Alkoholistiperheitä on monenlaisia. Joku vanhempi tissuttelee viinipullon joka ilta lasten nukkuessa, toinen ryyppää kerran vuodessa rähinäviinaa. Yhteistä kaiken tyyppisille alkoholisteille on se, että alkoholi ajaa ohi muiden tarpeiden ja velvollisuuksien, myös ohi lasten. Humalassa tai krapulassa ei kykene hyvään vanhemmuuteen, eli huomioimaan lapsen tarpeita ja muokkaamaan käytöstään sen mukaan. Kasvatusperiaatteet muuttuvat sen mukaan ollaanko pinnistellen kuivilla, reteesti kännissä vai syyllisyydentuntoisina krapulassa. Alkoholismiin liittyy valitettavasti usein vielä väkivaltaa ja seksuaalista hyväksikäyttöä.
Alkoholistivanhempien kanssa kasvava lapsi joutuu muokkaamaan omaa toimintaansa vanhempien tarpeista lähtien. Se haavoittaa vakavasti lapsen kehitystä. Pahimmillaan lapsi joutuu huolehtimaan yksin itsestään, pakenemaan väkivaltaa, pelkäämään vanhempien vahingoittumista.
Vähemmänkin juovissa, väkivallattomissa alkoholistiperheissä lapsi joutuu kantamaan huolta vanhemmasta ja ”nielemään” omia oikeutettuja vihan- ja suruntunteitaan, sekä väheksymään hoivantarvettaan. Lapsi huomaa, että alkoholi tulee ykkösenä, kaukana takana lapsi omine ajatuksineen ja toiveineen tulla huomioiduksi.
Alkoholistivanhempi ei ole tietenkään läpeensä paha, vaan lapselle rakas ja ihailtu esikuva. Hänen kanssaan voi olla pitkiäkin aikoja hyvää ja hoivaavaa yhdessäoloa. Juomisen takia lapsi elää kuitenkin epävarmuudessa. Alkoholistien lapsilla on paljon syyllisyyden ja huonommuuden tunteita: Kelpaanko minä? Millaisella käytöksellä voin saada hyväksyntää? Juoko isä tai äiti siksi että minä olen tuhma?
Lapsen piirustus. Kuva: Mika Kaneva, YLE KuvapalveluLapset reagoivat yksilöllisesti. Tyypillisiä oireita päiväkoti- ja kouluikäisillä ovat levottomuus, juomiseen liittyvät leikit ja puheet, sekä monenlaiset tunne-elämänongelmat. Osa lapsista on uhmakkaita ja tunteensa huonosti hallitsevia, osa taas vetäytyy ”liian pärjääväksi” eikä hae aikuisen tukea vaikeissakaan tilanteissa. Kouluikäisillä ja nuorilla tyypillisiä oireita ovat kouluvaikeudet, uhmakkuus tai toisaalta ”ylisuorittaminen” ja täydellisyyden tavoittelu. Joku alkaa itse juoda. Joku aikuistuu mahdollisimman varhain. Joku ryhtyy työnarkomaaniksi tai ainaiseksi toisista huolehtijaksi. Alkoholistiperheissä kasvaneet, ulkoisesti hyvin pärjänneet lapsetkin sairastuvat usein mm. masennukseen nuoruusikäisinä tai aikuisina.
Jos itse juot tai nykyisessä perheessäsi on alkoholistivanhempi, suosittelen hakeutumaan A-klinikalle, lastensuojelun asiakkaaksi ja - jos lapsesi jo oireilevat - perheneuvolaan. On tärkeää yrittää rakentaa perheesi elämää lapsille turvalliseksi, vaikka juominen ei loppuisikaan. Jos olet itse kasvanut alkoholistiperheessä ja pohdit sen vaikutusta omaan tapaasi olla vanhempi, voit saada apua neuvolan lapsipsykologilta, perheneuvolasta tai erilaisista alkoholistien aikuisille lapsille tarkoitetuista palveluista.
Meidän kaikkien vanhempien kannattaa miettiä tarkkaan minkä verran juomme lasten nähden. ”Hauska pikkuhiprakka” tai ”pari rentouttavaa iltakaljaa” voi olla lapsesta pelottavaa, jopa vaarallista. Humaltuneiden vanhempien vähemmälle valvonnalle jääneille lapsille sattuu tapaturmia ja he altistuvat lapsen maailmaan kuulumattomalle käytökselle, vaikkapa kaksimielisille jutuille tai humalaisille mustasukkaisuuskohtauksille.
Aikuisen näkeminen tolkuttomassa tilassa on lapselle traumaattinen kokemus, vaikka se tapahtuisi vain kerran. Säästetään lapsemme siltä! Ja jos juhlitaan humalan voimalla, tehdään se lasten ollessa turvallisessa hoitopaikassa.
Alkoholistivanhempien kanssa kasvava lapsi joutuu muokkaamaan omaa toimintaansa vanhempien tarpeista lähtien. Se haavoittaa vakavasti lapsen kehitystä. Pahimmillaan lapsi joutuu huolehtimaan yksin itsestään, pakenemaan väkivaltaa, pelkäämään vanhempien vahingoittumista.
Vähemmänkin juovissa, väkivallattomissa alkoholistiperheissä lapsi joutuu kantamaan huolta vanhemmasta ja ”nielemään” omia oikeutettuja vihan- ja suruntunteitaan, sekä väheksymään hoivantarvettaan. Lapsi huomaa, että alkoholi tulee ykkösenä, kaukana takana lapsi omine ajatuksineen ja toiveineen tulla huomioiduksi.
Alkoholistivanhempi ei ole tietenkään läpeensä paha, vaan lapselle rakas ja ihailtu esikuva. Hänen kanssaan voi olla pitkiäkin aikoja hyvää ja hoivaavaa yhdessäoloa. Juomisen takia lapsi elää kuitenkin epävarmuudessa. Alkoholistien lapsilla on paljon syyllisyyden ja huonommuuden tunteita: Kelpaanko minä? Millaisella käytöksellä voin saada hyväksyntää? Juoko isä tai äiti siksi että minä olen tuhma?
Lapsen piirustus. Kuva: Mika Kaneva, YLE KuvapalveluLapset reagoivat yksilöllisesti. Tyypillisiä oireita päiväkoti- ja kouluikäisillä ovat levottomuus, juomiseen liittyvät leikit ja puheet, sekä monenlaiset tunne-elämänongelmat. Osa lapsista on uhmakkaita ja tunteensa huonosti hallitsevia, osa taas vetäytyy ”liian pärjääväksi” eikä hae aikuisen tukea vaikeissakaan tilanteissa. Kouluikäisillä ja nuorilla tyypillisiä oireita ovat kouluvaikeudet, uhmakkuus tai toisaalta ”ylisuorittaminen” ja täydellisyyden tavoittelu. Joku alkaa itse juoda. Joku aikuistuu mahdollisimman varhain. Joku ryhtyy työnarkomaaniksi tai ainaiseksi toisista huolehtijaksi. Alkoholistiperheissä kasvaneet, ulkoisesti hyvin pärjänneet lapsetkin sairastuvat usein mm. masennukseen nuoruusikäisinä tai aikuisina.
Jos itse juot tai nykyisessä perheessäsi on alkoholistivanhempi, suosittelen hakeutumaan A-klinikalle, lastensuojelun asiakkaaksi ja - jos lapsesi jo oireilevat - perheneuvolaan. On tärkeää yrittää rakentaa perheesi elämää lapsille turvalliseksi, vaikka juominen ei loppuisikaan. Jos olet itse kasvanut alkoholistiperheessä ja pohdit sen vaikutusta omaan tapaasi olla vanhempi, voit saada apua neuvolan lapsipsykologilta, perheneuvolasta tai erilaisista alkoholistien aikuisille lapsille tarkoitetuista palveluista.
Meidän kaikkien vanhempien kannattaa miettiä tarkkaan minkä verran juomme lasten nähden. ”Hauska pikkuhiprakka” tai ”pari rentouttavaa iltakaljaa” voi olla lapsesta pelottavaa, jopa vaarallista. Humaltuneiden vanhempien vähemmälle valvonnalle jääneille lapsille sattuu tapaturmia ja he altistuvat lapsen maailmaan kuulumattomalle käytökselle, vaikkapa kaksimielisille jutuille tai humalaisille mustasukkaisuuskohtauksille.
Aikuisen näkeminen tolkuttomassa tilassa on lapselle traumaattinen kokemus, vaikka se tapahtuisi vain kerran. Säästetään lapsemme siltä! Ja jos juhlitaan humalan voimalla, tehdään se lasten ollessa turvallisessa hoitopaikassa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Hieno kirjoitus. Mitä tehdä jos tietää että jossain perheessä käytetään päivittäin alkoholia? Kuinka voin puuttua asiaan? Entä jos teen nimettömän ilmoituksen, ottaako kukaan ilmoitusta tosissaan? Entä jos teen ilmoituksen ja vanhemmat ei olekkaan silloin humalassa kun tarkistuskäynti tehdään.
Ilmoitus kannattaa ehdottomasti tehdä!Uskon että asia otetaan vakavasti ja vaikka vanhemmat,vanhempi ei tarkastuskäynnin yhteydessä olisikaan humalassa niin tilanne voi avata alkoholistin silmät!
Voiko ilmoitusta tehdä kun vanhempi tuo lasta kouluun päivittäin "va halle" kaljalle haisten?
Ilmoitusta ei kannata..... vaan se PITÄÄ tehdä
Aivan sama onko vanhempi/vanhemmat tarkistuskäynnin yhteydessä selvin päin. Ilmoitusta ei tehdä hetken mielijohteesta, vaan se on huoli lapsen elämän turvallisuudesta.
Jos haistaan vanhalta tai tuoreelta alkoholilta lasta kouluun/päiväkotiin tuodessa, niin silloin on jo hällä väliä asenne.
Entä josnaapurina puututaa ja mitää ei tapahu??
Alkoholisti vanhempi mieti:
haluatko että lapsesi alkaa pelkäämää sinua? Haluatko että lapsesi aikuisena muistelee että "sinä olit vain humalassa".
Haluatko että lapsesi sairastuu, saa mielenterveysongelmia
Haluatko että lapsesi joutuu kiusaamisen uhriksi, häntä syrjitään sinun juomisen vuoksi
Vielä pahempaa; Aiheutat oman lapsesi kuoleman. Sammut, lapsesi leikkii tulitikuilla/
Lähdet ajamaan humalassa, suistut tieltä tai muuta kamalaa.
"sun paska arkes on sun lapsesi lapsuus"
Alkoholisti vanhempi, päätä kumpaa rakastat enemmän alkoholia vaiko lapsiasi.
Jos vastaus on aina alkoholi, vie edes lapsesi turvaan tai myönnä että et voi hoitaa lapsiasi, on olemassa lapsettomia ihmisiä joilta löytyy aikaa sinun lapsille.
Turvallinen aikuinen EI JUO lasten läsnäollessa
Tämä on niin tätä päivää ongelmineen kaikkineen. Nyt puhutaan asioista ja on sossut ja muut...
Oli sitä ennenvanhaankin samoja ongelmia. Kouluun mentiin taksilla, jonka kuski poltti tupakkia autossa ja haisi viinalle aina. Humalaisen kyydissä oltiin koulumatkat.
Eipä muistanut aina tulla hakemaan koululta kotiin meitä lapsia, oli sammunut kotiinsa. Kävellä jykytettiin kotiin, ei ollut kännyjä, ei kukaan huolehtimassa, missä oltiin.
Kotioloissa rähinäviinaa perheenpää joi kylän ukkojen kanssa, on saanut nähdä kaikki epäsosiaaliset elämänmuodot silloin aikoinaan. Siinä piti selvitä elämästä aikuisuuteen ilman tukiverkostoa tai auttavia puhelimia,ym.
Sieltä on pitänyt maailmalle lähteä ja hengissä ollaan!
Sitä ei moni tiedä, mitä kauheuksia lapset joutuvat kestämään paskavanhempien takia!
Onneksi nykyään on valveutuneenpaa tämä yhteiskunta.
Kuulostaapa tutulta. Olisipa joku ollu auttamassa silloin. Jos jotain positiivista niin nykyää ite on niin vahva ettei pienistä säikähhä. Kyllä se rähinäviina silti sai aina niin vahvaksi "perheenpään" että pienenä pelkäsi. Ei ollut mukavaa.. Mutta sellaiseen elämään todellakin tottui.. :'(
alkoholia voi ottaa myös kohtuudella hyvässä seurassa ja asettua nukkumaan ilman krapulaa. ilman että siitä kukaan kärsii. mukaan lukien itse.
järkipäähän, hyvä, että kommentoit. Ei kaikki ole mustavalkoista, kuten yllä paasaamisesta voisi päätellä.
Kyllä tarkkaavaisen naapurin pitää heti ottaa yhteyttä lastensuojeluun, jos hän havaitsee lapsiperheen isän tai äidin ostavan kaupasta saunaoluet. Vaaranahan on ilmeinen lasten pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö.
Yrittäkää A-holistit tehdä edes raitis joulu lapsillenne.
Minä juon jokailta kalijaa. Hoidan työn, kodin, lapset ja muut.
Ei tarvi humalasa olla, jos muutamat öölit nakkaa iltasella.
Rapuloa ei ole, kun sietokyky kova.
Kalija on myös halapaa,maitokin maksaa enempi.
Pikkusihneessä on hyvä olla, jaksaa hyvin!
= ylpeästi alkoholisti.