tietääkö joku/onko kellään kenties kokemusta ulkomailla munkkilöuostarissa oleskelusta? Onko sellaisia naisille? Elämäntilanteeni on fucked, olen miettinyt pakenemista jo kauan, olen käynyt joissain kokoontumisissa mutta ajatus luostarissa asumisesta on äärimmäisen kiinnostava. Siis, onko ketään joka on asunut jossain päin Aasiaa, oppinut zeniä ja asunut kenties luostarissa? Kaikenlaista tietoa otan sitten vastaan, ja kiljoonat kiitokset jo etukäteen.
Luostariin!
Siddh
263552
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Anteeksi kun olen näin tietämätön (siksi teiltä kysynkin) että onko mitään mitä buddha-aatteelle elävät saavat haluta? Kysymyshän on tietääkseni siitä, että kärsimys=haluaminen=poistettava ja TIDII olet elämänhaluton ja mauton.
Tietenkin kunnioitan tätä näkemystä, mutta jos joku über-viisas haluaisi valaista erästä tyhmää.
enpäs ole kuullut buddhalaisesta nais luostarista,mutta se ei tietenkään tarkoita etteikö sellaisia voisi olla,ja ellei sellaista ole,sellaisen voi perustaa.
katselepa http://www.zazen.fi/ ovat varmaan viisaampia asiassa kuin .
No mutta tidii itsellesi,ei tarkoitus ole olla elämänhaluton eikä mauton ( se olisi kai nimeltään apatia ).
Kärsimyksen poistaminen? Haluamisen poistaminen? Tuo kuulostaa masokismiseltä ja jollei puhe olisi ev.lut.kristin uskosta,voisi luulla että siitä on kyse.
Minä en kärsi,mutta haluan,haluan mutta en halua. En suostu tuntemaan kärsimystä asioista joita en pysty saavuttamaan,saatan silti haluta haluamatta eränäisiä asioita. Miksi näin? Liika oma halu aiheuttaa tuskaa,ellei siitä ymmärrä luopua,samoin liika haluaminen ja haluamisen toteuttaminen keinolla millä hyvänsä johtaa päinvastaiseen kuin mitä olikaan alkuperäinen tarkoitus.
Haluan silti,en kärsi siitä jollen saa,mutta en kärsi vaikka haluan,osaan elää haluamatta,ja milloin haluamani osuu kohdalleni,en varmasti kärsi siitäkään,ja ellei osu kohdalleni en kärsi siitäkään.
Sama lyhyesti,eläm tätä päivää,vailla huolen häivää,otan elämän vastaan sellaisena kuin se tulee,kuitenkaan ei pidä unohtaa: se joka ei varaudu tulevaan,kokee suuria vaikeuksia.
Jos elämä on päin Peetä,ei pakoon lähteminen tai edes luostariin "katoaminen" poista asiaa. Vasta kun ihminen pärjää siinä missä kulloin on,siellä missä kulloinkin asuu,voi ihminen pärjätä muuallakin.
Karkuun lähteminen ei siis auta,vaan asioiden oivaltaminen.
Ehkä tästä on jotain apua,ennemmin tai myöhemmin.
buddhalaisia nunnaluostareita. kuinkas et ole niistä kuullut?
Zen-luostarit Himalajan taivaita repivillä huipuilla ovat paikallisia loosereita varten.
Meillä on Valamo!
Mene sinne.
Niinkuin luostarit kaikkialla kerääntyy Valamoonkin sellainen kykenemätön tai muuten vain laiska ihmis-sakka, joka ei yhteiskunnassa muuten pärjää.
Luostariin meno tarjoaa legitiimin syyn löysäilyyn eikä oleilu luostarissa lopulta ollenkaan hassumpaa ole.
Valamossakin palvelu pelaa: ruokaa tarjotaan kolme kertaa päivässä, sauna lämpiää joka ilta, viinisammiot kihisevät ja veneitse matka naisluostari Lintulaan taittuu vartissa.
Mukavasti varustetut munkkien asunnot sijaitsevat etelään antavalla rinteellä,aivan järven rannassa.
Siis ei muuta kuin nöyrä ilme kasvoille ja noviisiksi Heinävedelle!
Sic transit gloria mundi.
Tämäpä on yksi näkökanta,ei väärä eikä ainoakaan.
Totta juu on,että laitosmaisessa ympäristössä pääsee helpommalla,kuin vankilassa tai vastaavassa,jossa itse ei tarvitse päivärytmiään tehdä,se on puolestasi valmiiksi kaadittu ja tarvitsee vain roikkua mukana.
Totta siis esittämästäsi näkökulmasta,ja mikäs sen helpompaa,ellei muuta elämältä hae,tai mukavaa siihen saakka kun se jaksaa viehättää.
Lisäksi on se toinenkin näkökulma,nimittäin jos todella ja oikeasti hakee jotain vastauksia suuriin kysymyksiin. Toki ne vastaukset pitää esittää itselleen ja itse niihin vastata,jottei usko muiden antamia selityksiä ja totuuksia. Jos uskoo toisen antamaan totuuteen vailla oman pään käyttöä tai ilman sisimpänsä kuulemista,on se sama kuin loikkaa ev.lut. juttuihin mukaan ja nielaisee sen uskon suunnan pölinät sellaisenaan.
Pakopaikkana luostari toimii varmaan vain elokuvissa,tuskin kukaan jaksaa näytellä sen enempää yhtään mitään,no jos viikon tai kaks,sitten taas pakkaa kimpsut ja kampsut ja matka jatkuu,ehkä vaikka havaijille tai minne sitten,mutta se onkin sivu seikkaa se.
Taolaiseksi pääsi on kyllä yllättävän täynnä kaikenlaista joutavaa.
Muista veden voima!
: )
Kyllä nunnille on luostareita Aasiassa. Olen tavannut länsimaisia nunnia Thaimaassa ja Nepalissa buddhalaisissa luostareissa.
Onko lähtökohtasi se että elämäsi on fucked-up vai se että haluat oppia buddhalaisuutta ja alkaa mietiskelemään luostarissa? Miten paljon tunnet buddhalaisuutta? Himalajalla ei ole zen-luostareita niin kuin joku tietämätön tuossa väittää. Niitä on Japanissa. Thaimaassa on theravadalaisuus ja Nepalissa tiibetiläisyys (mahayana-buddhalaisuus) vallitsevana. Voit hyvinkin kokeilla esim. Thaimaassa jonkin aikaa, millaista asia on. Siellä on luostareita, joissa on länsimaisille mietiskelykursseja, eikä niihin ole mitään pääsyvaatimuksia. Ne maksaa sen verran, mitä ruoka siellä maksaa. Löydät kyllä sellaisen Thaimaasta. Suosittelen.
Näistä täkäläisistä jotakin? Tarkoitan lähinnä Zen keskusta H:kissä ja Tukholman zen centeristä ? Italiassakin on,nämä tietääkseni vain mies puolisille.
... maallikoiden mietiskelyksekuksia, tämä Helsinki Zen Center ja Ruotsin Zengården.
kiittää oikaisusta :)
Kuten on jo tullut ilmi, luostarit eivät ole pakopaikkoja. Syy on siinä että ongelmia ei voi paeta, koska ne saavat alkunsa omassa mielessä. Jos haluat muuttaa elämääsi sellaiseksi että se olisi vähemmän "fucked", joudut ensin muuttamaan omaa näkökantaasi, arvojasi tms. Luostariin kannattaa mielestäni lähteä vain, jos itsessä on jonkinlaista totuudenetsijän vikaa ja kokee sen mielekkäimmäksi elämäntavaksi.
Mutta jos kuitenkin haluat lähteä karkuun, niin yksi vaihtoehto on lähteä muutamaksi kuukaudeksi retriitille ja sitten kokee käytännössä mitä luostarielämä mahdollisesti olisi, miltä tuntuu herätä klo 4 aamulla, syödä vain kerran päivässä jne. Tämän linkin viestiketjun lopusta löytyy pari opasta Thaimaan ja lähimaiden retriittipaikkohin. Retriitit ovat monissa paikoissa ilmaisia, mutta tietenkin on toivottavaa ja kohteliasta lahjoittaa rahaa. Meillä kun sitä on joka tapauksessa enemmän kuin esim. thaimaalaisilla.
http://www.buddha-dharma.info/forum/index.php?topic=71.0
Kiitos kaikille hyvistä neuvoista.
Yritän etsiä sitä nk. totuutta, en yritä paeta turhaan vaan ihan oikeasti vaikka päätyä kyseiseen vaihtoehtoon. Juuri siksi yritän ottaa asioista selvää, tiedän ettei se ole todellakaan helppoa enkä yritä sanoa että se olisi jonkinlainen "hotelli"!
Valitettavasti kristinusko ei ole tuonut minulle tarvittavaa tyydytystä, ikinä.
Kunnioitan kristittyjen valintoja jne,
mutta kallistun pakanallisesti buddhismiin.
Oli ilo kuulla että 'luostareita' on myös naisille. Olisihan se hiukkasen epäreilua.
Ainiin part2:
jos jokus osaa vielä vastata ikä-kysymyksestä? Kuinka nuoret sinne saavat mennä?
Itse olen iältäni hyvin nuori, ette välttmättä haluaisi edes tietää kuinka nuori (krhm, 16).
Älkää kritisoiko sitä liikaa, olkaa hyvät.
Luulen tietäväni mitä mieltä asioista olen.
Eli,
suunta olisi Japani? Hitto, olisikohan kellään oikeasti kokemusta nyt nk. luostarissa asustamisesta? Sinne on varmaan hiukkasen vaikeaa päästä näin ensialkuun. Ja, minua ei kiinosta pidemmän päälle pelkät kokoontumiset (en sano tätä vähättelevällä sävyllä) vaan olisin halukas omistautumaan asialle ihan kunnolla. Mitä sitten te-kokeneet suosittelette aluksi? Suokaa anteeksi taas tämä tietämättömyys.
Olen törmännyt 21 v. ikärajaan buddhalaiseen harjoitukseen, olen samaa mieltä, olisi vastuutonta opettaa liian nuorille sellaista kuten Dzogchen ja Mahamudra.
HC, miksi niin korkea ikäraja? Mitä tehtiin?
Nunnat ja munkit ovatko erillisessä rakennuksessa`? (olen kuullut luostarista jossa eli naiset ja miehet keskenään) joten onko näin?
varsinkin Mahayanassa, mitä muuta he tekevät illalla yhdessä kun katsovat teeveetä, en tiedä.
Rankempi meditaatio aiheuttaa fyysisiä/henkisiä muutoksia näin ollen vaaditaan täysikäisyyttä.
Paikalliset ihmiset menevät luostariin kaiken ikäisinä. Monet menevät luostariin aivan lapsina. Totta kai luostarissa osataan ohjata opetus iälle sopivaksi. En ymmärrä miksi buddhalainen harjoitus olisi haitallista 16-vuotiaalle. Päinvastoin en tiedä mitään asiaa taivaan ja maan välillä, mikä olisi niin suositeltavaa kenellekään. Mietiskelystä ei ole koskaan mitään haittaa, jos sen tekee oikein! Miten voisi olla sellaisesta harjoituksesta kenellekään haittaa, jossa on tarkoitus päästä universumin luonnollisimpaan olotilaan, valaistumiseen? Ei oikea harjoitus ole mietenkään haitallista kenellekään!
Sidh - minäkin halusin tuon ikäisenä Aasiaan buddhalaiseen luostariin! Ajattelin ennen kaikkea Japania, aivan kuin sinäkin. Toivon sinulle kaikkea hyvää ja suosittelen asian toteuttamista!
On totta että lapset menevät/pistetään luostariin pieninä mutta nuorille munkeille/nunnille opetetaan eri asioita eri ikäisinä.
Lännessä hyvän koulutusjärjestelmän(lukutaidon ja loogisen/filosofisen ajattelun) takia tänne on tuotu suoraan hyvinkin "korkeita" opetuksia, joita on perinteisesti annettu jo paljon harjoittaneelle munkille/oppilaalle.
Koska nämä opetukset sisältävät termejä ja opetuksia jotka vaativat tietynlaista kypsyyttä ja ymmärrystä oppilaalta "ikäraja" on hyvä.
Koska buddhalaiset järjestöt eivät varmaankaan halua tuhota uteliasta nuorta mieltä varovaisuus ja jopa ikärajat ovat ihan järkeviä
Buddhalainen harjoitus yleisesti ottaen ei varmasttikkaan ole haitallista 16v tai minkään tietyn ikäkauden ihmiselle päinvastoin, mutta tiettyjen harjoitusten ja tekstien oikein ymmärtäminen ja harjoittaminen voi olla hankalaa länsimaiselle mielelle.
Onneksi opetukset ovat yleensä itsensä salaavia.
Taas tänään oli buddhalaisuuden ymmärtämisestä ja termien sekoittamisesta hyvä esimerkki Helsingin sanomissa jossa puhuttiin Buddhalaisuuden yhteydessä synneistä...
... kysyjän vanhemmat, päästänevätkö 16-vuotiaan kaukoitään luostariin?
Joo, vanhempani ovat itseriittoisia kaikkitietäviä vanhoillisia kristittyjä ja ainakin muori vain nauraa ajatukselle.
En aijo antaa periksi, missään tapauksessa.
Varsinkaan ulkomaille, niet niet.
Tiedä sitten miten sinne pitäisi 'karata', olisiko siinä sitten yhtään järkeä. Mulla kuulemma liian korkealentoisia ajatuksia.
Useimmissa luostareissa pojat/tytöt vihkiytyvät noin 15 vuoden ikäisinä, poikkeustapauksissa myös jopa 8-vuotiaina. Siis noviiseiksi. Sitä ennen ainakin kolme kk luostarissa mietiskelyä ja opiskelua.
Miten muiden vanhemmat ovat suhtautuneet?
Ihan puhtaasta mielenkiinnosta.
... olet täysi-ikäinen ja voit itse päättää omista asioistasi.
Karkaamista en suosittele.
En ole minnekään karkaamassa.
Eikä oikeastaan ole edes mahdollista päästä minnekään ilman vanhempien kirjallista suostumusta jos satut olemaan alle täysi-ikäinen.
Kai on keinot keksittävä.
Olen kiinnostunut lähtemään muutamaksi kuukaudeksi tiibetiläiseen luostariin. Tiedättekö tarvitseeko minun leikata hiukseni? olisiko se suositeltavaa?
Leikkaa minän kunnianhimo, anna hiusten olla.
Tietämätön sitoo itsensä
hiuksiin,
luostariin,
Tiibetiin.
Suositeltavaa on
olla kiintymättä muotoihin
ja olla saastuttamatta mieltään puhtaudella.
Kun luottamuksesi Buddhaan on syvä, se muuttaa elämäsi, olivatpa olosuhteet mitkä hyvänsä.
Vähennä kunnianhimoasi ja asuminen luostarissa alkaa näyttää yhtä hullulta kuin asuminen koirankopissa.