Mistä me nyt saadaan ruokaa

Ruoan yletön terveellisyys tappaa useimmiten.
Äkillinen sairaus viittaa äkilliseen muutokseen elämän-tavoissa.
Voipi olla kurkkuun hökäistu Kana-Nugget Donaldsilta, Ranskalainenkin.
Ehkäpä myös Luomu-Kanan-Munien aiheuttama Kolestroli-vammaus suonistoissa?
Luomu-maito-kalkkeuma ei mahtunut kulkemaan?
Koska kuoleman-syytä ei ole annettu, on avaus tekemättä.
Tahi joku sairauteen liittyvä perintö-kärhämä.
Tuskin lyijy-myrkytys sentään...
-
Katsellaan.
Jos ei hävettävää ole, syy kerrotaan aikanaan.
Onhan sentään YLE:n juhla-vuosi.

H.

Jaa osanottoni,

elämä on rajallista
kaikkii me lähdemme aikanaan pois,

minkähän ikänen oli Jaakko Kolmonen kuollessaan,
muistan hyvin hänen ruoka-ohjelmansa,
kattelin mielenkiinolla ohjelmaa
heillä oli mukavaa huumoria ruuan laiton välissä,

Tunnen monta 75-vuotiasta miestä ja ovat hyvin vielä elämässä kiinni. Mutta onhan se ihan hyvä ikä suomalaiselle miehelle. 80-luku mieleen kun se ohjelman tunnussävel soi ja Jaakosta puhutaan.

Kaikkia meitä kohtaa valo, tosin ei kaikkia luulevat että elävät kansan sanoissa kummittelee--- ei vaan he eivät tiedä ovat kuolleet tosin osa tietää mutta eivät halua valoon omien luokse.

Minä en tarvitse Jaakko Kolmosta saadakseni mahani ylitäyteen. Levätköön rauhassa.

6 km tästä itään päin oli ruokaa, hyvää ruokaa. Kävelin sinne koiran kanssa, mutta takaisin tullessa sain rullata itseni voihkien ja ähkien bussipysäkille, kun söin niin paljon, ettei meinannut jalat alla kannattaa. Koiran jätin sinne. Ei se olisi minua jaksanut takaisin vetää kuitenkaan.
Oli eturuoka, pääruoka ja jälkiruoka. Vielä kermakahvit päälle.

Niin me kaikki kerran sen patakintaamme nurkkaan heitämme...

Nyt vielä saan ruokatarpeeni melkein kädenulottuvilta, lähellä on lidliä, halpahallia, kmarkettia ja smarkettia, ei ole prismaan ei sitymerkettiin pitkä matka. Mieliala ja ajankäyttö sanelevat mistä kulloinkin ruokani hankin.
Olen tosimestari kierrättämään ruokaa, joten jääkaapista löytyy aina jotain...

Näiden edesmenneiden herrojen, Kolmosen ja Vanamon ruokaohjelmat olivat alkupäässä tv historiaa ja niissä oli paljon hyvää, opettivat suomalaisia valmistamaan ruokaa aidosti ja oikeista suomalaisista raaka-aineista. He osasivat jo silloin ajatella ja suositella lähiruokaa. Asia, jota nykyisin taas korostetaan.
Muistan heidän molempien persoonalliset äänensä ja puhetyylin hyvin.

Nykyisin ei oikein jaksa katsoa sitä valtavaa määrää ruokaohjelmia joita teevee työntää. Joskus suorastaan tympäisee...julkimot kauhan varressa...

Eikö kukaan ole keksinyt sitä vaihtoehtoista ruuan lähdettä. Alkaa nälkä jo kurnia suonissa...

Sanokaas nyt muuten vaikka ette Kolmosia olekaan.
Mitä on maitokerma?

Likka tekee suomalaisen ohjeen mukaan rahkapiirakkaa ja siinä käsketään laittamaan sekaan "maitokermaa".

Jaska oli mukava mies

Satuin tuntemaan Kolmosen Jaskan oikein hyvin, sillä hän vieraili aina maakuntamatkoillaan Essolla. Jaska nimittäin oli Einari Essosen vanha koulukaveri. Einari ja Jaska olivat käyneet samaa oppikoulua Keski-Suomessa (Suolahdessa) joskus 50-luvun loppupuolella, ja heidän ystävyytensä oli peräisin siltä ajalta.

Jos Einari halusi joskus tarjota ystävilleen jotakin oikein hyvää, niin silloin hän kutsui Jaskan kokkaamaan sapuskoita. Viimeksi me miehekkäät essolaiset söimme Jaskan keittämää lohisoppaa noin 20 vuotta sitten Einarin rantasaunalla, ja se olikin aivan ikimuistoinen ilta. Sää oli leppeä, mestarikokki jutteli leukavia ja muu yleisö alkoi loppuillasta olla jo melko viehkeässä kunnossa. Se oli todellinen herrasmiesten ilta, jota feministinaiset eivät päässeet pilaamaan pahantahtoisilla puheillaan.

Jaska oli miehistä parhaita, ja hänen erityisosaamisensa korostui sopivassa herraseurassa. Hänelle olisimme toivoneet vielä lisävuosia, mutta meidän essolaisten toiveilla ei ole paljoa merkitystä, kun isommista asioista päätetään. Kaikkien essolaisten lämmin osanotto Jaskan omaisille.