Boracol :-(

Kiitos järkevästä kommentista. Kunhan vinoilin eri ohjeistuksien vimmasta kaiken pistämisestä uusiksi. Nyt on enin kasvusto autotallissa tiilisessä kuorimuurissa, joskus ollut paljon myös betonilattiassa.

Tuohon desinfiontiin vaan kaipaisin vaihtoehtoja

"Kosteusvaurioituneessa betonissa kasvaa hyvin todennäköisesti bakteereja, usein sädesientä (Streptomyces) ja homesienistä tavallisimmin Aspergillus –sukua."3 "Yleistyksenä voidaan sanoa, että kivirakenteissa esiintyvät mikrobit ovat sisäilman laadun kannalta haitallisempia kuin puurakenteissa viihtyvät mikrobit." 4

Huolimatta betonin alkalisuudesta voi märässä betonissa kasvaa kosteusvauriomikrobeja. Betoni ja tiili ovat huokoisia materiaaleja, ja huokoisuuden vuoksi vesi, eloperäiset aineet ja suolot pääsevät niissä vaikuttamaan 11. Tutkittaessa materiaalinäytteitä kosteusvaurioituneesta betonista havaittiin niissä lähes poikkeuksetta voimakasta mikrobien kasvua: "Asumisterveysoppaassa mainituista mahdollisesti toksiineja tuottavasta 13 mikrobista tutkimuksen [betoni-]näytteissä esiintyi seuraavat viisi eri mikrobisukua, -lajia tai –ryhmää: Aspergillus versicolor, Streptomyces (sädesieni), Aspergillus ochraceus, Acremonium ja Stachybotrys."

VTT:n tutkimuksessa "Rakennusten ja rakennusmateriaalien homeet" havaittiin myös kosteassa klinkkerilaatta-kevytsoraharkko -koekappaleessa mikrobikasvua ja todettiin mikrobien tuottavan mm. terpeenejä, alkoholeja, aldehydejä ja ketoneja. "Rakennusteknisesti tärkeimpiä havaintoja tässä tutkimuksessa ovat olleet materiaalien nopea mikrobikasvu vesivaurioon verrattavissa olosuhteissa, hitaan kuivatuksen aiheuttama elinkykyisten mikrobien säilyvyys ja eräiden homeiden kasvun kiihtyminen materiaalien kuivatusvaiheessa. Tämä merkitsee sitä, että helposti uusittavia rakenteita, joissa on selvä mikrobikasvu, ei tule kuivata, vaan ne tulee uusia." 12

Koska myös betoni ja kivitalo homehtuvat, on nykyinen rakennusten kiireellä rakentaminen erityisen huolestuttavaa. Kun kostea betonirunko päällystetään liian aikaisin, ja tiedetään, että homevaurio voi syntyä jo muutamissa päivissä, on todennäköistä, että tällaisessa rakennuksessa on mikrobiongelma jo sen valmistuessa. Kun tiedetään, että mikrobikasvustot eivät poistu kuivaamalla, vaan vaihtamalla koko mikrobikasvuston valtaama rakenne, ja että kostean betonin päällysmateriaaleissa käynnistyvät hajoamisreaktiot kerran käynnistyttyään jatkuvat (vaikka kosteus haihtuisi 13), vaikuttaa siltä, että nykyään rakennetaan taloja, joiden sisäilmaongelmien ratkaiseminen on hyvin haastavaa. Voidaanko tällaisia rakennuksia lainkaan korjata silloin, kun mikrobikasvu on päässyt rakenteisiin, vai onko ainoa terveellinen vaihtoehto purkaa rakennukset kokonaan?





VÄLITTÄJÄ-LKV:llä on OMA LEHMÄ OJASSA !

Laihialaiset aikoo kokeilla ruotsalaiskeksintöä.

http://www.pohjalainen.fi/mielipide/pääkirjoitus/ruotsista-matto-apuun-laihialle-1.2145423

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/ruotsalaiskeksinnosta-ratkaisu-sisailmaongelmiin-professori-kannattaisi-kokeilla-suomessakin/5942494

Siis tässä Pohjalaisen teksti. Kannattaisihan näitä edes kokeilla.

"Ruotsista matto apuun Laihialle

Laihialaiset kokeilevat ruotsalaiskeksintöä keskuskoulun sisäilmaongelmiin. Ruotsalaisprofessorin johtama työryhmä on kehittänyt maton, joka imee haitalliset aineet itseensä. Maton voi asentaa lattioihin, seiniin ja kattoihin. Laihialla matto asennetaan kahteen koululuokkaan. Maton tehosta ei ole varmoja tuloksia, mutta tietenkin kokeileminen kannattaa.

Koulujen sisäilmaongelmista kärsivien määrä on lisääntynyt nopeasti Laihialla. Koska kyse on pääasiassa lapsista, on ymmärrettävää, että vanhemmat ovat hyvin huolissaan.

Erikoista on se, että laskelmat oireista kärsivien määrästä vaihtelevat laskijan mukaan. Virkamies sanoo lisäksi, ettei ole olemassa sellaisia tutkimustuloksia, joiden mukaan koulun tilat olisivat käyttökelvottomia.

Sisäilmatyöryhmän raportin mukaan jopa 70 oireilee. Ongelmia on."