EHDOTUS:
Aloitetaan porukalla työtästämään standardia
MIME-rajapintaa, jossa standardeilla konffi-
tiedostoilla voitaisiin määritellä eri
mime-tyyppien päätteet, mime-magic tunnisteet,
ja ohjelmat jotka näyttävät/editoivat eri
tiedostotyyppejä. Yhdellä tiedostotyypillä
voisi olla useampi ohjelma, jotka tulkitsee niitä.
Tässä standardissa pitäisi
olla vielä mahdollista määritellä eri
tiedostotyypeille, esim "Enqueue in XMMS" jne,
jotka sitten ajaisivat tiettyjä ohjelmia oikeilla
parametreilla.
Aloitan juurikin kohta koodaamaan vastaavanlaista
rajapintaa C :lla.
Aloitetaan porukalla työtästämään standardia
MIME-rajapintaa, jossa standardeilla konffi-
tiedostoilla voitaisiin määritellä eri
mime-tyyppien päätteet, mime-magic tunnisteet,
ja ohjelmat jotka näyttävät/editoivat eri
tiedostotyyppejä. Yhdellä tiedostotyypillä
voisi olla useampi ohjelma, jotka tulkitsee niitä.
Tässä standardissa pitäisi
olla vielä mahdollista määritellä eri
tiedostotyypeille, esim "Enqueue in XMMS" jne,
jotka sitten ajaisivat tiettyjä ohjelmia oikeilla
parametreilla.
Aloitan juurikin kohta koodaamaan vastaavanlaista
rajapintaa C :lla.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Tiedättä tämän file -ohjelman?
Juu, se on UNIX R4:sta lähtien ollut mukana, ja
se on keskeinen osa BSD standardia. Se löytyy
miltei kaikista (90%??) linux distroistakin.
Se tarjoaa erittäin hyvä tavan määritellä
eri tiedostotyyppien data-tunnisteita, eli
miten tiedostotyyppi pystytään määrittämään
sen sisällön perusteella ;)
Esim: file -ib .mp3
tulostaa: audio/mpeg
Aina mime-magic ei kerro kaikkea, mutta tässä
tapauksessa voisi päätellä tuon päätteen
perusteella tiedoston sisällön.
Ja eri tiedostopäätteitä varten tehdään vaan
standardi konffitiedosto, vaikka /etc/mime-types
Ei koodaaminen oikein irtoa, mutta olisi kyllä hyvä saada linuxiin näitä loppukäyttäjän elämää helpottavia toimintoja...
Ja muutenkin voimavarat on vähän liian tehokkaasti hajautuneet eri distroihin.
"mutta olisi kyllä hyvä saada linuxiin näitä loppukäyttäjän elämää helpottavia toimintoja... "
Hmmmm... Enpä tiedä, mitä tarkoitat. Asenna ja aja softaa, ei se sen vaikeampaa ole?
"Ja muutenkin voimavarat on vähän liian tehokkaasti hajautuneet eri distroihin."
Käyttötarkoituksia ja tarpeita on niin monenlaisia. On vain hyvä asia Linuxin kehitykselle, että kehityssuuntia ja -linjoja on useita. Hyviksi ja toimiviksi havaitut ideat sitten hissuksiin integroituvat joka jakeluun.
Ehkä selkeä esimerkki on KDE/Gnome, mutta noiden lisäksi tarvitaan useita muitakin ikkunamanagereita - ja joidenkin valinta on, etteivät he edes asenna mitään X:ää koneelleen.
"Enpä tiedä, mitä tarkoitat."
No esim. Pentti Peruskäyttäjä, joka ei osaa käyttää hiiren oikeaa nappia ja jolla ei ole aikaa/kiinnostusta/taitoa/ opetella ylimääräistä surffaa netissä, klikkaa linkkiä ja ihmettelee kun mitään ei tapahdu vaikka "windoussissa tää kyllä aukes"...
Ei kuule tuollaisessa standardissa olisi mitään pahaa...
>> Hyviksi ja toimiviksi havaitut ideat sitten
>> hissuksiin integroituvat joka jakeluun.
Kyllä, mutta liian hitaasti. Intervalli jotain
5 vuotta?
En jaksa odottaa tuommoista aikaa.
Alan itse toimimaan, ja tulen tunkemaan
rajapintaani kaikkialle minne vain saan sen
näkyviin.
Ja tähdennän asiaani niin kauan, että ihmiset
tajuavat tämän olevan hyvä.
hmm ... natsipolitiikka on mielestäni ainoa
keino saada Linuxiin kunnon standardeja.
"ihmettelee kun mitään ei tapahdu vaikka "windoussissa tää kyllä aukes"... "
Ihmetelköön. On painotettava, ettei Linux ole ilmainen Windows-klooni. Jos ei jaksa opetella käyttämään uutta työkalua - valitkoon sellaisen työkalun, jonka jo hanskaa.
Toisaalta nimenomaan Windows on omapäisesti ratkaissut monia asioita. Ei useinkaan kovin onnistuneesti.
Onko sinulla jotain sitä vastaan, että linux olisi helppokäyttöinen ja laajasti yhteensopiva? Sitten et ehkä ole tajunnut, että tietokoneet on tarkoitettu ihmisen avuksi eikä päinvastoin. On painotettava, ettei linux ole mikään itsetarkoitus, vaan pelkkä työkalu.
Elämän tarkoitus ei ainakaan ole säätäminen.
"Onko sinulla jotain sitä vastaan, että linux olisi helppokäyttöinen ja laajasti yhteensopiva?"
Linux on helppokäyttöinen jo nyt. Mutta kyllä aina uuteen totuttelu oman aikansa vie. Ei kukaan ole Windowsiakaan äidinmaidossa oppinut vaan senkin käyttö on täytynyt opetella.
Kerropa minulle, mitä on "Helppokäyttöisyys?"
Onko se sitä, että sinä osaat käyttää sitä?
>> Linux on helppokäyttöinen jo nyt. Mutta kyllä
>> aina uuteen totuttelu oman aikansa vie.
Kyllä.
Olen jo 3 vuotta käyttänyt pääasiallisesti UNIX
järjestelmiä.
Mutta silti haluan kunnollisen rajapinnan MIME
standardin hyödyntämiseen.
Kuten jo sanoin, automatisoitu, standardi
mime-dispatcheri ohjelma on tehtävä.
Esim. mime-action [view|edit|compose]
Tämmöistä työkalua kehittelen, ja toivon että
siitä tulisi suosittu, ja helppokäyttöinen.
Sen lisäksi siihen tulee joitain X:ää hyödyntäviä
lisäkomentoja, jotka mm. tietyn komennon
suorittamalla antavat vaikka
"Näytä tiedosto ohjelmalla käyttäen lisäparametreja: "
tyylisen graafisen laatikon.
Kaikkia sellaisia pieniä osasia, joiden avulla
voisi laajentaa ihan komentotulkkiliimalla
lisätoimintoja sellaisiin ohjelmiin,
jotka eivät MIME:ä osaa itse kunnolla tukea
(kuten jotkut tiedostomanagerit, joista löytyy
ainoastaan "Avaa tämä tiedosto ohjelmalla ..."
tyylisiä ratkaisuja).
En tiedä selitinkö tarpeeksi hyvin, mutta
mielestäni tässä olisi ideaa.
Kyllä, hyvä idea. Oikeastaan viimeinen juttu, mikä kaipaa parannusta linuxissa, jos ei lasketa rautapuolen tukea.
Helppokäyttöisyys on esim. sitä, että tiedostot aukeavat automaattisesti oikeissa ohjelmissa.
Minä osaan kyllä käyttää linuxia, mutta lähipiirissäni yritys loppuu siihen, jos vaikka selaimessa lukee jotain mime/aplicationxxyy missing tms. - tällä hetkellä Mepis on ainoa distro, jossa on laajemmin valmiiksi tehty määrittelyjä tukemaan KÄYTETTÄVYYTTÄ, että sen harmaalla pohjalla näkyvän tekstin sijasta näkyisikin se videoleike.
Ilmeisesti helppokäyttöisyys on mielestäsi sitä, että sinä osaat käyttää linuxia.
Minun mielestäni helppokäyttöisyys on sitä, että mummoni osaa käyttää linuxia.
Hyvä linux-nyypiö, tosimies käyttää vaan ykköstä ja nollaa ilman monitoria. Siinä sinulle elitismin aihetta...
"Minun mielestäni helppokäyttöisyys on sitä, että mummoni osaa käyttää linuxia. "
Sorry vaan, tuo aihepiiri on minulle varsin tuttu. Itse ole opastanut mummosi-ikäisiä Windowsin käytössä. Ei Linuxin KDE/Gnome (tai jokin muu ikkunamanageri) ole yhtään sen helpompi tai vaikeampi. Perusasiat on opeteltava oli käyttöjärjestelmä tai -ympäristö mikä hyvänsä.
Graafiset ympäristöt ovat samanlaista hiirellä klikkaamista niin Windowsissa kuin Linuxissakin.
Tosin nämä mummot eivät olleet erityisen kiinnostuneita videoklipeistä vaan nettiyhteyden avaamisesta, selaimen käynnistämisestä, tiedonetsinnästä netistä, tekstinkäsittelystä ja esim. sähköpostinlähettämisestä sukulaisille maapallon toisella syrjällä ym. ym.
Eivät mummot käyttöjärjestelmiä asenna enempää Windowsia kuin Linuxiakaan. Pienen opastuksen jälkeen jopa jo jonkinverran dementoituneemmatkin pelaavat ihan yhtähyvin Linuxin kuin Windowsinkin pasianssia.
"Graafiset ympäristöt ovat samanlaista hiirellä klikkaamista niin Windowsissa kuin Linuxissakin"
- Varsin liikuttavaa saarnaamista, joka vaikuttaa pahasti linux-uskovaisuudelta. Kai minä tiedän, kuinka helppokäyttöinen linux, käytänhän sitä päivittäin. Sinä taas et taida ymmärtää, mistä tuossa Ksymin mime-projektissa kyse. Jos se on sinun mielestäsi tarpeeton, niin hyvä on. Se tulee kuitenkin olemaan osa linuxia ennemmin tai myöhemmin.
Edelleenkään, vaikka sinä, minä ja tuhat muuta opastaisivat ja vielä panisivat asetukset kuntoon "mummoilta" se tosiasia ei muutu miksikään, että kokematon käyttäjä jolla ei ole "käyttötukea" ympäristössään on helposti ymmällä yksinkertaisessa nettisurffailussa linuxilla. Mitä pahaa siinä olisi, että linux toimisi "suoraan paketista" kaikilla alueilla?
Ja se mummeli saattaa olla pulassa lapsenlapsen lähettämän sähköpostin liitteen kanssa, ellei liitännäisiä ja tiedostosidoksia ole valmiiksi tehty.
"Ja se mummeli saattaa olla pulassa lapsenlapsen lähettämän sähköpostin liitteen kanssa, "
Sähköposti on tarkoitettu lähinnä tekstipohjaisten lähetysten lähettämiseen. Virukset ym. on niin kätevää lähettää binäärimössönä...
Järkevän netinkäyttön on suotavaa. Jos kuvia tai muuta halutaan vastaanottajan nähtäväksi, perustetaan omat nettisivut vaikkapa ilmaisille sivustoille. Viestiin voidaan laittaa ko. linkki, jonka vastaanottajakin pystyy vastaanottamaan.
"Sähköposti on tarkoitettu lähinnä tekstipohjaisten lähetysten lähettämiseen."
- Tuohan nyt vasta naurettavaa on, siirry jo tälle vuosituhannelle.
"Virukset ym. on niin kätevää lähettää binäärimössönä..."
- Userina linuxissa riski oli kuinka korkea? Virukset?
"Järkevän netinkäyttön on suotavaa. Jos kuvia tai muuta halutaan vastaanottajan nähtäväksi, perustetaan omat nettisivut vaikkapa ilmaisille sivustoille. Viestiin voidaan laittaa ko. linkki, jonka vastaanottajakin pystyy vastaanottamaan."
- No näinhän mummot helmat korvissa tekee...
"Sähköposti on tarkoitettu lähinnä tekstipohjaisten lähetysten lähettämiseen."
- Tälle täytyy vielä nauraa... Hanki elämä!
HTML:ää voi käyttää, jos viestin ulkoasu on omasta mielestään asiasisältöä tärkeämpi..ihan noin puolivakavissaankin sanottuna.
Suurten liitteiden laittaminen linkin taakse on muutenkin järkevää, koska sillä tapaa liitteen saa haettua helposti myöhemminkin (esim. jos ei satu olemaan postiyhteyden ulottuvilla heti). Lisäksi hitaan yhteyden päässä olevat henkilöt kiroavat sinut, koska laitoit postin mukaan kymmenen megatavun kokoista kuvaa, joita hän ei edes halunnut nähdä. Etenkin silloin, kun lukijalla on kiire, häntä kiinnostaa kuitenkin vain se lyhyt tekstimuotoinen osuus viestissä.
Entäs jos kaikki kuvaisivat asiansa videoksi (totta kai parhaalla laadulla ja pakkaamattomana, koska onhan se niiiiin siistiä!!11 1 1), olisiko se jo tältä vuosituhannelta ? Siirrytään kaikki nykyaikaan, niin palveluntarjoajat kiittävät.
Kyllä teillä mahtaa olla kestämistä, kun on kaikenmaailman HTML:ät ja linuxiakin voi käyttää ilman konsolia!
Vaikka piposi onkin kireällä, silti jaksat huolehtia lähimmäisestäsi - internetyhteyden myyjästä.
Jatkakaa ihan vapaasti turhalla ristiretkellänne sähköpostin html:ää ja muita puhdasoppisuuttanne uhkaava ilmiöitä vastaan. Ei se mitään vaikka suurin osa käyttäjistä hoitaa sähköpostinsa sujuvasti hyhhyhämmällä, sinä voit mennä hautaan hymyillen tietäen olevasi oikeassa!
Kommentointisi menee jo niin kauas alkuperäisestä asiasta, että voisit aloittaa ihan oman keskustelun tuolla uskontopalstalla. Ehdotan sinulle valmista otsikkoa: "Tietojenkäsittelyn talibaani julistaa".
Liittäen vielä tämänkin kommentin lopulta johonkin järkevään totean, että eipä ne tiedostot sieltä linkkien takaakaan palvelimelta aukea sille mummolle, jos mime-määrittelyt eivät ole kohdallaan.
Miten se painottamasi asiasisältö on kuitenkin sinulle niin vaikea ymmärtää?
Älkää olko noin noloja enää...
Minusta tuntuu, että nämä ihmiset eivät edes
tiedä mistä puhuvat. Kyse tämän palstan
aloittamisessa oli se, että toteutan
ns. MIME-extension rajapinnan Linuxiin.
Tämän rajapinnan avulla olisi sitten mahdollista
määritellä ns. run-actioneita eri tiedostotyypeille täysin työpöytäympäristöstä/konsolista riippumatta!
Kyseessä on siis jälleen yksi abstraktiorajapinta.
Toivon mukaan saan koodia näkyviin joskus
tässä ...
Kysymys kuuluu vain miksi tätä ei ole aiemmin...
...tehty...
koska UNIX järjestelmissä on perinteisesti
oletettu, että Käyttäjä Itse tietää, mitä
ohjelmaa käyttää minkäkin ohjelman kanssa.
Ja jos jotain suurempia operaatioita
tiedostoille tarvii tehdä (esim. enqueue in xmms),
niin on oletettu vielä että käyttäjä itse
ohjelmoi tarvittavat shell-skriptit tätä varten.
Eli siis tämän standardin mime-rajapinnan puute
johtuu *nix käyttäjäkulttuurista, joka on
perinteisesti aika gurumainen monien ihmisten
näkökulmasta.
Elikkäs teen siihen softapakettiin ainakin
seuraavat komennot (ohjelmat):
mime-action [view|compose|edit]
- käsittelee (näyttää/editoi) tiedoston jollain sopivalla ohjelmalla/komennolla
mime-update-ex -c
- päivittää /etc/mailcap ja /etc/mime-extension
tiedostojen tiedot mime-package-dir hakemistossa
olevien Sovelluskohtaisten konffien perusteella,
joissa sitten kerrotaan että mitä eri
tiedostotyyppejä eri sovellukset ottaa sisäänsä,
ja miten (view/edit/compose) ne niitä pystyy
käsittelemään. Tässä tiedostossa kerrotaan
myös mime-extended-actionit, eli vaikkapa XMMS:llä
voisi olla mime-ex "Enqueue in XMMS"
hmm ...