Eteen ojennettu käsi tönäisi minut voimalla sisäpihalle selälleni. Juoksuni kadulle loppui, ja istuin kivetyksellä huutaen äitiäni. Ainoa asia, joka eteen polvistuneessa varjossa oli selvää, olivat amerikkalaiset kirjaimet asetakin rinnnassa, joista muodostuivat sanat Joe Bob.
Kypäräinen hirviö vei etusormen huulilleen - meteli ympärillä oli sietämätön. Kaikkialla ammuttiin, mutta hirviön sormi pysyi hänen huulillaan. Hänen päästään kuului radioääniä ja hän haisi palaneelle kankaalle.
Sitten otus nousi, tempaisi minut ilmaan ja juoksi sisään taloomme. En aluksi ymmärtänyt, mitä hän sanoi, mutta sitten käsitin olennon haluavan minun menevän kellariin. Hän puhui kieltäni.
Nopeasti, hän ärähti.
Sitten olento oli poissa.
(Naurua)
Kypäräinen hirviö vei etusormen huulilleen - meteli ympärillä oli sietämätön. Kaikkialla ammuttiin, mutta hirviön sormi pysyi hänen huulillaan. Hänen päästään kuului radioääniä ja hän haisi palaneelle kankaalle.
Sitten otus nousi, tempaisi minut ilmaan ja juoksi sisään taloomme. En aluksi ymmärtänyt, mitä hän sanoi, mutta sitten käsitin olennon haluavan minun menevän kellariin. Hän puhui kieltäni.
Nopeasti, hän ärähti.
Sitten olento oli poissa.
(Naurua)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ah!
Ja näitä iänikuisia kyssiä kehiin.
(Reps)
https://youtu.be/QTpbwmrRxHQ
Jo Bobiina ei muista tapauksesta tuon enempää. Kuitenkin voidaan sanoa, että se oli yksi niitstä olennaisista hetkistä, jotka mahdollistivat hänet. Mahdollistivat yleensäkin kaiken. Jossittelu johtaisi luultavasti siihen, että hän makasi kadulla omassa veressään, eikä vuoteella tuhansien kilometrien päässä valoisasta portista, johon hän oli juosta äitinsä perään. Hän, kanatarhan hoitaja Jo Bobiina. Tuskin viittä. Lukutaidoton mutta nopea kintuistaan.
Aamun valkeneminen oli yhtäläinen tunne lattialuukun aukeamiselle, kun valoa alkoi tunkeutua pimeyteen. Se tapahtui joka jumalan aamu, ja sen aiheuttama tunne yhtäläisen syvä. Neljäkymmentä vuotta myöhemmin Jo Bobiinasta oli tullut monella tavalla nainen. Hänessä olivat tasot ja maailmat sekoittuneet toisiinsa, limittyneet ja venyneet, sulautuneet ja jotkut osat jopa haurastuneet ja kadonneet. Persoonallisuus rikastui ristiriidoissa ja ympäristön paineessa.
Hän, tavallinen suomalainen perheenäiti, katseli pimeyden luukun avautumista horisontissa ja tunsi sydämensä jälleen kevenevän.
(Hihitystä)