnet (also known as NdFeB, NIB or Neo magnet), the most widely used[1] type of rare-earth magnet, is a permanent magnet made from an alloy of neodymium, iron and boron to form the Nd2Fe14B tetragonal crystalline structure.[2] Developed in 1982 by General Motors and Sumitomo Special Metals, neodymium magnets are the strongest type of permanent magnet commercially available.[2][3] They have replaced other types of magnets in the many applications in modern products that require strong permanent magnets, such as motors in cordless tools, hard disk drives and magnetic fasteners."
Elikkä siis magneetin vetovoiman suuruus vaikuttaa suoraan generaattorista ulos saatavaan max. tehoon.
Ptäisi siis pystyä mittaamaan jollakin magneetin vetovoima.
Lisäksi vielä olisi tiedettävä, että mikä on nykyisin käytössä olevan magneetin vetovoiman yksikkö ja millä keinolla se on määritelty / mitattu.
Sitten voisi vertailla eri magneettien tehoa generaattorikäytössä keskenään. Ei riitä, että kaupallisesti määritellään vain jokin magneettityyppi ns. supermagneetiksi ja lätkäistään päälle sikakallis hintalappu. Pitää siis pystyä määrittelemään magneeteille oikea hinta ominaisuuksien ja niistä saatavan hyödyn mukaisesti.
Kyllähän se polkupyörän dynamokin sai pyörään valot kehitettyä, eikä niissäkään kovin kummoiset magneetit olleet. Olipahan vain melko kova polkeminen, kun laittoi valot päälle.
Nykyäänhän patteri- / akkukäyttöiset ledivalot ovat syrjäyttäneet vanhat dynamot ledivalojen pienen virrankulutuksen ansiosta.
Jos niitä magneetteja on vasta etsimässä netistä, löytyy sieltä kait jotain arvoja vertailujen pohjaksi. Jos taas magneetit ovat jo näpeissä voimakkuuksien arviointi on helppoa silloinkin.
Ei ole vielä tiedossa, muuta kuin se että netistä löytyy sekä halpoja, että tosi kalliitakin versioita.
Itsellä on ollut elektroniikka romujen joukossa kautinmagneetteja. En nyt muista, että joko kerkisin viedä jätteen keräykseen, mutta radio- ja tv-korjausliikkeistä varmaan saa ilmaiseksi, kun vain käy pyytämässä vanhoja romuksi menneitä laitteita.
No voi pyhä Sylvi! Noista magneeteista ilmoitetaan tyyppi (seoslaatu), joka kertoo magneetin voimakkuuden. Neodymium-magneeteissa esim. N35 tai N52.
https://www.supermagnete.de/eng/data_table.php Lisäksi noista kannattaa tietää lämpötilan kesto, eli minkä lämpötilan kestää ilman magneetin heikkenemistä.
Noita magneetteja voi myös magnetoida uudestaan, mutta vaati tosi tehokkaita laitteita. Ja hehkutuksella saa magneettisuuden poiskin.
https://www.youtube.com/watch?v=g9_JgAHv59k
https://www.youtube.com/watch?v=bp_y05q7J58
http://rwgresearch.com/open-projects/impulse-magnetizing-experiments/
Voi myös ostaa mittarin, jos ei usko valmistajan ilmoituksia:
http://www.ebay.com/bhp/gauss-meter
Haulla: https://www.google.fi/#q=surplus magnets löytyy ehkä edullisempia laitteista purettuja käytettyjä magneetteja. Nimittäin isot neodymium-magneetit ovat melko arvokkaita.
Monia kokeiluja voi tehdä halvoilla ferriittimagneeteista, joita on esim. kaiuttimissa.
Löysin vähän lisätietoakin generaattorin rakentelusta.
"Taulukko 1. Kestomagneettien magneettisuusarvoja [12]
Laatu T MGOe
N30 1.08-1.12 28-30
N33 1.14-1.17 31-33
N35 1.17-1.21 33-35
N38 1.22-1.26 36-38
N40 1.26-1.29 38-40
N42 1.29-1.32 40-42
N45 1.32-1.37 43-45
N48 1.37-1.42 45-48
N50 1.40-1.46 47-51
N52 1.42-1.47 48-53
Tavallisen ferriittimagneetin magneettisuus n. 3–4 MGOe
Esim: Googlettamalla
"Juho Rekiranta
Pientuulivoimalan rakentaminen ja käyttö"
saa ladattua pdf-tiedoston missä on enemmänkin näistä asioista tietoa.
Vielä tästä magneettisuuden voimakkuudesta tulisi mieleen sellainenkin halpa testauskonsti.
Olisikohan luotettava konsti laittaa tietyn matkan päähän magneetin vetovoimakenttään tietyn suuruinen rautametalli palanen ja mitata sitten jousivaakalla voimakkuus kilogrammoissa esim. (kalapuntarit) Löytynee myöskin erilaisia jousivaakoja erilaisilla mittausarvoilla?
Ei muuta, kuin sitten vertailee magneetteja tämän perusteella tehokkuus järjestykseen?
Miksi pitäisi mittailla, kun valmistaja tai myyjä ilmoittaa riittävällä tarkkudella magneettien ominaisuudet. Jos alkaa leikkimään vaa'alla, niin pitää muistaa se, että vetovoimaan vaikuttaa myös magneettien fyysinen koko. Eli ainoastaan samankokoisia voi verrata keskenään.
Rekirannan generaattorissa ainakin tuo käämitys oli fiksusti tehty. Tosin moni muukin on oivaltanut saman asian. Langassa ja nimenomaan ohmiarvoissa (hukkateho) vois vielä hieman säästää, jos nuo sisä- ja ulkokehän mutkat taittaisi hieman jyrkemmin.
Jos haluaa mittailla romuista otettuja magneetteja vieterivaa'alla ja testipalalla, on huomioitava magneetin navan pinta-ala suhteessa testipalan alaan. Varsinkin kun vertaillaan eri kokoisia magneetteja. Tietenkin siinä generaattorissakin on käämin napa (halkaisija) vastattava magneetin navan pyyhkäisypintaa, käämin ohi liikkuvasta magneetista ei ole hyötyä.
Kyllä magneetin paksuudellakin on väliä. Jos on kaksi muuten samanlaista, mutta toinen on paksumpi, niin paksummassa on enemmän vetävää voimaa esim rautapalan suhteen. Tai jos pinoaa samanlaisia magneetteja päällekkäin, niin vetovoima on suurempi.
Kyllä se vieterivaakatesti huomioi magneetin paksuudenkin tuoman voiman. Kun testipala on vähintään saman kokoinen kuin testattavien magneettien napa, tulokset ovat vertailukelpoisia.
Generaattoria suunniteltaessa on magneettinavan oltava saman kokoinen kuin käämikelan sisäaukko. Nimittäin jos käämikelan etureuna ja takareuna leikkaavat saman aikaisesti magneetinavan magneettivuota, ei kelaan indusoidu lainkaan jännitettä. Jännitteiden suunnat ovat tällöin vastakkaiset, ja ne kumoavat toisensa.
Tarkoitin edellisellä sitä, ettei ole mielekästä vertailla ja päätellä magneettisia ominaisuuksia jollain vaa'alla, jos vertailtavat magneetit eivät ole samankokoisia ja muotoisia.
Tai sitten voi ajatella niinkin päin, että laitetaan testivaakan varaan roikkumaan itse testattava magneetti ja alapuolelle riittävän iso ja paksu rautametallilevy.
Itse generaattorin rakentamisesta olen taas kerinnyt palauttamaan mieleeni vain seuraavia pääperiaatteita.
Roottoriosa (= pyörivä osa) on potkurin pyörittämällä akselilla kiinteästi kiinni.
Se muodostuu kahdesta pyöreästä laipasta joissa molempien laippojen sisäpuoleisella kehällä on kestomagneetteja kohdakkain siten, että pohjois- ja etelänavat ovat vastatusten. Elikkä erimerkkiset navat siis vetävät toisiaan puoleensa.
Väliin sitten jää paikoillaan pysyvä ns. staattoriosa, jossa on määrätty määrä-, määrätynlaisia-, (kestomagneettien muodostaman kehän kohdalla), kuparikäämilangasta tehtyjä vyyhtejä elikkä kuparilankakäämejä.
Kun sitten kestomagneettien magneettikenttä pyhkäisee tällaisten käämivyyhtien kohdalta, niin käämiin syntyy sähkövirtapulssi.
Tarvitaan sitten vielä erikseen ns. lataussäädin. Tällä saadaan muokattua virtapulsseista tasavirtaa tietyn suuruisella jännitteellä.
Lieneekö käsitykseni asiasta sitten ollut oikea?
Jäljellä on vielä muutamia seikkoja, jotka ovat vähän hakusessa.
1-Käämin mitoitukset. Vyyhdin ulkoinen mitta / geometrinen muoto, langan paksuus, vyyhdin sisältämän lankakierrosten lukumäärä?
2-Käämilankojen päiden kytkentäkaaviot?
3-Tarviiko vyhdin keskiössä olla meltorautasydän?
4-Pystyisikö lataussäätimen rakentelemaan helposti itsekin ja paljonko valmiit säätimet tulisivat maksamaan?
5-Erilaiset laskentalinkit- / laskurit näitten asioiden selvittämiseksi.
Vielä lisäksi jäi vähän epäselväksi Roottorin / staattorin ulkohalkaisijan ja kestomagneettien lukumäärän merkityset latausgeneraattorin kokonaisuus- / tehokuus mielessä.
Aluksi ajttelisin tehdä vain tasavirtageneraattorin opiskelu- / kokeilumielessä.
Vaihtovirtageneraattorin rakentamista pidän vielä toistaiseksi näin heti alkuun jonkun verran haasteellisempana sisäistää. Ei sekään tietysti mahdoton ole ymmärtää, kunhan vain on riittävästi aikaa ja innostusta asiaan kunnolla perehtyä.
Oikeat on päätelmät.
Tuohon jälkimmäiseen kysymykseen Rekirannan generaattorin suhteen:
1. Vyyhdin mitan voi laskea tai todeta naruvirityksellä käämitysmuotissa. Käämivyyhti magneettien kanssa samansuuntainen ja jako siten, että tulee magneettien kohdalle. Tuossahan Rekirannan jutussa on kolme vyyhteä, eli 3-vaihegeneraattori. Langan paksuus kulkevan max-/keskimääräisen virtamäärän mukaan ja kierrokset halutun jännitteen mukaan. Rekirannan pdf:ssä laskentakaava jännitteelle.
2. Käämilankojen kytkentä, kuten auton kolmivaihegeneraattorissa.
3. Vyyhden keskiöön ei laiteta rautasydäntä. Kuvassa puinen käämirunko, joka valetaan täyteen lasikuituhartsia tai vastaavaa.
4. Yksinkertaisimmillaan säädin on jänniteohjattu rele, joka vaihtaa lämmitysvastukseen, kun akku on täysi. Rekirannan myllyssä ei ollut säädintä. Jos ei tunne elektroniikkaa viisainta ostaa: https://www.aliexpress.com/w/wholesale-wind-generator-charge-controller.html
5. Netistä löytyy, jos englanti ei taivu, auttavan käännöksen tekee esim. google.
Roottorin ulkohalkaisijan suurentaminen merkitsee sitä että lataa pienemmillä potkurin kierroksilla ja on myös tehokkaampi. Mahdottomuuksiin ei kuitenkaan pidä mennä. Monet ovat tehneet roottorin auton jarrulevyistä ja pyörän navasta saa laakeroinnin.
Kestomagneettien lukumäärä määräytyy staattorin halkaisijan mukaan ja yksivaihekäämityksessä magneettien välimatka samaa luokkaa, kuin magneettien leveys. Käämivyyhdin jako sama, kuin magneettien etäisyys. 3-vaihekäämityksessä magneetit tulevat tietysti harvempaan.
Kiitokset nyt jo tähänastisistakin asiantuntevista kommenteista.
Pääsee paremmin rakentelussa alkuun, kun tietää olennaisimmat seikat, joihin tarvitsee kiinittää huomiota.
Varmaankin ilmaantuu vielä joitakin kompastuskiviä matkanvarrellakin.
Sormet jo syyhyää, kun olisi tilanne, jossa pääsisi käytännössäkin toteuttamaan tätä ideaa / suunnitelmaa.
Hyvin suunniteltu on kuitenkin ikäänkuin jo puoliksi tehty.
Muutamia kiireitä on ilmaantunut taas pilaamaan mielenkiintoista harrastusta.
Vaikka eläkkeellä pitäisi kuulemma sitten olla sitä aikaa. Itse olen kyllä ollut huomaavinani kiireiden vain lisääntyvän eläkkeelle pääsyn jälkeen.
Ilmeisesti on myöskin niin, että kun tehdään vaikkapa nyt tässäkin tapauksessa tasavirtasähköä, niin kannattaa yrittää tehdä mahdollisimman suuri jännitteistä (46v on muitaakseni vielä ihmisille turvallista) sähkönsiirtohäviöiden minimoiseksi?
Miksei kukaan ehdottanut mikroaaltouunia? Niitä heitetään usein pois kun ohjelmakoneisto hajoaa. Useimmissa mikroissa on Sharp 2M226 magnetroni, jossa on 2 samanlaista magneettia. On helppo avata. Itse olen purkanut niistä jo 16 samanlaista magneettia. Kyllä noillakin jo hyvän generaattorin saa aikaan. Myös suoravetopesukoneita löytyy jo, niistä saa hyvän generaattorin.
Tuossa on juuri sitä oikeaa kierrätyshenkeä.
On aivan turhaa maksaa liikaa, kun romuosista saa ilmaiseksi saman hyödyn.
Kyllä noissa kaupallisissa tuulivoimaloissa on tänäpäivänä niin paljon ylimääräistä hintaa, että eihän varsinaista taloudellista hyötyä niillä pysty tekemään sähkölaskun muodossa yhden sukupolven aikana nykyhintatasolla.
Varsinkaan, kun ei ole muuta kuin vähäisen sähkömäärän kuluttaja.
Sähkön siirtomaksut ja sähköenergian hinta on kylläkin kokoajan reippaassa noususuunnassa.
Tuulivoimaloiden hintakin tämän seurauksena lähtenee tietysti jyrkkään nousuun.
Tarvitaan siis lisää näitä yksityisiä pienyrittäjiä, jotka panevat kapuloita keinottelijoiden rattaisiin.
Nuo mikron magnetronin magneetit ovat ferriittikiekkoja, eli samanlaisia kuin kaiuttimissa. Ei noista taida olla apua generaattorin rakentamisessa.
Ferriittidonitseja voi kyllä käyttää auton vaihtovirtalaturin magnetoimiskäämin muuttamiseksi kestomagneetiksi. http://aijaa.com/tsVE38 Silloin on syytä porata napakenkien akselin reiät isommaksi ja tehdä akseliin ei-magneettisesta aineesta valmistettu holkki. Aineeksi sopii messinki, nailon tai muu sorvattava muovitanko.
Kun käämin tilalla on kestomagneetit, niin ilman em. muutosta osa magneettivuosta oikosulkeutuu akselin kautta ja hyötykenttä jää pienemmäksi.
Tietenkin niistä on apua, ovathan ne magneetteja. Vai luuletko että väärän merkkisillä magneeteilla ei tulisi lainkaan sähköä :)
"Ferriittidonitseja voi kyllä käyttää auton vaihtovirtalaturin magnetoimiskäämin muuttamiseksi kestomagneetiksi"
Tuohan kuullostaa ihan järkevältä idealta. Täytyypä kokeilla ainakin, kun siinä kustannukset ei ole isot. (auton romuista on paljon hyötyä)
Myöskin kolmivaihe sähkämoottorin muuttaminen generaattoriksi on kummitellut mielessä jo pitemmän aikaa.
Tarkoitin vain sitä, että donitsimuoto rajoittaa käyttöä. Toki tulee myös vähemmän sähköäkin, kuin supermagneeteilla. Jos teet donitseista generaattorin, napakengät on muotoiltava erikseen esim. tyyliin vaihtovirtalaturin roottori. Hyvä puoli tietysti on halpuus, ainakin jos purkaa kaiuttimia tai magnetroneja.