Eli pari ihmettely tapausta perinnönjaosta jos kyseessä olisi lapseton aviopari. Eli miten lesken kävisi tässä tapauksessa.
Jo joku osaisi vastata....
A on onneton raha-asioissa ja on kerääntynyt pankkilainaa, pikavippiä ym velkaa. B saanut kerättyä hiukka omaisuutta tililleen rahastoihin mutta ei mitään kiinteää omaisuutta taloa ym ole. Jos tuo velkainen kuolla kupsahtaa niin miten käy? Kaikki ynnätään yhteen ja miinustetaan velat ja B saa puolet (jos jää)? Lasketaanko An omaisuudeksi osa Bn omaisuutta ja velkojat sen perisi?
Eli joutuisiko B tässä tapauksessa maksamaan noita velkoja? Jää omaisuutta sitten yli tai ei jos velat lasketaan siitä...
tapaus 2
C:llä 10.000 tilillä, D:llä 50.000 tilillään. C kuolee omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoleksi ja D:n lasketaan saavan ilmeisesti 30.000 perintönä? Joutuuko D maksamaan tuosta 30.000 perintöveron? Vai vaan osasta tai ei ollenkaan?
Jo joku osaisi vastata....
A on onneton raha-asioissa ja on kerääntynyt pankkilainaa, pikavippiä ym velkaa. B saanut kerättyä hiukka omaisuutta tililleen rahastoihin mutta ei mitään kiinteää omaisuutta taloa ym ole. Jos tuo velkainen kuolla kupsahtaa niin miten käy? Kaikki ynnätään yhteen ja miinustetaan velat ja B saa puolet (jos jää)? Lasketaanko An omaisuudeksi osa Bn omaisuutta ja velkojat sen perisi?
Eli joutuisiko B tässä tapauksessa maksamaan noita velkoja? Jää omaisuutta sitten yli tai ei jos velat lasketaan siitä...
tapaus 2
C:llä 10.000 tilillä, D:llä 50.000 tilillään. C kuolee omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoleksi ja D:n lasketaan saavan ilmeisesti 30.000 perintönä? Joutuuko D maksamaan tuosta 30.000 perintöveron? Vai vaan osasta tai ei ollenkaan?
Vastaukset 5
Vanhimmat
"A on onneton raha-asioissa ja on kerääntynyt pankkilainaa, pikavippiä ym velkaa. B saanut kerättyä hiukka omaisuutta tililleen rahastoihin mutta ei mitään kiinteää omaisuutta taloa ym ole. Jos tuo velkainen kuolla kupsahtaa niin miten käy? Kaikki ynnätään yhteen ja miinustetaan velat ja B saa puolet (jos jää)? Lasketaanko An omaisuudeksi osa Bn omaisuutta ja velkojat sen perisi?
Eli joutuisiko B tässä tapauksessa maksamaan noita velkoja? Jää omaisuutta sitten yli tai ei jos velat lasketaan siitä..."
A on yksin vastuussa veloistaan. Hänen kuoltuaan hänen varoistaan vähennetään velat, ja jos jotain jää, sen perii B. Jos ei mitään jää, vaan pesä on velkainen, se jää velkojien tappioksi.
Tietenkään B:n omaisuutta ei oteta mitenkään mukaan laskelmiin eikä B joudu maksamaan A:n velkoja!
"C:llä 10.000 tilillä, D:llä 50.000 tilillään. C kuolee omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan puoleksi ja D:n lasketaan saavan ilmeisesti 30.000 perintönä? Joutuuko D maksamaan tuosta 30.000 perintöveron? Vai vaan osasta tai ei ollenkaan?"
?????????????????????????????????????????? Jos asiat menisivät noin niin D:hän perisi oman omaisuutensa ja joutuisi vielä maksamaan perintöveroa!!
Noin hullu ei kyllä Suomen(kaan) laki ole. Eli tuossa tapauksessa D perii C:n 10 000 euroa. Perintöveroa ei mene ollenkaan koska summa jää alle perintöveron rajan.
Kiitokset vastauksesta :)
Oli keskustelua perimisestä tällä viikolla ja mietin juuri tätä lapsettoman pariskunnan perimistä. Vähän epäselvä oli tuo omaisuuden yhteenlaitto kuoleman jälkeen ja miten ne lasketaan velkojen kanssa.
Yhteisen talon varmaan joutuisi myymään jos toisella osapuolella velkoja olisi ja ne pitäisi kuolleen omaisuudesta maksaa jos muu omaisuus ei riittäisi ja leskellä ei varoja koko talon lunastukseen piisaisi.
Verotusta tuntuu Suomessa menevän vähän joka napsauksesta, joten mietinkin että voisiko siitäkin leski joutua perintöveroa maksamaan... olisihan se melkoista veroa veron päälle jos näin kävisi :)
Noinhan se menee, kuten Omatraha-asiat kertoi. Viimeksi kuolleenkin pesä sitten lähtökohtaisesti jaetaan puoliksi lesken perillisten ja ensiksi kuolleen ns. toissijaisten perillisten kesken. Leski ei voi testamentilla määrätä muuta kuin puolikkaasta pesästään, jollei ensiksi kuollut ollut antanut testamentilla leskelleen täyttä omistusoikeutta.
Jos C:n varat kuollessa olisivat olleet 10.000 ja D:n varat vm:n kuollessa (10.000 1.000.000 = ) 1.010.000, D:n pesä puolitettaisiin D:n perillisten ja C:n toissijaisten perillisten kesken. Jos kuitenkin D olisi halunnut suosia omia sukulaisiaan, hän olisi voinut C:n kuoltua luopua C:n perinnöstä (10.000), toimituttaa omaisuuden osituksen C:n toissijaisten perillisten ja itsensä välillä sekä tässä osituksessa, vedoten ns. lesken tasinkoprivilegiin, kieltäytyä luovuttamasta omaisuuttaan tasinkona C:n perillisille. Osituksessa C:n perilliset olisivat saaneet jaettavakseen 10.000 ja D olisi pitänyt omat varansa 1.000.000. D:n kuoltua hänen jäämistönsä 1.000.000 olisi langennut perintönä hänen omille perillisilleen.
00530+puhut+roskaa+yhdessä+asiassa.+Jos+on+lapseton+AVIOPARI+niin+jäljelle+jäänyt+perii+AINA+100%+eikä+kukaan+muu+voi+tulla+väliin+ellei+ole+testamenttia+toissijaisille.+Minä+sain+pari+vuotta+sitten+700+000€+aviopuolisolta+ja+vaikka+kuinka+sen+suku+yritti+niin+lopulta+ne+joutui+maksamaan+vielä+minunkin+oikeuskulut+45600€+eivätkä+penniäkään+saanut.+Oli+puolison+äiti+ja+sisaret+jotka+yritti+rahoja.
MISSÄ+asiassa+sinun+mielestäni+puhun+roskaa?+Toki+lapsettoman+avioparin+leski+perii+puolisonsa+kokonaan+(100+%),+eikä+kukaan+voi+tulla+väliin.+Tuohan+on+selvä+asia,+enkä+ole+muuta+esittänyt.+Nyt+olet+käsittänyt+puheeni+väärin.