Hei!
Ostin siis viime talvena itselleni ihanan sekarotuisen koiran, mutta siskoni (21-v) ei ole missään välissä pitänyt siitä. Ongelmia näiden kahden välillä on ollut koko ajan, mutta nyt kun muutin koulun asuntolaan ongelmat menivät pahempaan suuntaan... Koira ei tosin ole missään välissä osoittanut aggressiivisuutta siskoani kohtaan.
Eli siis koirani tuntuu pelkäävän siskoani jonkin verran eikä tottele tätä oikeastaan ollenkaan. Luulin tämän johtuvan siitä että siskoni huutaa koiralleni usein. Tässä pari viikkoa sitten kotona ollessani olimme kolmestaan yhteisessä huoneessamme ja koirani meinasi hypätä siskoni sängylle. Siskoni katsoi koiraa pahasti ja koira kääntyi pois ja käveli oven eteen "turvaan", ja tähän päälle siskoni nauroi: "Hyvä, kun toikin oppii ettei oo mun sängylle asiaa kun oon tarpeeks monta kertaa potkassu päähän!" Olen itse nähnyt yhden tällaisen hetken ja se ei todellakaan ollut ihan vain sellainen pieni työntö...
Lisäksi koirani on laihtunut roimasti koulun alun jälkeen... En ole varma onko kyse siitä ettei siskoni ruoki sitä(vanhempani kyllä hoitaisivat sen, mutta siskoni vaatii että hänen pitää saada ruokkia) vai vain siitä että koiraa stressaa kun olen poissa.
En omista ajokorttia niin koulun lähelle asuntoon muuttaminen ei oikein onnistu ja en todennäköisesti saakkaan ajokorttia ihan vielä sillä rahatilanne ei ole ihan parhaasta päästä...
Lisäksi siskollani on vaikeahkoja mielenterveyden ongelmia mutta ei suostu menemään hoitoon ja vanhempieni mielestä ei tarvitse pakkohoitoa.
Olen todella huolissani koirastani mutta en uskalla tehdä eläinsuojeluilmoitusta sillä pelkään että koira viedään minulta, tai että siskoni joutuu ongelmiin vaikka ei ole terve...
Ja koulukaan ei ole tullut kauheammin vastaan tässä asiassa vaikka lemmikkihuoneitakin on...
Ostin siis viime talvena itselleni ihanan sekarotuisen koiran, mutta siskoni (21-v) ei ole missään välissä pitänyt siitä. Ongelmia näiden kahden välillä on ollut koko ajan, mutta nyt kun muutin koulun asuntolaan ongelmat menivät pahempaan suuntaan... Koira ei tosin ole missään välissä osoittanut aggressiivisuutta siskoani kohtaan.
Eli siis koirani tuntuu pelkäävän siskoani jonkin verran eikä tottele tätä oikeastaan ollenkaan. Luulin tämän johtuvan siitä että siskoni huutaa koiralleni usein. Tässä pari viikkoa sitten kotona ollessani olimme kolmestaan yhteisessä huoneessamme ja koirani meinasi hypätä siskoni sängylle. Siskoni katsoi koiraa pahasti ja koira kääntyi pois ja käveli oven eteen "turvaan", ja tähän päälle siskoni nauroi: "Hyvä, kun toikin oppii ettei oo mun sängylle asiaa kun oon tarpeeks monta kertaa potkassu päähän!" Olen itse nähnyt yhden tällaisen hetken ja se ei todellakaan ollut ihan vain sellainen pieni työntö...
Lisäksi koirani on laihtunut roimasti koulun alun jälkeen... En ole varma onko kyse siitä ettei siskoni ruoki sitä(vanhempani kyllä hoitaisivat sen, mutta siskoni vaatii että hänen pitää saada ruokkia) vai vain siitä että koiraa stressaa kun olen poissa.
En omista ajokorttia niin koulun lähelle asuntoon muuttaminen ei oikein onnistu ja en todennäköisesti saakkaan ajokorttia ihan vielä sillä rahatilanne ei ole ihan parhaasta päästä...
Lisäksi siskollani on vaikeahkoja mielenterveyden ongelmia mutta ei suostu menemään hoitoon ja vanhempieni mielestä ei tarvitse pakkohoitoa.
Olen todella huolissani koirastani mutta en uskalla tehdä eläinsuojeluilmoitusta sillä pelkään että koira viedään minulta, tai että siskoni joutuu ongelmiin vaikka ei ole terve...
Ja koulukaan ei ole tullut kauheammin vastaan tässä asiassa vaikka lemmikkihuoneitakin on...
Vastaukset 11
Vanhimmat
Koita nyt äkkiä keksiä jotain. Koirasta voi tulla hyvin arka tai arvaamaton luonteeltaan, jos sitä kohdellaan väkivaltaisesti tai pelotellen. Jos pelkäät tehdä ilmoitusta viranomaisille sillä perusteella, että koira viedään teiltä, niin mieti onko koiran kannalta parempi vaihtoehto elää toisessa kodissa hyvin kohdeltuna vai teidän luona kaltoin kohdeltuna.
Ensin puhuisin vanhemmille ja mikäli tämä ei tuota tulosta, eläinsuojeluilmoitus, mikäli et saa sopivaa asuntoa hankittua. Koiran pitäminen nälässä on jo tietoista kaltoinkohtelua, koiran potkiminen kertoo myöskin siskosi kykenemättömyydestä kantaa vastuuta. Ei sinulla taida olla vaihtoehtoja, mikäli tuo koiran kohtalo kiinnostaa. Siskosi kuulostaa melko sairaalta persoonalta, kyllä täytyy olla jotain pahasti vialla, jos saa kiksejä eläimen rääkkäämisestä..
Kyllä se sisko on vietävä lopetuspiikille, eiköstä vaan?
Minäkin puhuisin vanhemmille, neljän äitinä, ihmettelen miksi 21 vuotias ylipäätään vanhempien nurkissa asuu...On kuitenkin jo aikuinen
No kun se on vajakki. Asuu siellä vielä 4-kymppisenäkin. Silloin on jo pitkään potkinut vanhempiaan!
Sääliksi käy sinun lapsia, jos äiti on sitä mieltä, ettei 21-vuotiaana saa enää kotona asua. Järkyttävä eukko olet.
Oi tämä sukulojaalius Suomessa... Itsekin olen käräytänyt sukulaiseni kaltoinkohtelusta ja rikkeestä. Pääsi hoitoon ja suuttui toviksi minulle samoin muu suku. Joko laitat koiran hoitoon muualle,muutat tai ilmoitat elsulle siskostasi.
Sinun koira ja siskosi huutaa koiralle? Pistä stoppi tuollaiselle käyttäytymiselle!!
Halaa siskoasi, silitä tätä päästä ja sano "Rakastan sinua. Rakastan sinua, teit koiralle sitten mitä tahansa". On se kumma kuinka ihmiset täällä olisivat valmiita kavaltamaan oman siskonsa pelkän koiran takia... SE ON VAIN KOIRA!!
Nimenomaan, se on vain koira. Ongelma vain on siinä, että jos koiraa kohtelee kaltoin aiheuttaen fyysistä kipua ja vielä huutaa päälle, niin se koira ei osaa ajatella asiaa siten, että rakastanpa tuota huolimatta siitä, mitä se tekee. Ja kun ihminen näin sitten ihan omalla toiminnallaan kasvattaa koiran, joka on alati varuillaan ihmisten seurassa, ei luota jne., niin lopputulema ei välttämättä miellytä ketään. Siinä olet sinä sitten taas ulvomassa, miten koirat ovat arvaamattomia yms. yms. yms. Mikään ei näemmä kelpaa sinulle.
Hei! Oletko puhunut siskollesi suoraan asiasta? Kannattaa aloittaa siitä, vaikka tiedän kyllä ettei se välttämättä ole helppoa. Varsinkin jos tämä on myös ihmisiä kohtaan hankala tyyppi.
Veljeni aikoinaan kiusasi meidän perheen koiraa (no ei sentään potkinut, mutta semmosta ärsyttävää härnäämistä), koiraparka meni aina sitä karkuun ja ärisi. Ja minä en juurikaan uskaltanu puuttua koska itsekin vähän pelkäsin veljeäni tuolloin. Oli kammottava tilanne, ja paha olo on nyt vielä vuosienkin jälkeen.
Toinen juttu tuosta koulun asuntolasta - mitä tarkoitat ettei koulu suostu tulemaan vastaan, tämä jäi vähän epäselväksi? Mikä estää muuttamasta lemmikkihuoneeseen jos niitä kerran on, onko ne kaikki jo täynnä?