Paperikartta mukaan - kepsi ei riitä

Millä pystyt varmistamaan, että olet siellä missä luulet olevasi. Vastaus GPS:llä. Olen veneillyt pimeässä, sumussa, päivänpaisteessa, siitä asti kun GPSit tulivat, sitä ennen vain päivänvalossa. Ensin alkuun saattoi olla n. 100m:n virheitä, kun Clinton poisti häirinnän, tarkkuus parani n. 5 m:n, pääsetkö paperikartalla saman tarkkuuden paikallistuksessa.

GPS on niin halpa peli, että se löytyy jo puhelimesta ja kellostakin. Tosin mapsin koordinaatisto ei ole sama.

Yanmarilla kirjoitti:

Millä pystyt varmistamaan, että olet siellä missä luulet olevasi. Vastaus GPS:llä. Olen veneillyt pimeässä, sumussa, päivänpaisteessa, siitä asti kun GPSit tulivat, sitä ennen vain päivänvalossa. Ensin alkuun saattoi olla n. 100m:n virheitä, kun Clinton poisti häirinnän, tarkkuus parani n. 5 m:n, pääsetkö paperikartalla saman tarkkuuden paikallistuksessa.

Lue lisää

Tutkalla tietysti, mittaa kahden kohteen etäisyydet ja kulmat, tämän jälkeen vektoroi paperikartalle ja avot, leikkaus pisteessä oltiin...

tutkaonparas kirjoitti:

Tutkalla tietysti, mittaa kahden kohteen etäisyydet ja kulmat, tämän jälkeen vektoroi paperikartalle ja avot, leikkaus pisteessä oltiin...

Niin oltiin, oikea sananvalinta, mut se paikka meni jo kolme minuuttia sitten, ja vaikka nopeus olisi 5s. ollaan jo pitkällä ja taas pitäis mitata, annetaan sateliittien mitata, tutka ei ole yhtä tarkka kuin kepsi. Mulla on molemmat, sumussa ja pimeässä varmistan tutkalla ettei ole vastaan tulijoita.

Yanmarilla kirjoitti:

Niin oltiin, oikea sananvalinta, mut se paikka meni jo kolme minuuttia sitten, ja vaikka nopeus olisi 5s. ollaan jo pitkällä ja taas pitäis mitata, annetaan sateliittien mitata, tutka ei ole yhtä tarkka kuin kepsi. Mulla on molemmat, sumussa ja pimeässä varmistan tutkalla ettei ole vastaan tulijoita.

Lue lisää

No, jos osaat käyttää tutkaa tiedät miten helppoa ja nopeaa on saaristossa sijoittaa itsensä tutkakuvasta paperikartalle. Usein riittää että otta ainoastaan yhden etäisyyden edestä/takaa ja sivusuunnan arvioi saarista...

Kyllä sitä aikaa menee gps lukeman sijoittelussakin karttaplotteri tietysti asia erikseen.

Olen huomannut todella usein navicons kartan/plotterin heittävän aika paljon vs tutkan ja silmämääräisen havainnon merimerkkeihin ja saarten rantoihin....

tutkaonparas kirjoitti:

No, jos osaat käyttää tutkaa tiedät miten helppoa ja nopeaa on saaristossa sijoittaa itsensä tutkakuvasta paperikartalle. Usein riittää että otta ainoastaan yhden etäisyyden edestä/takaa ja sivusuunnan arvioi saarista...

Kyllä sitä aikaa menee gps lukeman sijoittelussakin karttaplotteri tietysti asia erikseen.

Olen huomannut todella usein navicons kartan/plotterin heittävän aika paljon vs tutkan ja silmämääräisen havainnon merimerkkeihin ja saarten rantoihin....

Lue lisää

"Todella usein", määrittelisitkö tuon vähän tarkemmin? Minulla on 10 kesän Navionics-kartallisen plotterin käytöstä (päällä varmasti satoja tunteja joka kesä) yksi (1) havainto, että plotterin näyttämä sijainti oli selvästi päin h-tiä suhteessa lähirantaan (plotterin mielestä vene olisi kulkenut kymmeniä metrejä rantaviivan kuivemmalla puolella). Lisäksi yksi kokemus, että köli otti pohjaan, vaikka plotterin mielestä olisi pitänyt olla matalikon vieressä eikä kohdalla, mutta siinä oli kyse metreistä, joten panen virheen kartta-aineiston epätarkkuuden tiliin (eikä siinä muuten olisi tutka mitään auttanut).

On kokemusta tutkastakin, aiempaan veneeseen sellaisen hankin. Ei tainnut kyllä koskaan tulla käytettyä sitä varsinaisena navigointivälineenä, kun plotteri ja näköhavainnot olivat nopeampi keino. Alunperinkin hankin sen auttamaan pysymistä sumussa pois isompien tieltä.

10-14 kirjoitti:

"Todella usein", määrittelisitkö tuon vähän tarkemmin? Minulla on 10 kesän Navionics-kartallisen plotterin käytöstä (päällä varmasti satoja tunteja joka kesä) yksi (1) havainto, että plotterin näyttämä sijainti oli selvästi päin h-tiä suhteessa lähirantaan (plotterin mielestä vene olisi kulkenut kymmeniä metrejä rantaviivan kuivemmalla puolella). Lisäksi yksi kokemus, että köli otti pohjaan, vaikka plotterin mielestä olisi pitänyt olla matalikon vieressä eikä kohdalla, mutta siinä oli kyse metreistä, joten panen virheen kartta-aineiston epätarkkuuden tiliin (eikä siinä muuten olisi tutka mitään auttanut).

On kokemusta tutkastakin, aiempaan veneeseen sellaisen hankin. Ei tainnut kyllä koskaan tulla käytettyä sitä varsinaisena navigointivälineenä, kun plotteri ja näköhavainnot olivat nopeampi keino. Alunperinkin hankin sen auttamaan pysymistä sumussa pois isompien tieltä.

Lue lisää

Vastaavia samanlaisia saaristomerellä ja tukholman saaristossa, lisäksi merimerkkejä todella eripaikoissa, kuin tutka näyttää. Huomaa hyvin kun skaallaa tarkimman näytön ja ajaa merkin vierestä kartta näyttää että menee reilusti väärältä puolelta vaikka oikealta puolelta ohi. Minulla näitä tulee vastaan melkein joka reissu, johtunee siitä, että bongailen näitä huvikseni sen jälkeen, kun huomasin näitä olevan enemmän, kuin vanhassa c-map kartoissa. Karttani ovat ostettu tänä vuonna, kun vaihdoin aluksen.

Itse ajoin pohjakosketuksen viimeviikolla lähellä finnhamnia, bockholmin luonnonsatamna sisäänajossa, keskitin veneen plotterin näytöllä kapeikossa luonnonsatamaan (pimeällä) niin kapea, että tutka ei oikein antanut kaikua, otti pienen kosketuksen vaikka olin plotterin mukaan ihan keskellä ja vit... päälikön vastuu joten vika oli minun, kun luotin navicons karttaan koneena raymarin 120e.

En enää oikein luota tarkkuus ajossa karttaploteriin navicons kartalla, jos reilusti tilaa ja ajelee keskellä väylää ei tietysti mitään ongelmaa ole...

tutkaonparas kirjoitti:

Vastaavia samanlaisia saaristomerellä ja tukholman saaristossa, lisäksi merimerkkejä todella eripaikoissa, kuin tutka näyttää. Huomaa hyvin kun skaallaa tarkimman näytön ja ajaa merkin vierestä kartta näyttää että menee reilusti väärältä puolelta vaikka oikealta puolelta ohi. Minulla näitä tulee vastaan melkein joka reissu, johtunee siitä, että bongailen näitä huvikseni sen jälkeen, kun huomasin näitä olevan enemmän, kuin vanhassa c-map kartoissa. Karttani ovat ostettu tänä vuonna, kun vaihdoin aluksen.

Itse ajoin pohjakosketuksen viimeviikolla lähellä finnhamnia, bockholmin luonnonsatamna sisäänajossa, keskitin veneen plotterin näytöllä kapeikossa luonnonsatamaan (pimeällä) niin kapea, että tutka ei oikein antanut kaikua, otti pienen kosketuksen vaikka olin plotterin mukaan ihan keskellä ja vit... päälikön vastuu joten vika oli minun, kun luotin navicons karttaan koneena raymarin 120e.

En enää oikein luota tarkkuus ajossa karttaploteriin navicons kartalla, jos reilusti tilaa ja ajelee keskellä väylää ei tietysti mitään ongelmaa ole...

Lue lisää

Tuo viittojen "väärä" sijainti plotterinäkymässä johtuu käsittääkseni siitä, että niitä ei ole alunperinkään piirretty karttaan metrintarkasti. Yksinkertaisesti piirtotekniikka ei ole sallinut. Plotterikarttojen pohjana ovat yleensä paperikartat ja viitat ovat mukana suoraan "pohjassa", eivät esim. erillisenä koordinaattitiedostona, jolloin plotteri pystyisi näyttämään niiden sijainnin täysin oikein. Tämän huomaa parhaiten sellaisissa paikoissa, joissa plotteri näyttää myös väyläalueen reunat, silloin huomaa toisinaan, että viitta näytetään olevan väylän reunaviivan sisäpuolella. Väylistähän on olemassa erilliset väyläkortit, joissa on koordinaattitiedot ja plotteri pystyy näyttämään niiden pohjalta väylät ikään kuin kartan päälle liimattuina.

Bockholmiin en ota kantaa, kun en tunne paikkaa lainkaan enkä ole selvillä, miten tarkasti kartta on siellä tehty.

Mutta edelleen kaipaisin tarkempaa määritelmää sille "todella usein". Minun kielitajuni mukaan se edellyttäisi, että lähes viikoittain tapaa tuollaisia tilanteita, omat havainnot ovat lähinnä luokkaa "muutaman vuoden välein osuu uusia vastaan".

Olen ajanut Sea Clear karttaohjelmalla, siinä (aidolla) merikartalla kulkee venesymboli, joka saa paikannuksensa Furuno GP-32:sta, kursorilla voit mitata välimatkoja esim. reimareihin , saariin yms. SC on helppo käyttöinen, siihen saa tehtyä omat reitit helposti, yksi silmäys riittää kertomaan missä ollaan. SC piirtää uuden trackin joka päivä. Käyttämissäni kartoissa on yhdessä ollut vika, joka saattaa johtua siitä, että siihen ei karttojen muunnon yhteydessä ole onnistunut vaihto KKJ:stä WGS-84:ksi, vika oli sen eron suuruinen, ko kartta on ns. erikoiskartta, sen voi vaikka poistaa, kun normaalin skaalan kartta on paikallaan. Sea Clear läppäri on lyömätön yhdistelmä koppiveneisiin ja jos pelkää HDD:n hajoavan, voi vaihtaa SSD levyn tilalle. Ei mulla ole yhtään HDD:tä hajonnut, kerran 12 V virtalähteen johto katkesi liittimen juuresta, vaihdoin invertteriltä virran oton . 14 vuotta SC:llä, 200-100 h/v. Jos ostaa plotterin, se pitää olla vähintäin 12" näytollä, aidoilla merikartoilla, tikkuaskin kokoisella ei tee mitään. Paperikarttakin löytyy, mutta en ole sitä tarvinnut kertaakaan 15 v aikana.

Yanmarilla kirjoitti:

Olen ajanut Sea Clear karttaohjelmalla, siinä (aidolla) merikartalla kulkee venesymboli, joka saa paikannuksensa Furuno GP-32:sta, kursorilla voit mitata välimatkoja esim. reimareihin , saariin yms. SC on helppo käyttöinen, siihen saa tehtyä omat reitit helposti, yksi silmäys riittää kertomaan missä ollaan. SC piirtää uuden trackin joka päivä. Käyttämissäni kartoissa on yhdessä ollut vika, joka saattaa johtua siitä, että siihen ei karttojen muunnon yhteydessä ole onnistunut vaihto KKJ:stä WGS-84:ksi, vika oli sen eron suuruinen, ko kartta on ns. erikoiskartta, sen voi vaikka poistaa, kun normaalin skaalan kartta on paikallaan. Sea Clear läppäri on lyömätön yhdistelmä koppiveneisiin ja jos pelkää HDD:n hajoavan, voi vaihtaa SSD levyn tilalle. Ei mulla ole yhtään HDD:tä hajonnut, kerran 12 V virtalähteen johto katkesi liittimen juuresta, vaihdoin invertteriltä virran oton . 14 vuotta SC:llä, 200-100 h/v. Jos ostaa plotterin, se pitää olla vähintäin 12" näytollä, aidoilla merikartoilla, tikkuaskin kokoisella ei tee mitään. Paperikarttakin löytyy, mutta en ole sitä tarvinnut kertaakaan 15 v aikana.

Lue lisää

Ihmettelen tuota hinkua isoihin näyttöihin. Toki iso näyttö on helppolukuisempi ja sinänsä parempi, mutta nuo n. 5-6 tuuman näytöllä olevat plotterit ovat ihan riittävän hyviä ja hinta on kuitenkin merkittävästi edullisempi. Sellainen on myös useimpiin veneisiin paljon helpompi sijoittaa kuin isonäyttöinen laite. Erityisesti purjeveneessä, jossa paras ja ainoa järkevä sijoituspaikka on ruoritolpassa. (Voi olla, että poikkeuksena tuohon "ainoaan" voi olla jokin sellainen vene ja venekunta, jossa on aina monilukuinen miehistö ja jossa navigointivastuu on jollain muulla kuin ruorimiehellä.)

Yanmarilla kirjoitti:

Olen ajanut Sea Clear karttaohjelmalla, siinä (aidolla) merikartalla kulkee venesymboli, joka saa paikannuksensa Furuno GP-32:sta, kursorilla voit mitata välimatkoja esim. reimareihin , saariin yms. SC on helppo käyttöinen, siihen saa tehtyä omat reitit helposti, yksi silmäys riittää kertomaan missä ollaan. SC piirtää uuden trackin joka päivä. Käyttämissäni kartoissa on yhdessä ollut vika, joka saattaa johtua siitä, että siihen ei karttojen muunnon yhteydessä ole onnistunut vaihto KKJ:stä WGS-84:ksi, vika oli sen eron suuruinen, ko kartta on ns. erikoiskartta, sen voi vaikka poistaa, kun normaalin skaalan kartta on paikallaan. Sea Clear läppäri on lyömätön yhdistelmä koppiveneisiin ja jos pelkää HDD:n hajoavan, voi vaihtaa SSD levyn tilalle. Ei mulla ole yhtään HDD:tä hajonnut, kerran 12 V virtalähteen johto katkesi liittimen juuresta, vaihdoin invertteriltä virran oton . 14 vuotta SC:llä, 200-100 h/v. Jos ostaa plotterin, se pitää olla vähintäin 12" näytollä, aidoilla merikartoilla, tikkuaskin kokoisella ei tee mitään. Paperikarttakin löytyy, mutta en ole sitä tarvinnut kertaakaan 15 v aikana.

Lue lisää

Itselläni on SeaClearin sijaan samat aidot kartat päivitettynä OziExplorerissa, enkä edes harkitse vaihtamista plotteriin. Varalla oleva 9,7" Retina-näyttöinen tabletti tuoreimmilla kartoilla tuntuu aivan liian pieneltä navigointiin kun on tottunut tuohon isompaan 15,6" näyttöön. Siitä näkee paikan ja ihan vierustan, mutta isommasta näytöstä hahmottaa kokonaistilanteen. Karttojen päivittäminen onnistuu suoraan omilla merkinnöillä Ozissa, SeaClearissa ei taida onnistua?

Paperikartan funktio omassa veneessä on näyttää muille missä ollaan ja mennään sekä reitin suunnitteluun maissa ollessa.

relaa- kirjoitti:

Itselläni on SeaClearin sijaan samat aidot kartat päivitettynä OziExplorerissa, enkä edes harkitse vaihtamista plotteriin. Varalla oleva 9,7" Retina-näyttöinen tabletti tuoreimmilla kartoilla tuntuu aivan liian pieneltä navigointiin kun on tottunut tuohon isompaan 15,6" näyttöön. Siitä näkee paikan ja ihan vierustan, mutta isommasta näytöstä hahmottaa kokonaistilanteen. Karttojen päivittäminen onnistuu suoraan omilla merkinnöillä Ozissa, SeaClearissa ei taida onnistua?

Paperikartan funktio omassa veneessä on näyttää muille missä ollaan ja mennään sekä reitin suunnitteluun maissa ollessa.

Lue lisää

Minulle on hiukan arvoitus edelleen, miten laajaa "kokonaistilannetta" haluat nähtäväksi, jos 5-6 tuuman näyttö ei riitä? Itselläni se on normaalisti asetettuna 1 tai 1,5 mpk zoomaukseen, joissain paikoissa tarvitaan lyhyemmälle etäisyydelle asettamista tarkkuuden vuoksi mutta harvoin. Laajemman alueen näyttöä käytän isommilla selillä tai avomerellä, jossa joka tapauksessa on lähimpään rantaan matkaa paljon.

Sitten jos pitää esim. väylävalinnan vuoksi oikeasti nähdä tuota laajempi alue, niin paperikartta penkiltä käteen. Se on siinä joka tapauksessa varalla, jos olen vieraammilla vesillä, mutta esim. Suomenlahden rannikosta suuri osa on sellaista, että tunnen paikat ilman karttaakin.

Kuten aiemmin sanoin, en kiistä, etteikö isompi näyttö sinänsä pelkän katselun kannalta olisi parempi mutten pidä sitä mitenkään välttämättömänä ja etenkään ulkoa ohjatessa edes hyvänä (sijoittelun yms. vuoksi). Lähinnä tämä on siis kannanotto siihen tilanteeseen, jossa joku miettii esim. purjeveneeseen laitteenvalintaa. Läppärihän ei siinä ole pääasialliselle tarvitsijalle eli ruorimiehelle optio lainkaan, koska sijoituspaikka on väistämättä sateelle ja roiskevedelle altis ja kovin iso on vaikea suojata muilta vahingoilta, etenkin, jos ei ole sellaista pedestaalia, johon sen voi upottaa. Yli 20-vuotiaassa kalustossa eli purjeveneiden valtaenemmistössä ei yleensä ole.

" Karttojen päivittäminen onnistuu suoraan omilla merkinnöillä Ozissa, SeaClearissa ei taida onnistua?"

Ehkä ei, mulla on merikortit vlta -06, mutta tuskin kukaan on "vanhoille reiteille" kasannut kiviä. Jos on tehty uusia tai korjattu (muutettu) vanhoja, ei mikään estä tekemästä niistä reittiä ja tallentaa vaikka nimellä "uusi reitti ja sitten mistä-mihin." siellä se säilyy SC:n muistissa. Paperikorttia en periaatteessa tarvi, mutta kun laki vaatii. Jos pitää hahmottaa saaristoa matkasuunnitelma mielessä, SC:n kartan voi pienentää vaikka kuinka pieneksi , tieto on näkyvissä, mutta ainakin Navionics hukkaa tiedot jos zoomataan karttaa pieneksi. Tehtiin kerran etelä-Ruotsissa päivän legiä Nynäshamnista pohjoiseen ja kun sitten lähdettiin ajamaan, zoomattiin kartta suuremmaksi, huomattiin, että reitti meni yli kivien ja läpi saarten, kun ei niitä näkynyt legiä tehdessä.

Ilman muuta ulkotiloissa ei voi käyttää läppärikarttaa, roiskeveden takia, vaikka yhdellä purjehtijalla on läppäri SC, hänellä on sellainen muovikotelo, joka tuli mukana, kun osti karttakirja sarjan. Käyttää sitä nyt 8:tta vuotta eikä sano vaihtavansa ikinä pois, on käynyt Ruotsissakin, Tukholmasta pohjoiseen, mistä lie kartat saanut, vaikka SC:llä voi ajaa vaikka Puhelinluettelon kartalla, jos se on digitaalisessa muodossa

10-14 kirjoitti:

Tuo viittojen "väärä" sijainti plotterinäkymässä johtuu käsittääkseni siitä, että niitä ei ole alunperinkään piirretty karttaan metrintarkasti. Yksinkertaisesti piirtotekniikka ei ole sallinut. Plotterikarttojen pohjana ovat yleensä paperikartat ja viitat ovat mukana suoraan "pohjassa", eivät esim. erillisenä koordinaattitiedostona, jolloin plotteri pystyisi näyttämään niiden sijainnin täysin oikein. Tämän huomaa parhaiten sellaisissa paikoissa, joissa plotteri näyttää myös väyläalueen reunat, silloin huomaa toisinaan, että viitta näytetään olevan väylän reunaviivan sisäpuolella. Väylistähän on olemassa erilliset väyläkortit, joissa on koordinaattitiedot ja plotteri pystyy näyttämään niiden pohjalta väylät ikään kuin kartan päälle liimattuina.

Bockholmiin en ota kantaa, kun en tunne paikkaa lainkaan enkä ole selvillä, miten tarkasti kartta on siellä tehty.

Mutta edelleen kaipaisin tarkempaa määritelmää sille "todella usein". Minun kielitajuni mukaan se edellyttäisi, että lähes viikoittain tapaa tuollaisia tilanteita, omat havainnot ovat lähinnä luokkaa "muutaman vuoden välein osuu uusia vastaan".

Lue lisää

Tiedän kyllä merimerkkien asennus toleranssit ja sen, että ne eivät ole kartanmukaisilla paikoilla tästä syystä. Luotojen, vedenyläpuollisten kivien kohdalla ymmärrys sitten loppuukin, kun niissäkin välillä kohtuullisen isoja heittoja. Niin, kuin mainitsin vanha c-map ja raymarin pantfinder 2kw tutka olivat tarkempia vuodelta -04, kuin nämä uudessa veneessä olevat vermeet tutka 4kw digital raymarin ja navicons kulta jonka ostin parikuukautta sitten.

Olen kyllä keskittänyt ja säätänyt tutkan, joten tästäkään ei pitäisi olla kyse, gps antennista en tiedä onko siinä säätömahdollisuustta se on n.2m keskiviivasta styrpuurissa, pitää ihmetellä, mutta se ei silti selitä verrattain suurta heittoa välillä.

tutkaonparas kirjoitti:

Tiedän kyllä merimerkkien asennus toleranssit ja sen, että ne eivät ole kartanmukaisilla paikoilla tästä syystä. Luotojen, vedenyläpuollisten kivien kohdalla ymmärrys sitten loppuukin, kun niissäkin välillä kohtuullisen isoja heittoja. Niin, kuin mainitsin vanha c-map ja raymarin pantfinder 2kw tutka olivat tarkempia vuodelta -04, kuin nämä uudessa veneessä olevat vermeet tutka 4kw digital raymarin ja navicons kulta jonka ostin parikuukautta sitten.

Olen kyllä keskittänyt ja säätänyt tutkan, joten tästäkään ei pitäisi olla kyse, gps antennista en tiedä onko siinä säätömahdollisuustta se on n.2m keskiviivasta styrpuurissa, pitää ihmetellä, mutta se ei silti selitä verrattain suurta heittoa välillä.

Lue lisää

Ei se ole niinkään kiinni asennustoleransseista vaan piirtotarkkuudesta. Ota huomioon, että käytössäolevat karttapohjat ovat pääosin edelleenkin käsin piirrettyjä ja käytettyjen kynien viivapaksuus käytännössä määrittää suurimman tarkkuuden, jolla kartta voidaan tehdä.

Ja on siinä materiaalissa välillä ihan muitakin virheitä. Turun saaristosta muistaakseni katosi yksi pieni luoto kartalta kokonaan viimeisimmässä karttasarjassa... Etenkin väyläalueiden ulkopuolella on heittoja, koska kukaan ei ole koskaan käynyt todella mittaamassa ihan tarkasti kivien sijaintia vaan ne on piirretty ilmakuvien tai karkeahkojen ristisuuntimien varassa. (Lähisuvussa sattuu olemaan maanmittauksen ammattilainen ja olen nuorena miehenä itsekin ollut niissä hommissa pari kesää, joten pikkuisen voin väittää asiasta tietävänikin :) )

10-14 kirjoitti:

Minulle on hiukan arvoitus edelleen, miten laajaa "kokonaistilannetta" haluat nähtäväksi, jos 5-6 tuuman näyttö ei riitä? Itselläni se on normaalisti asetettuna 1 tai 1,5 mpk zoomaukseen, joissain paikoissa tarvitaan lyhyemmälle etäisyydelle asettamista tarkkuuden vuoksi mutta harvoin. Laajemman alueen näyttöä käytän isommilla selillä tai avomerellä, jossa joka tapauksessa on lähimpään rantaan matkaa paljon.

Sitten jos pitää esim. väylävalinnan vuoksi oikeasti nähdä tuota laajempi alue, niin paperikartta penkiltä käteen. Se on siinä joka tapauksessa varalla, jos olen vieraammilla vesillä, mutta esim. Suomenlahden rannikosta suuri osa on sellaista, että tunnen paikat ilman karttaakin.

Kuten aiemmin sanoin, en kiistä, etteikö isompi näyttö sinänsä pelkän katselun kannalta olisi parempi mutten pidä sitä mitenkään välttämättömänä ja etenkään ulkoa ohjatessa edes hyvänä (sijoittelun yms. vuoksi). Lähinnä tämä on siis kannanotto siihen tilanteeseen, jossa joku miettii esim. purjeveneeseen laitteenvalintaa. Läppärihän ei siinä ole pääasialliselle tarvitsijalle eli ruorimiehelle optio lainkaan, koska sijoituspaikka on väistämättä sateelle ja roiskevedelle altis ja kovin iso on vaikea suojata muilta vahingoilta, etenkin, jos ei ole sellaista pedestaalia, johon sen voi upottaa. Yli 20-vuotiaassa kalustossa eli purjeveneiden valtaenemmistössä ei yleensä ole.

Lue lisää

10-14: Tuputat taas omaa tarvettasi ainoana oikeana, vaikka veneilijöitä on erilaisia ja heillä erilaisia tarpeita. Olen iloinen että pärjäät 5" laitteella, mutta en silti itse haluaisi sellaista kun on 15,6" tottunut. Analogiaa voisi hakea vesiltä; 5" näytöllä ajaa kuin olisi sumu ympärillä, 15,6" on kuin aurinkoinen päivä. Tilannetaju on helpompi säilyttää isolla näytöllä kun ympäristöä mahtuu laajalti mukaan. On itsestään selvää että jos iso näyttö ei mahdu, on pieni parempi kuin ei mitään.

Yanmarille: karttojen päivitys kuuluu mielestäni hyviin merimiestapoihin ja on omaan ajotapaan välttämätön. Kuljen varmaan 90 % ajasta väylien ulkopuolella ilman ennakkoon tehtyjä reittejä kun tykkään luonnonsatamista ja uusista paikoista. Sitä paitsi karttojen päivitys on mukavaa kevättalven puuhaa avoimia vesiä odotellessa. Periaatteeni on että kartat ajan tasalla ja niiden mukaan mennään turvallisia vesiä väylien ulkopuolella. Tähän mennessä ainoa kolahdus on tullut polttoainetankkauspaikan vieressä palvelusatamassa.

relaa- kirjoitti:

10-14: Tuputat taas omaa tarvettasi ainoana oikeana, vaikka veneilijöitä on erilaisia ja heillä erilaisia tarpeita. Olen iloinen että pärjäät 5" laitteella, mutta en silti itse haluaisi sellaista kun on 15,6" tottunut. Analogiaa voisi hakea vesiltä; 5" näytöllä ajaa kuin olisi sumu ympärillä, 15,6" on kuin aurinkoinen päivä. Tilannetaju on helpompi säilyttää isolla näytöllä kun ympäristöä mahtuu laajalti mukaan. On itsestään selvää että jos iso näyttö ei mahdu, on pieni parempi kuin ei mitään.

Yanmarille: karttojen päivitys kuuluu mielestäni hyviin merimiestapoihin ja on omaan ajotapaan välttämätön. Kuljen varmaan 90 % ajasta väylien ulkopuolella ilman ennakkoon tehtyjä reittejä kun tykkään luonnonsatamista ja uusista paikoista. Sitä paitsi karttojen päivitys on mukavaa kevättalven puuhaa avoimia vesiä odotellessa. Periaatteeni on että kartat ajan tasalla ja niiden mukaan mennään turvallisia vesiä väylien ulkopuolella. Tähän mennessä ainoa kolahdus on tullut polttoainetankkauspaikan vieressä palvelusatamassa.

Lue lisää

Tottumus ei ole sama kuin tarve. Mutta pointti oli siinä, että en tajua, miksi teidän on vaikea säilyttää sitä tilannetajua pienen näytön varassa. Tulee melkein mieleen, että ette katsele lainkaan ympäristöön itse vaan tuijotatte pelkästään ruutua.

relaa- kirjoitti:

10-14: Tuputat taas omaa tarvettasi ainoana oikeana, vaikka veneilijöitä on erilaisia ja heillä erilaisia tarpeita. Olen iloinen että pärjäät 5" laitteella, mutta en silti itse haluaisi sellaista kun on 15,6" tottunut. Analogiaa voisi hakea vesiltä; 5" näytöllä ajaa kuin olisi sumu ympärillä, 15,6" on kuin aurinkoinen päivä. Tilannetaju on helpompi säilyttää isolla näytöllä kun ympäristöä mahtuu laajalti mukaan. On itsestään selvää että jos iso näyttö ei mahdu, on pieni parempi kuin ei mitään.

Yanmarille: karttojen päivitys kuuluu mielestäni hyviin merimiestapoihin ja on omaan ajotapaan välttämätön. Kuljen varmaan 90 % ajasta väylien ulkopuolella ilman ennakkoon tehtyjä reittejä kun tykkään luonnonsatamista ja uusista paikoista. Sitä paitsi karttojen päivitys on mukavaa kevättalven puuhaa avoimia vesiä odotellessa. Periaatteeni on että kartat ajan tasalla ja niiden mukaan mennään turvallisia vesiä väylien ulkopuolella. Tähän mennessä ainoa kolahdus on tullut polttoainetankkauspaikan vieressä palvelusatamassa.

Lue lisää

Oma plotteri on hiukan isompi kuin 5-6 tuumaa, jopa 7". Kyllä sillä koolla ajelee tuon analogian mukaan kuin hyvässä päivänvalossa. Päivän reittisuunnitelman kyllä tekee paperikartalla, mutta sehän vastaakin yli 30-tuumaista näyttöä ottaen resoluution huomioon. Ehkä sitten liukunopeuksilla kulkiessa kaipaisi isompaa näyttöä, siitä en tiedä.

Ja mitä tulee siihen "todella usein" löytyviin kartan virheisiin, niitä huomaa Garminin kartoilla melkein kerran kaudessa. Tänäkin vuonna kerran mentiin plotterin mukaan luodon yli, mutta sekin paikassa, jossa kartan lähdeaineisto oli selvästi vanhaa. Muutaman metrin heittoja kyllä tapaa usein, mutta mitä muuta voisi odottaa painetuista kartoista peräisin olevalla lähdeaineistolla.

Redundanssi on tässä olennainen käsite. Eli useita gps-pohjaisia laitteita samanaikaisesti. Plotteri, padi ja kännykkä, toinen padi...

Itselläni Garminin plotteri, Sony Xperia Tablet jossa Loisto Mobiili, Navionics ja Seapilot. Vielä lisäksi Huawei Mediapad II jossa Seapilot.

Lisäksi paperikartat, eli redundanssia löytyy.

>>paperikartta menee aallon mukana yli laidan

Tämän vuoksi minulla on vanhat merikartat (siis ne jotka jäi jäljelle kun olen uusinut karttoja uudempiin) veneessä mukana. Varastokaapin pohjalla, ei ole vielä kertaakaan tarvittu, mutta siellä ovat varalta.

vanhatKartat kirjoitti:

>>paperikartta menee aallon mukana yli laidan

Tämän vuoksi minulla on vanhat merikartat (siis ne jotka jäi jäljelle kun olen uusinut karttoja uudempiin) veneessä mukana. Varastokaapin pohjalla, ei ole vielä kertaakaan tarvittu, mutta siellä ovat varalta.

Lue lisää

Minulla on vanha plotteri samassa paikassa.

Ei sekoiteta. Yleiskieli ei ole analkisteja varten

Kyllä kepsillä voi ilman karttaakin navigoida, kun on tehnyt reitin kepsiin. Näin kannattaa tehdäkin, jos ajaa usein saman matkan. Reitin tekoa varten pitää olla kiinteä kepsi, USB-kepsiin ei voi tehdä reittiä, kun sen näyttönä on läppärikartta ja nav. ohjelmana, esim Sea Clear, johon voi sen reitin helposti tehdä. On kepsi-läppärikartta systeemillä mukava mennä vaikka pujottelemaan Ahvenanmaan saaristoon, eikä tarvi ajaa laivareittejä pitkin.

fgwerff kirjoitti:

Ei sekoiteta. Yleiskieli ei ole analkisteja varten

Asia selvä, kiitos vastauksesta. Jatkakaa neuvottelua :-)