Tutka-antennin paikka

Säteily ongelmaa ei pitäisi enää uusissa tutkissa olla. Pitäisi olla samaa tasoa kuin matkapuhelin.

Minä laittaisiin tolppaan, ihan sen takia, että se on hienon näköinen siinä =). Mastossa se näyttää typerältä.

FG391 kirjoitti:

Säteily ongelmaa ei pitäisi enää uusissa tutkissa olla. Pitäisi olla samaa tasoa kuin matkapuhelin.

Minä laittaisiin tolppaan, ihan sen takia, että se on hienon näköinen siinä =). Mastossa se näyttää typerältä.

Lue lisää

Mastoon sijoittamista puoltaa se, että kaikki peräkaiteessa olevat antennit yms. ovat tiellä, jos esim. peräköyttä pitää siirtää puolelta toiselle. Mastoon tutkan saa myös korkeammalle, mikä parantaa kantamaa.
Tosin kantaman merkitys on joka tapauksessa rajallinen, miten usein nyt oikeasti tarvitsee havaintoa jostain yli 5 mpk päässä olevasta?

Typerämmältä se tolpassa oleva antenni minun silmääni näyttää kuin mastossa oleva. Mutta se on sinänsä yhdentekevää, miltä näyttää. Toiminnallisuus ratkaisee.

10-14 kirjoitti:

Mastoon sijoittamista puoltaa se, että kaikki peräkaiteessa olevat antennit yms. ovat tiellä, jos esim. peräköyttä pitää siirtää puolelta toiselle. Mastoon tutkan saa myös korkeammalle, mikä parantaa kantamaa.
Tosin kantaman merkitys on joka tapauksessa rajallinen, miten usein nyt oikeasti tarvitsee havaintoa jostain yli 5 mpk päässä olevasta?

Typerämmältä se tolpassa oleva antenni minun silmääni näyttää kuin mastossa oleva. Mutta se on sinänsä yhdentekevää, miltä näyttää. Toiminnallisuus ratkaisee.

Lue lisää

Kyllä avomerellä on ihan kiva saada kaikua kohteista tai racon majakoista jo hyvän etäisyyden päästä, mutta kait se on makuasia tai jollet harrasta avomeri purjehdusta isommilla vesialueilla.

Autopilotilla ajellessa isolla aavalla, ihan mukavaa saada hyvissä ajoin hälytys mahdollisesta kohteesta. Nopeampi alus ajaa 5 mailia vajaassa 10min lisäksi mahdollinen oma nopeus kohtaaminen tulee yllättävänkin nopeasti...

radaron kirjoitti:

Kyllä avomerellä on ihan kiva saada kaikua kohteista tai racon majakoista jo hyvän etäisyyden päästä, mutta kait se on makuasia tai jollet harrasta avomeri purjehdusta isommilla vesialueilla.

Autopilotilla ajellessa isolla aavalla, ihan mukavaa saada hyvissä ajoin hälytys mahdollisesta kohteesta. Nopeampi alus ajaa 5 mailia vajaassa 10min lisäksi mahdollinen oma nopeus kohtaaminen tulee yllättävänkin nopeasti...

Lue lisää

No, mulla on sellainen näkemys, että tähystyksen pitää joka tapauksessa olla sen verran huolellista, ettei edes mailin päästä vasta havaittava alus pääse yllättämään.

Ja kun nykyään varsinainen navigointi nojaa paljolti plotteriin, ei maastokaiuillakaan ole kaukaa niin väliä.

Kysymys on oikeastaan siitä, mihin tutkaa käyttää. Minulle se on silmän jatke, väline välttää isompien alla jäämistä ja AIS:n myötä sen tarpeellisuus on ylipäätään vähäisempi. Joku toinen navigoi tutkalla ja silloin tilanne on vähän toinen.

radaron kirjoitti:

Kyllä avomerellä on ihan kiva saada kaikua kohteista tai racon majakoista jo hyvän etäisyyden päästä, mutta kait se on makuasia tai jollet harrasta avomeri purjehdusta isommilla vesialueilla.

Autopilotilla ajellessa isolla aavalla, ihan mukavaa saada hyvissä ajoin hälytys mahdollisesta kohteesta. Nopeampi alus ajaa 5 mailia vajaassa 10min lisäksi mahdollinen oma nopeus kohtaaminen tulee yllättävänkin nopeasti...

Lue lisää

Laajakaista tutkalla ei raconit eli tutkavastaajat toimi...

Laajakaistatutka on vaaraton. Perinteiseen pulssitutkaan täytyy pitää turvaetäisyys. Ohjekirja kertoo tarkemmin, mutta tutkan teknisistä tiedoista etäisyyden voi laskea itsekin. PDF-muotoinen ohje löytyy netistä:
Marine Radar 2kW/4kW Non Ionizing Radiation Hazards
http://www.panbo.com/Pulse_Radar_Safety_courtesy_Navico.pdf

2 kW / 18" antennilla olevan tutkan turvaetäisyys on noin 1 - 1,5 m kuvun keskipisteestä mitattuna
4 kW / 18" antennilla turvaetäisyys on noin 2 - 2,5 m
4 kW / 24" antennilla turvaetäisyys on 3 - 4 m

889988 kirjoitti:

Laajakaista tutkalla ei raconit eli tutkavastaajat toimi...

O ho, onpas surkeita, on mukavaa, kun avomereltä tulee rannikon sisään tulo väylälle ja näkee tutkalla jo pitkältä mikä läiskä on faktaa merimerkistä. Kehitys näköjään ei tuo pelkästään hyvää.

AIS on hyvä, mutta usein melkoinen ero tutkaläiskän ja ais kuvakkeen kanssa, luotan läiskään enemmän...

10-14 kirjoitti:

No, mulla on sellainen näkemys, että tähystyksen pitää joka tapauksessa olla sen verran huolellista, ettei edes mailin päästä vasta havaittava alus pääse yllättämään.

Ja kun nykyään varsinainen navigointi nojaa paljolti plotteriin, ei maastokaiuillakaan ole kaukaa niin väliä.

Kysymys on oikeastaan siitä, mihin tutkaa käyttää. Minulle se on silmän jatke, väline välttää isompien alla jäämistä ja AIS:n myötä sen tarpeellisuus on ylipäätään vähäisempi. Joku toinen navigoi tutkalla ja silloin tilanne on vähän toinen.

Lue lisää

AIS on yleensä loistava, mutta meille tuli juuri hiukan ikävä tilanne Tallinnan lautan kanssa pimeässä. Joulukuusi näkyy kaukaa, mutta kulkuvaloja ei tuosta valomerestä näe läheltäkään (voiko olla lainmukaiset kulkuvalot, jos ei näy!). Todella vaikea arvioida pimeässä minne tuo on matkalla, miten lähellä se on, miten iso se on ja miten kovaa se liikkuu. No onhan minulla vastaanottava AIS. Mutta siinä ei näy ko. laivaaa! Näkyy kyllä 20-30 muuta AIS-kohdetta. Laiva tuli näkyviin vasta sen ollessa AISin mukaan reilun kaapelin päässä, onneksi ei sentään kohti tulossa. Tuttu oli toisella veneellä parin mailin päässä ja hänkin ihmetteli laivan puuttumista AISista.

Yleensä laivat tulevat AISiinni näkyviin 10-30 M etäisyydellä ja viimeistään 5 M paikkeilla. Samaan aikaan näkyi monta huvivenettä AISissa 1-5 M etäisyydellä.

Kotona katsoin Marinetrafikista laivan liikkeet ko. ajankohdalta. Näkyi normaalisti 2 minuutin välein. Miten tuo on mahdollista? Kaksi venettä merellä ei näe, mutta Marinetrafikin vastaanottoasema näkee??

Joakim1 kirjoitti:

AIS on yleensä loistava, mutta meille tuli juuri hiukan ikävä tilanne Tallinnan lautan kanssa pimeässä. Joulukuusi näkyy kaukaa, mutta kulkuvaloja ei tuosta valomerestä näe läheltäkään (voiko olla lainmukaiset kulkuvalot, jos ei näy!). Todella vaikea arvioida pimeässä minne tuo on matkalla, miten lähellä se on, miten iso se on ja miten kovaa se liikkuu. No onhan minulla vastaanottava AIS. Mutta siinä ei näy ko. laivaaa! Näkyy kyllä 20-30 muuta AIS-kohdetta. Laiva tuli näkyviin vasta sen ollessa AISin mukaan reilun kaapelin päässä, onneksi ei sentään kohti tulossa. Tuttu oli toisella veneellä parin mailin päässä ja hänkin ihmetteli laivan puuttumista AISista.

Yleensä laivat tulevat AISiinni näkyviin 10-30 M etäisyydellä ja viimeistään 5 M paikkeilla. Samaan aikaan näkyi monta huvivenettä AISissa 1-5 M etäisyydellä.

Kotona katsoin Marinetrafikista laivan liikkeet ko. ajankohdalta. Näkyi normaalisti 2 minuutin välein. Miten tuo on mahdollista? Kaksi venettä merellä ei näe, mutta Marinetrafikin vastaanottoasema näkee??

Lue lisää

Eipä taida missään kohtaa sääntöjä olla sanottu, etteivät aluksen muut valot saisi "hukuttaa" kulkuvaloja alleen...

Missä sinulla on VHF:n antenni? Ainoa mieleeni tuleva selitys on nimittäin se, että olit "katveessa". Toisin sanoen laivan antenni oli niin ylhäällä sinun antenniisi nähden, että signaali meni "yli". Joka tapauksessa peräti omituinen tapaus.

Olen kyllä joskus huomannut yksittäisten kohteiden hetkittäisesti katoavan, mutta en pitkäaikaisempaa "piiloutumista". Ymmärtääkseni AIS-lähetin ei lähetä aivan jatkuvaa signaalia vaan "purskeita" lyhyin väliajoin ja teoriassa kai on mahdollista, että yksittäinen "purske" häviää, koska toinen lähetin on samalla taajuudella aivan samalla hetkellä. Mutta jos muistan oikein, se jo vaatii melkoista sattumusta, sillä sen verran lyhyiksi ja tiheiksi ne lähetysaikajaksot on jaettu.

Joakim1 kirjoitti:

AIS on yleensä loistava, mutta meille tuli juuri hiukan ikävä tilanne Tallinnan lautan kanssa pimeässä. Joulukuusi näkyy kaukaa, mutta kulkuvaloja ei tuosta valomerestä näe läheltäkään (voiko olla lainmukaiset kulkuvalot, jos ei näy!). Todella vaikea arvioida pimeässä minne tuo on matkalla, miten lähellä se on, miten iso se on ja miten kovaa se liikkuu. No onhan minulla vastaanottava AIS. Mutta siinä ei näy ko. laivaaa! Näkyy kyllä 20-30 muuta AIS-kohdetta. Laiva tuli näkyviin vasta sen ollessa AISin mukaan reilun kaapelin päässä, onneksi ei sentään kohti tulossa. Tuttu oli toisella veneellä parin mailin päässä ja hänkin ihmetteli laivan puuttumista AISista.

Yleensä laivat tulevat AISiinni näkyviin 10-30 M etäisyydellä ja viimeistään 5 M paikkeilla. Samaan aikaan näkyi monta huvivenettä AISissa 1-5 M etäisyydellä.

Kotona katsoin Marinetrafikista laivan liikkeet ko. ajankohdalta. Näkyi normaalisti 2 minuutin välein. Miten tuo on mahdollista? Kaksi venettä merellä ei näe, mutta Marinetrafikin vastaanottoasema näkee??

Lue lisää

Jotkut risteilijät ja kai muutkin alukset lähettävät oman (ja samalla lähitienoon alustenkin) AIS-datan satelliitin kautta MarineTrafficille. Näin niiden näkyvyys on riippumaton maa-asemista ja näkyvät MarineTrafficin kartalla vaikka ovat kaukana avomerellä.

Ehkä tuo tallinna lauttakin lähettää AIS-datan satellitin tai GSM-verkon kautta. Näkyisi MarineTrafficissa, vaikka AIS-lähettimen antenni olisi huono.

Tekniikka on selitetty täällä:
https://help.marinetraffic.com/hc/en-us/articles/204665818-Wait-my-vessel-is-equipped-with-an-AIS-Receiver-Can-I-use-to-collect-and-send-AIS-data-

10-14 kirjoitti:

Eipä taida missään kohtaa sääntöjä olla sanottu, etteivät aluksen muut valot saisi "hukuttaa" kulkuvaloja alleen...

Missä sinulla on VHF:n antenni? Ainoa mieleeni tuleva selitys on nimittäin se, että olit "katveessa". Toisin sanoen laivan antenni oli niin ylhäällä sinun antenniisi nähden, että signaali meni "yli". Joka tapauksessa peräti omituinen tapaus.

Olen kyllä joskus huomannut yksittäisten kohteiden hetkittäisesti katoavan, mutta en pitkäaikaisempaa "piiloutumista". Ymmärtääkseni AIS-lähetin ei lähetä aivan jatkuvaa signaalia vaan "purskeita" lyhyin väliajoin ja teoriassa kai on mahdollista, että yksittäinen "purske" häviää, koska toinen lähetin on samalla taajuudella aivan samalla hetkellä. Mutta jos muistan oikein, se jo vaatii melkoista sattumusta, sillä sen verran lyhyiksi ja tiheiksi ne lähetysaikajaksot on jaettu.

Lue lisää

On meriteiden säännöissä sentään jotain. 1983 muutoksissa:
"f) 1)23 säännön a kappaleessa määrätty mastovalo tai -valot on sijoitettava siten, että ne ovat kaikkien muiden paitsi kohdassa 2 kuvattujen valojen ja näköesteiden yläpuolella ja erillään niistä."

Lisäksi valoille vaaditaan tietty näkyvyys. Tuntuu erikoiselta, jos käytännössä ei sitten vaadittaisi, että valon voi nähdäkin eli sen erottaa valomerestä. Mitä iloa on näkyvyydestä, jos ei näe?

Veneeni VHF antenni on topissa 17 m korkeudessa, mutta AISille on oma antenni, joka on vessan takaseinässä säilytystilan puolella. En usko katveeseen, koska lyhyellä matkalla vaadittava teho on olematon ja siroaa jostain, vaikka välissä olisi rautaa.

Tuolla tutun veneellä taitaa olla AIS-antenni topissa.

Yritin etsiä tuota laivaa AISista ehkä kymmenen minuuttia. Ehkä se oli 3-4 M päässä kun näimme sen. Aluksi luulin, että se oli toinen laiva, joka oli mennyt hetki aiemmin toiseen suuntaan edestämme ja sitten hävinnyt joksikin aikaa saaren katveeseen. N. 5 minuuttia ennen kohtaamista alkoi olla selvää, että se lähestyy. Vasta hiukan myöhemmin pystyi hahmottamaan laivan suunnan riittävällä tarkkuudella.

Joka tapauksessa vaikka AIS välillä tepuilee syystä tai toisesta on se mukava lisä varoessa laivoja. Tutkan kanssa loistava parivaljakko

Kutakuinkin noin. Tosin tutkissa on eroja, laajakaistatutka näyttää hyvin lähelle ja masto saattaa näkyä siinä heijastumana.

Tyynellä ilmalla moottoriveneen perä-aalto erottuu 20m päässä tutkasta, joka on n.4m korkeudella. Laajakaistatutka kannattanee ainakin laittaa mastoon.

Vanhassa pulssitutkassa ei aaltoa näkynyt, mutta ei siinä näkynyt paljon muutakaan. Lisäksi sen säteily oli sellaista ettei edessä passannut olla. Purkkarissa virrankulutuksellakin on merkitystä.

Yleisin syy tutkan asentamiseen perätolppaan on sen helpompi käsittely telakoinnin yhteydessä. Mastossa olevaa antennia tulee varoa erityisesti maston siirtelyssä, perätolpassa sitä ei tarvitse irroitella ja kaapelointia ei tarvitse irroittaa telakoinnin ajaksi.

Toiminnallisuuteen ei asennustavalla ole juurikaan merkitystä purjevenekäytössä. Poikkeuksen aiheuttaa mm. kevlar purjeet jotka saattavat aiheuttaa kiusallista häiriötä tutkan signaalille. Maston aiheuttama katve on erittäin minimaalinen tai lähes huomaamaton.

Uudenmalliset SolidState tutkat, Broadband tutkat ja Pulssi-Kompressiotutkat eivät aiheuta samanlaista säteilyä kuin magnetronilla toimivat pulssitutkat. Molempia tutkatyyppejä on edelleen myynnissä myös huviveneisiin, joten ei voi sanoa vain että huvivenetutkissa ei ole säteilyä.

Perätolppia on myös kallistuksen säädöllä (mm. kotimainen Arifin), joka auttaa pitkillä halsseilla kallistuksen korjaukseen. Itse en ole kokenut perätolppaa haitaksi satamassakaan vaikka ajan usein perän kiinni laituriin.

Mutta molemmat asennustavat toimivat, ja molemmissa on etunsa tilanteesta riippuen. Takastaagiin ripustettavista hydraulikiikuista ei ole omakohtaista kokemusta, mutta itse en sellaista laittaisi.

Seppomartin kysymykseen liittyen, ainakin 1 tapa riittävän korkealla olevan "antennitelineen" vaimennukseen on telineen alaosaan hitsattu n. metrin pituinen tanko tai putki jonka alapäässä paino.