Tässä minun jonkinlaisessa järjestyksessä oleva Karseat koulukokemukset -listani:
- Osasin lukea ja laskea jo kouluun mennessä ja opettaja ei uskonut sitä, vaan otti jopa vanhempani puhutteluun "niskurointini" takia. Vasta sitten antoi joitain tavauskirjan luettavaksi. Olin lukenut kaikki kirjat parissa tunnissa. Motivaatio opiskeluun meni vuosiksi, kiitos vain tasapäistyksestä sinulle.
- Yläasteen kuvaamataidon opettaja ns. pimahti ja levitteli koulun täyteen herjaavia kirjoituksia minusta. En vieläkään tiedä, miksi. Eikä ko. naisopettaja tainnut edes jäädä kiinni, kun en jo aiemmista kiusaamisista parkkiintuneena älynnyt vaatia rehtorilta tutkintaa asiasta kun kävin opettajanhuoneessa asiasta mainitsemassa. Tapaus on kuitenkin yleisesti tiedossa koulullamme. Jälleen opiskelumotivaation lasku joiksikin päiviksi/viikoiksi.
- Ei tapahtunut minulle: myöhemmin kovien huumeiden käyttäjäksi paljastunut silloinen yliopettaja roikotti erästä villimpää poikaoppilasta pää alaspäin ikkunasta uhaten maahan pudottamisella, ellei kuria löydy. Ko. opettajan tunnit siirrettiin pikavauhtia ensimmäiseen kerrokseen ja tittelistäkin vedettiin "yli" punakynällä yli. Muutama vuosi myöhemmin hänet erotettiin, sai uuden viran naapurikunnasta ja josta sitten alle vuosi nimittämisestä erotettiin suonensisäisten huumeiden käytön takia.
Myöhemmin samainen opettaja tuli valistamaan oppilaita vankilassa tutustumansa entisen nuoriso-ohjaajan kanssa huumeiden vaaroista. Itselläni siitä jäi sellainen olo, että kyse oli enemmän taidokkaasta tuotemarkkinoinnista, kuin huumevalistuksesta: ainakin oppilaat tiesivät sen jälkeen, keneltä niitä huumeita voi kysyä. Pari vuotta ko. huumevalistuksen jälkeen jo hallussa olleena luultu huumeongelma räjähti käsiin sillä paikkakunnalla ja ainakin em. nuorisotyöntekijä vangittiin samoihin aikoihin huumerikoksesta. Nyt n. 15 vuotta myöhemmin ko. paikkakunta on yksi pahiten eteenkin nuorten huumeongelmista kärsivä paikkakunta maassamme.
- Ruotsinopettaja käyttää ilmeisesti edelleen yhtä minun kirjoittamaani, erittäin huonoa, ruotsinkielen ainettani esimerkkinä huonosta ruotsin kielen aineesta. Kävimme kouluaikana keskustelua ruotsinkielen hyödyllisyydestä ja hän ei oikein pitänyt asenteestani. Nimeni on peitetty, mutta olisi voinut luvan siitä huolimatta kysyä: aineen kirjoittajan henkilöllisyys kun on ns. julkinen salaisuus.
- Kiitettävä (täysi kymppi) ei riittänyt stipendiin, sillä ko. aineesta ei sattumoisin juuri sinä vuonna jaettu stipendejä, vaikka opettajien lapsille kyllä jaettiin stipendejä kahmalokaupalla sinäkin vuonna. Opetus sinällään oli siinä koulussa mielestäni tasokasta, mutta tuollainen eriarvoistaminen ei ole mielestäni missään tapauksessa hyväksyttävää. Parin vuoden motivaatiokuoppa tästäkin.
Edellämainitut sen lisäksi, että olin yksi muiden oppilaiden silmätikuksi ottamista siihen saakka, kun päätin olla kiusaamisesta välittämättä - siis yläasteelle saakka. Ilmeisesti toiset oppilaat vain tulevat herkemmin kiusatuiksi, kuin toiset. 90% silloisista kiusaajistani kulkee muuten enemmän lain väärällä, kuin oikealla puolella. Ainakin viisi heistä on tietääkseni pahassa huumekoukussa. Loppujen lopuksi terapia olisi ollut hyödyllistä erityisesti kiusaajille, sillä usea heistä on taparikollinen tätä nykyä - jopa henkirikoksista istuneita tai parhaillaan istuvia on pari kolme.
Enemmän minua säälittää silloisten kiusaajien nykytila, kuin silloiset koettelemukset. Edes pahinta, tästä listasta pois jätettyä tapausta, ei tule mietittyä, ei edes silloin joskus harvoin, kun mieli on maassa. Käytännössä nämä tapahtumat ovat tulleet mieleen jo vuosia vain tällaisten koulukiusaus-kyselyiden saattelemena.
Itseasiassa koko vyyhden mietiskely piristi minua - voin siis, viimein, sanoa selvinneeni voittajana.
- Osasin lukea ja laskea jo kouluun mennessä ja opettaja ei uskonut sitä, vaan otti jopa vanhempani puhutteluun "niskurointini" takia. Vasta sitten antoi joitain tavauskirjan luettavaksi. Olin lukenut kaikki kirjat parissa tunnissa. Motivaatio opiskeluun meni vuosiksi, kiitos vain tasapäistyksestä sinulle.
- Yläasteen kuvaamataidon opettaja ns. pimahti ja levitteli koulun täyteen herjaavia kirjoituksia minusta. En vieläkään tiedä, miksi. Eikä ko. naisopettaja tainnut edes jäädä kiinni, kun en jo aiemmista kiusaamisista parkkiintuneena älynnyt vaatia rehtorilta tutkintaa asiasta kun kävin opettajanhuoneessa asiasta mainitsemassa. Tapaus on kuitenkin yleisesti tiedossa koulullamme. Jälleen opiskelumotivaation lasku joiksikin päiviksi/viikoiksi.
- Ei tapahtunut minulle: myöhemmin kovien huumeiden käyttäjäksi paljastunut silloinen yliopettaja roikotti erästä villimpää poikaoppilasta pää alaspäin ikkunasta uhaten maahan pudottamisella, ellei kuria löydy. Ko. opettajan tunnit siirrettiin pikavauhtia ensimmäiseen kerrokseen ja tittelistäkin vedettiin "yli" punakynällä yli. Muutama vuosi myöhemmin hänet erotettiin, sai uuden viran naapurikunnasta ja josta sitten alle vuosi nimittämisestä erotettiin suonensisäisten huumeiden käytön takia.
Myöhemmin samainen opettaja tuli valistamaan oppilaita vankilassa tutustumansa entisen nuoriso-ohjaajan kanssa huumeiden vaaroista. Itselläni siitä jäi sellainen olo, että kyse oli enemmän taidokkaasta tuotemarkkinoinnista, kuin huumevalistuksesta: ainakin oppilaat tiesivät sen jälkeen, keneltä niitä huumeita voi kysyä. Pari vuotta ko. huumevalistuksen jälkeen jo hallussa olleena luultu huumeongelma räjähti käsiin sillä paikkakunnalla ja ainakin em. nuorisotyöntekijä vangittiin samoihin aikoihin huumerikoksesta. Nyt n. 15 vuotta myöhemmin ko. paikkakunta on yksi pahiten eteenkin nuorten huumeongelmista kärsivä paikkakunta maassamme.
- Ruotsinopettaja käyttää ilmeisesti edelleen yhtä minun kirjoittamaani, erittäin huonoa, ruotsinkielen ainettani esimerkkinä huonosta ruotsin kielen aineesta. Kävimme kouluaikana keskustelua ruotsinkielen hyödyllisyydestä ja hän ei oikein pitänyt asenteestani. Nimeni on peitetty, mutta olisi voinut luvan siitä huolimatta kysyä: aineen kirjoittajan henkilöllisyys kun on ns. julkinen salaisuus.
- Kiitettävä (täysi kymppi) ei riittänyt stipendiin, sillä ko. aineesta ei sattumoisin juuri sinä vuonna jaettu stipendejä, vaikka opettajien lapsille kyllä jaettiin stipendejä kahmalokaupalla sinäkin vuonna. Opetus sinällään oli siinä koulussa mielestäni tasokasta, mutta tuollainen eriarvoistaminen ei ole mielestäni missään tapauksessa hyväksyttävää. Parin vuoden motivaatiokuoppa tästäkin.
Edellämainitut sen lisäksi, että olin yksi muiden oppilaiden silmätikuksi ottamista siihen saakka, kun päätin olla kiusaamisesta välittämättä - siis yläasteelle saakka. Ilmeisesti toiset oppilaat vain tulevat herkemmin kiusatuiksi, kuin toiset. 90% silloisista kiusaajistani kulkee muuten enemmän lain väärällä, kuin oikealla puolella. Ainakin viisi heistä on tietääkseni pahassa huumekoukussa. Loppujen lopuksi terapia olisi ollut hyödyllistä erityisesti kiusaajille, sillä usea heistä on taparikollinen tätä nykyä - jopa henkirikoksista istuneita tai parhaillaan istuvia on pari kolme.
Enemmän minua säälittää silloisten kiusaajien nykytila, kuin silloiset koettelemukset. Edes pahinta, tästä listasta pois jätettyä tapausta, ei tule mietittyä, ei edes silloin joskus harvoin, kun mieli on maassa. Käytännössä nämä tapahtumat ovat tulleet mieleen jo vuosia vain tällaisten koulukiusaus-kyselyiden saattelemena.
Itseasiassa koko vyyhden mietiskely piristi minua - voin siis, viimein, sanoa selvinneeni voittajana.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.