Taas se alkaa. Koulussa pojat (7-8? luokilta) haukkuvat tyyliin "-haukkumasana-tähän- on ruma!!11" ja lukuisilla muilla nimillä. Joskus saatetaan töniä tai tulla pomppimaan eteen niin ettei pääse niitten ohi. En tiedä miksi.. Kuulostaa varmaan "pieneltä" teistä, mutta se ärsyttää kun muutkin kuulevat itseeni kohdistuvat huutelut, ja saattavat esim. nauraa. Olen melko hiljainen ja ujo jne. Hassua on se, että osa pääkiusaajista on ylipainoisia. Kiusaajia voi olla 2-10 kerralla.
Niin, mitä voisin tehdä kun nuo alkavat kiusaamaan ja haukkumaan (sitä saa kuunnella välitunneilla, koulun jälkeen, käytävillä, melkein missä vaan koulussa)? Ei ole kovin hauskaa kun huudellaan törkeitä juttuja musta niin että muutkin ihmiset 100m metrin säteellä kuulee ne, ja vieläpä kun tuo on jokapäiväistä.
Se tässä ärsyttää eniten kun joudun "alistumaan" haukuttavaksi, koska en tiedä ikinä mitä tehdä/sanoa vastaan ja kiusaajat pääsevät vähällä.
Suurinosa noista yläasteen haukkujista on ala-asteelta, yhtä lapsellisen näköisiä yhä ovat. Säälin ja samalla vihaan heitä..
Olen tyttö ja 7lk:lla, enkä usko että tuo haukkuminen seuraaville luokille loppuu. Ei ole kavereita kuin pari, ja ovat mieluummin muiden kanssa kuin minun, esim. paritöissä, tai jos pitää valita pari jonka kanssa istua tunnilla vieressä. Olenko todellakin niin inhottava etten ansaitse kavereita, mutta kiusaamista sitäkin enemmän? En ole tietääkseni tehnyt kellekään kiusaajille tai muillekaan mitään pahaa.
En jaksaisi enää olla nimiteltävänä/kiusattavana hetkeäkään, kun siitä ala-asteella sai kärsiä neljä vuotta joka ikinen päivä, paitsi silloin kun olin pois (onneksi ala-asteelta pahimmat kiusaajat menivät eri yläasteelle). Näköjään yläaste alkaa muuttua uhkaavasti yhtä kamalaksi (tai ainakin melkein) kuin ala-aste. Opettajat ovat yläasteella kivoja, mutta samaa ei voi sanoa kaikista oppilaista.
Minusta tuli lievästi sanottuna "mielisairas" ala-asteen kiusaamisen takia. On pelkoja, ahdistusta, masennusta, jne. Ne aiheuttavat pahaa oloa ja elämä rajottuu niiden takia. Usein tulee sellainen olo ettei edes tiedä nukkuuko vai onko hereillä, vaikka olisikin hereillä.
Inhottavaa mennä kouluun kun on aina sitä samaa vastassa. Inhottavaa, kun huudellaan kun menee vähänkin näiden kiusaajien läheltä, ja huutaminen alkaa. Alkaa hävettää se kun edes käyn koulua, eihän tämmönen "ruma" siellä saisi olla. Tässä todellakin alkaa jo luulla että itsessä on jotain vikana, vaikka ei ole. Vai onko sittenkin?
Olen ihan tavallisen näköinen, en asu omakotitalossa, en käytä aina muotivaatteita, en polta, en juo, en ole miljonääri, en ole pissis, olen ystävällinen yleensä jne. Tekeekö sitten noi edellä olevat asiat mut huonoksi ihmiseksi?
Koulun jälkeen menen kotiin ja siellä pelaan tietokoneella, syön, nukun ja joskus teen jotain pientä. Aina samaa. Ei ole mitään harrastuksia (harrastus = käy jossakin 1-7 kertaa viikossa ja maksa se ja se summa että pääset mukaan), koska en löydä sopivia, ja jos löytyy niin se on aivan liian kallista. Ja mitä sitä nyt kaverien kanssa minnekään, kun ei semmoisia oikein ole. Ihan kuin eläisi yksin koko maailmassa.
No, en nyt ehdi kirjoittaa enempää kun pitää mennä nukkumaan, että ehtii *eww* kouluun. Ei sielläkään jaksais käydä. Mutta onneksi on eräs todella mukava opettaja jonka takia jaksan raahautua tuonne.
Pitää mennä nyt nukkumaan ja huomenna kitumaan. Moi.
Niin, mitä voisin tehdä kun nuo alkavat kiusaamaan ja haukkumaan (sitä saa kuunnella välitunneilla, koulun jälkeen, käytävillä, melkein missä vaan koulussa)? Ei ole kovin hauskaa kun huudellaan törkeitä juttuja musta niin että muutkin ihmiset 100m metrin säteellä kuulee ne, ja vieläpä kun tuo on jokapäiväistä.
Se tässä ärsyttää eniten kun joudun "alistumaan" haukuttavaksi, koska en tiedä ikinä mitä tehdä/sanoa vastaan ja kiusaajat pääsevät vähällä.
Suurinosa noista yläasteen haukkujista on ala-asteelta, yhtä lapsellisen näköisiä yhä ovat. Säälin ja samalla vihaan heitä..
Olen tyttö ja 7lk:lla, enkä usko että tuo haukkuminen seuraaville luokille loppuu. Ei ole kavereita kuin pari, ja ovat mieluummin muiden kanssa kuin minun, esim. paritöissä, tai jos pitää valita pari jonka kanssa istua tunnilla vieressä. Olenko todellakin niin inhottava etten ansaitse kavereita, mutta kiusaamista sitäkin enemmän? En ole tietääkseni tehnyt kellekään kiusaajille tai muillekaan mitään pahaa.
En jaksaisi enää olla nimiteltävänä/kiusattavana hetkeäkään, kun siitä ala-asteella sai kärsiä neljä vuotta joka ikinen päivä, paitsi silloin kun olin pois (onneksi ala-asteelta pahimmat kiusaajat menivät eri yläasteelle). Näköjään yläaste alkaa muuttua uhkaavasti yhtä kamalaksi (tai ainakin melkein) kuin ala-aste. Opettajat ovat yläasteella kivoja, mutta samaa ei voi sanoa kaikista oppilaista.
Minusta tuli lievästi sanottuna "mielisairas" ala-asteen kiusaamisen takia. On pelkoja, ahdistusta, masennusta, jne. Ne aiheuttavat pahaa oloa ja elämä rajottuu niiden takia. Usein tulee sellainen olo ettei edes tiedä nukkuuko vai onko hereillä, vaikka olisikin hereillä.
Inhottavaa mennä kouluun kun on aina sitä samaa vastassa. Inhottavaa, kun huudellaan kun menee vähänkin näiden kiusaajien läheltä, ja huutaminen alkaa. Alkaa hävettää se kun edes käyn koulua, eihän tämmönen "ruma" siellä saisi olla. Tässä todellakin alkaa jo luulla että itsessä on jotain vikana, vaikka ei ole. Vai onko sittenkin?
Olen ihan tavallisen näköinen, en asu omakotitalossa, en käytä aina muotivaatteita, en polta, en juo, en ole miljonääri, en ole pissis, olen ystävällinen yleensä jne. Tekeekö sitten noi edellä olevat asiat mut huonoksi ihmiseksi?
Koulun jälkeen menen kotiin ja siellä pelaan tietokoneella, syön, nukun ja joskus teen jotain pientä. Aina samaa. Ei ole mitään harrastuksia (harrastus = käy jossakin 1-7 kertaa viikossa ja maksa se ja se summa että pääset mukaan), koska en löydä sopivia, ja jos löytyy niin se on aivan liian kallista. Ja mitä sitä nyt kaverien kanssa minnekään, kun ei semmoisia oikein ole. Ihan kuin eläisi yksin koko maailmassa.
No, en nyt ehdi kirjoittaa enempää kun pitää mennä nukkumaan, että ehtii *eww* kouluun. Ei sielläkään jaksais käydä. Mutta onneksi on eräs todella mukava opettaja jonka takia jaksan raahautua tuonne.
Pitää mennä nyt nukkumaan ja huomenna kitumaan. Moi.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Meet kato johku itämaiseen itsepuolustus-lajiin, siellä ne kaikki muutkin koulukiusatut on =) Hommaat vaan sitten jonku seuran t-paidan ni kukaan ei uskalla enää ryttyillä sulle :D
No mutta vakavasti, tosiaan noissa itämaisis ip-lajeissa opetellaan het alusta asti kunnioittamaan toista, joten vaikka olisit kuinka vammanen ja ruma ja tyhmä niin todennäköisesti saat hyviäkin kavereita, kunhan jaksat olla väh. vuoden, etkä lopeta alkeiskurssin jälkeen. Ne on halpoja harrastuksia, itsetuntokin kasvaa ja muutenkin tuntuisit sopivan sinne hyvin ku sanoit että oot ystävällinen jne. Vois sopii sulle just hyvin.
Tosiaankin kannattaa sinnitellä vielä eteenpäin, elämä lähtee sujumaan kyllä jossain vaiheessa ja se on sitten mahtavaa kun niin käy. Noi tommoset koulukiusaajat on ollu aikojen alusta asti ja tulee varmaan aina olemaan, mutta niistä pääsee kyllä eroon viimeistään sitten kun koulu loppuu. Ainahan voi vaihtaa koulua, mutta enemmän se kyllä hyödyttää tulevaisuudessa, kun löytäisit itse jonkin keinon nousta kiusaajia vastaan.
Niitä on näet työelämässäkin jotka on saanu pahoja traumoja kouluvuosilta ja se sitten vaikuttaa aikuis-iälläkin niin pahasti että heillä ei ole mitään selkärankaa ja taipuvat "vahvempien" edessä mm. uudestaan syrjityiksi ja kiusatuiksi. Että selkärankaa vaan ja käy tosiaan kahtelemassa niitä harrastus mahdollisuuksia ja ota niistä selvää...
...Vaikka minun "kiusaaminen" ei ollutkaan läheskään noin pahaa. Ala-asteen lopussa muutaman keksi muka hyvän jutun, jota jaksettiin toistaa. Olin siihen aikaan hyvin ujo..
Ajan kuluessa ihmiset väsyivät siihen ja yhä harvempi jaksoi muistuttaa. Ylä-asteelle siirryttäessä kaksi, joista toinen lopetti ehkä 8. luokalla ja toinenkin oli vähentänyt huomattavasti. Viimeisen kerran taisi olla yhdeksännellä.. Nyt jonkin aikaa sitten törmättiin kadulla. Katsoin sitä silmiin ja sekin huomasi takuulla minut, mutta ei sanonut mitään. Ehkä se oli kasvanut aikuiseksi, tai ei uskaltanut sanoa mitään yksin (melkein jokaisessa tapauksessa kukaan ei sanonut mitään yksin..) Silti halveksin sitä edelleen.
En luottaisi niihin "älä välitä"- neuvoihin. Minä en välittänyt, ja kyllähän se loppui, mutta siinä kesti liikaa. Minulla on väkivaltaisia taipumuksia sen verran, että useammin kävi mielessä hakata se, jos olisin uskaltanut. (Tai onnistunut..) Ei sekään kovin suositeltavaa..Muistat vain, että jos kuitenkin menet sanomaan jotakin, tee se silloin, kun se henkilö on yksin. Noiden laumaelukoiden kun on helpompi puolustautua ryhmässä.
Pääsin kuitenkin eroon ujoudestani. Ainut positiivinen asia tässä jutussa.
Yksinkertaisesti kiusaajat ovat raukkiksia. He kiusaavat ujoja, koska monet eivät sano takaisin. Mutta ajattele: Jos joku kiusaajistasi liikkuisi yksin koulussa (kaverit vaikka kipeitä), niin haukkuisiko se sinua. Ei, koska se ei uskaltaisi. Ne luultavasti vaan haluu näyttää, kuinka kovia ne on. Oikeessa elämässä luultavasti on oikea enkeli. Kiusaajat ovat pilalle hemmoteltuja kakaroita, joilla ei ole elämää. He kiusaavat, koska haluavat esittää "parempaa", mitä ne oikeasti on.
Minulla kiusaaminen VÄHENI, kun suutuin kerran oikein kunnolla niille.
Ei ongelmasi suinkaan tunnu niin pieneltä, etteikö siitä voisi puhua. En voi sanoa tietäväni täysin, miltä susta tuntuu, mutta ymmärrän sua kuitenkin aika hyvin. Muakin kiusattiin peruskoulussa. Onneksi nyt lukiossa on paljon helpompaa!
Hyvä ihminen, ei sua kohdella huonosti siksi, että ansaitsisit sen. Monet kiusaajasi on ala-asteelaisia, eikä sen ikäiset useinkaan ymmärrä käytöksensä seurauksia. Sun kiusaajat on sun tavoin nuoria, ja niillä on vielä paljon opittavaa elämästä. Niin typerää kuin se onkin, ne luultavasti yrittää pönkittää horjuvaa itsetuntoaan kiusaamalla sua.
Toki ne puolustelee käytöstään väittämällä sua erilaiseksi, mutta ne alentaa käytöksellään vain itseään. Toisaalta kahta samanlaista ihmistä ei olekaan. Entä tekeekö sun ujous ja ystävällisyys tai se, ettet juo etkä polta, susta muita huonomman? Ei todellakaan! On hienoa, että toisin kuin monet muut yläasteikäiset, sinä et esitä kovaa! Sulla on ihania luonteenpiirteitä, mutta ujous vaikeuttaa niiden esille tuomista.
Muut ehkä nauraa sun kiusaamiselle. Tiedätkö: todellisuudessa silti harvat pitää kiusaajien käytöksestä. Monet panee pahakseen sen, ettei ne osoita empatiaa muita kohtaan.
Ansaitset ja tarvitset apua kaiken kokemasi jälkeen, etenkin kun sulla on noin ahdistavia tunteita. Tietääkö sun opettajat kiusaamisesta? Kiusaamiseen pitää aina puuttua! Onko sun lähellä joku mukava, vastuuntuntoinen ja rohkaiseva aikuinen, jonka kanssa voit keskustella? Sun vanhemmat välittää susta todennäköisesti eniten!
Kaikkea hyvää! Muista: minuakaan ei ole kiusattu enää lukiossa.
Anteeksi virhe! Kiusaajasi on ylä- eikä ala-asteelaisia.
Hurraa, pikku piltit näyttävät pitävän siitä kun haukutaan koulun jälkeenkin (taitaa sittenkin jatkua tuo), kovaa ääntä käyttäen tien toiselta puolelta. Huudetaan törkeyksiä ja muuta. Noitten lapsosten takia mulla on tietääkseni huono maine koulussa. Kuten sanoin nämä kiusaajat ovat hyvin ylipainoisia, ja purkavat painavaa oloaan muihin. Mikä neuvoksi?
MUISTA AINA KIUSAAJASI, LAITA VAIKKA VITTUMAISEMMAT YLÖS JOHONKIN... ODOTA VAIN, KYLLÄ JOSKUS PÄÄSET KOSTAMAAN, TILAA VAIKKA PAHIMMALE KIUSAAJALLE JONKUN KUVASTON KAIKKI TAVARAT KOTIINKULJETUKSELLA, NIIN MENEE SILLÄ PASKIAISELLA ENERGIA TAVAROIDEN PALAUTTAMISEEN...
TAI SOITA SETA:LLE JA ILMOITA SE JÄSENEKSI JA PYYDÄ VAIKKA LÄHETTÄMÄÄN JOTAIN ESITTEITTÄ SILLE KOTIIN. MUTTA, MUISTA ÄLÄ ANNA ARMOA ,VAAN KIUSAA HEITÄ VAIKKA KOKO LOPPUELÄMÄN, JA KIUSAAMISTA EI TARVITSE ALOITTAA HETI, ALOITA VAIKKA KUN OLET VANHEMPI JA SINULLA ON AIKAA JA RAHAA KÄYTÖSSÄSI... SIITÄ TULEE KIVAA, EI ARMOA KIUSAAJILLE, SILLÄ NE OVAT PASKIAISIA...
En usko että vika on sussa vaan kiusaajissa. itellä on samantapasia kokemuksia. En osaa neuvoa muuten ku että kannattaa puhua jollekki... Oikeesti, se kyllä auttaa!Voimia sulle! Opettajien velvollisuus on puuttua tuollasiin asioihin.
SANO VANHEMMILESI, OPETTAJILLE, KURAATTORILLE TAI JOLLEKKIN MUULLE AIKUISELLE JA HETI!! Koska jos sä hautoot tota vaa yksinäs nii se sattuu vaa koko ajan enemmän ja enemmän, kunnes sä et jaksa enää mitään!! Tiedän tasan tarkkaan mist puhun, koska oon ite kokenu jotain saman tyyppistä!
Ne ketkä sua kiusaa nii niil ei tod oo kaikki asiat kunnos! Ja sun TÄYTYY oikeest sanoo et sua kiusataan!
Ehkä yks syy o siihen et sua kiusataan o et oot oma ittes (et polta, et juo), etkä liiku muitten mukaan massas.. Moni ei uskalla olla, koska pelkää joutuvansa kiusatuks ja se onki huolestuttava juttu! Jokaisen täytyy saada olla sellainen ku haluaa, ilman et joku haukkuu tai kiusaa!
KOITA JAKSAA!
Paisti että toisten päin minun kiusaajani ovat normaaleita ellei alipainoisia. Ja minä taas ylipainoinen. Minä en pura pahaa oloani toisiin, koska se ei ole heidän syytä että olen ylipainoinen. Olen vasta 12-vuotias. Toivon että tämä kiusaaminen loppuu.. Mutta onneksi minulla on paljon ystäviä.. Luokan suosituimmat tytötkin on minun ystäviäni (vaikka se ei edes tärkeää ole).
Yritä jaksaa! =)
Ei siis paisti vaan paitsi.