En siis oo kirjotellu tänne kovinkaan useesti mut nyt aattelin et tarvisin ohjeita. Eli siis oon nyt 15 ja yläasteen vikalla luokalla (älä anna iän häiritä). Uskon et kaikillla on sellanen ihastus josta ei vaan oo ikinä päässy yli vaikkei se oo vakava tai toinen osapuoli ei siitä edes tiedä ja siihen ihmiseen on vaan ensitapaamisella ihastunut. No joo mullla on tällänen yhden opettajan kanssa mutta hän ei siis siitä tiedä eikä varmasti lesboudestanikaan. Ja siis opettajani on myöskin lesbo (ei siitä koskaan ole puhunut tai kertonut mutta erittäin vahva epäilys on). Hän on arviolta 25v ja erittäin hyvän näköinen.
Opettajathan eivät saa suosia tiettyjä oppilaita eikä niin tässä tapauksessa ole käynytkään mutta tuntuu että välillämme on jonkinlainen yhteys. Mietin pitkään miten tätä asiaa kuvailisin mutta en vaan löydä oikeita sanoja tai termejä. Mutta tunneillakin aina kun häntä alkaa naurattamaan jonkun tyhmä läppä tai muu tuntuu että hänen katseensa hakeutuu aina minuun kun itsekkin nauran. Kun hän kiertää tarkastamassa kotitehtäviä näen että hän tulee iloiseksi huomatessaan että panostan tämän aineen tehtäviin (enemmän kuin minkään muun aineen,juurikin tämän opettajan takia) ja yleensä kehuu vielä vaikkei niin muille sanokkaan. Voisin kertoa vielä lisääkin mutta tästä tuli jo aika pitkä joten siis kysymykseni:
Haluaisin tälle opettajalle kertoa jollakin tavalla suuntautumisestani viimeistään ennen ysiluokan loppua sillä tiedän jo nyt että tästä koulusta lähteminen tulee keväällä olemaan niin vaikeaa sillä hän jää tänne. Toisaalta ehkä se auttaa minua pääsemään tästä ikuisesta ihastuksesta yli sillä tiedän ettei meistä koskaan mitää voisi tulla vaikka olisinkin nyt jo täysi-ikäinen koska hänellä on puoliso.
Eli siis kannattaako kertoa ja jos kyllä niin miten ja missä tilanteessa?
Opettajathan eivät saa suosia tiettyjä oppilaita eikä niin tässä tapauksessa ole käynytkään mutta tuntuu että välillämme on jonkinlainen yhteys. Mietin pitkään miten tätä asiaa kuvailisin mutta en vaan löydä oikeita sanoja tai termejä. Mutta tunneillakin aina kun häntä alkaa naurattamaan jonkun tyhmä läppä tai muu tuntuu että hänen katseensa hakeutuu aina minuun kun itsekkin nauran. Kun hän kiertää tarkastamassa kotitehtäviä näen että hän tulee iloiseksi huomatessaan että panostan tämän aineen tehtäviin (enemmän kuin minkään muun aineen,juurikin tämän opettajan takia) ja yleensä kehuu vielä vaikkei niin muille sanokkaan. Voisin kertoa vielä lisääkin mutta tästä tuli jo aika pitkä joten siis kysymykseni:
Haluaisin tälle opettajalle kertoa jollakin tavalla suuntautumisestani viimeistään ennen ysiluokan loppua sillä tiedän jo nyt että tästä koulusta lähteminen tulee keväällä olemaan niin vaikeaa sillä hän jää tänne. Toisaalta ehkä se auttaa minua pääsemään tästä ikuisesta ihastuksesta yli sillä tiedän ettei meistä koskaan mitää voisi tulla vaikka olisinkin nyt jo täysi-ikäinen koska hänellä on puoliso.
Eli siis kannattaako kertoa ja jos kyllä niin miten ja missä tilanteessa?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olipa kuinka kielletty asia hyvänsä, niin opettajillakin on tunteet ja jotkut oppilaat miellyttävät muita enemmän. Ei se silti tarkoita, että tykkääminen olisi romanttista tai seksuaalista!
Mä en lähtisi avautumaan kovin syvällisellä tasolla, jos olisin sun asemassa. Opettajasi aavistaa muutenkin. Opet on hyviä vainuamaan tällaisia juttuja! Mutta voithan silti kertoa hänelle jossain vaiheessa, kuinka mukava ihminen hän on ja miten olet tykännyt olla hänen tunneilla jne. Ihan sillä tavalla neutraalisti ja hyvästä sydämestäsi. Siitä jää kaunis muistokuva molemmille!
En tiiä onko täst mitään apua ja anteeks pitkä selostus mut siis: Oon ite pyöritelly tota tosi paljon et mitä opettajat oikeesti huomaa. Vastaus on et paljon, mieti se mitä ite huomaat ku esität jotain luokan edessä ja kerro se ainakin sadalla. Anyways kysymättä se ei kuitenkaan selviä et onko se tajunnu jotain, koska tosi harvat tuo sen esille vaikka ne ois tienny sen tosi kauan ja se asia jotenki jopa vaivais niitä. Ja tää siks koska ammattietiikka ja blaablaa plus omat syyt . Mutta niin jos haluat kertoa niin kerro, tuskin mitään pahaa tapahtuu. Mietin tässä et mikä sit ois paras aika kertoa, toisaalta ihan loppu koska sit jos menee akwardiks ni et joudu kohtaamaan sitä enää, toisaalta vaik heti huomenna koska sit sillä on aikaa ns. sulatella asiaa jos tilanne sitä vaatii ja ehitte muutenki jutskaamaan enemmän. Ja sit toi kanssa mitä edellinen kommentoi .En oikeen osaa näin äkkiseltään muuta sanoo ku et fiilaan sua ja tsemppii. Koskaan ei voi etukäteen tietää