Kamuttaja. Murretta lokakuun alkuun.

Laitan tällä kertaa sanoja eri aloilta.
Kaikki ovat sellaisia, joita olen kuulut useampien käyttävän, joten eivät ole jossain tilanteessa keksittyjä.
Kysytty sana tai ilmaisu, on suurilla kirjaimilla.

1. LYÖPI HAETARRIIN

2. KÖNNII

3. KÖMYVVÄÄ

4. RÖNKKYY

5. KATSKU

6. VUTVETTAA

7. MUTVETTAA

8. RUNNAKKO

9. RONTUT

10. ROEKAT

Sen verran helpotan, ettei yksikään ole esine.
Ensi kerralla tulee luontoon liittyviä joukkoon, mutta tässä ei ole yhtään.

92

361

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • meikäläenen

      Könniin taitaa olla turpiin ja runnakko suattaapi olla vartalo/ruppi:))

      • aika.ikävää

        Kuten huomaat sinua ei noteerata tässä ketjussa. Tiesit ekana että runnakko on vartalo! Täällä näkyy olevan nokkimisjärjestys ja selvä semmonen.


      • Hei "meikäläenen"!
        Aivan aluksi pyydän anteeksi kun unohdin vastata sinulle.

        Olit tosiaan ensimmäinen joka tiesi runnakon.
        Tuo köniin oli väärin.
        Siinnä on sana könniin, mutta kysytty oli könnii.
        Tuo yhden kirjaimen puuttuminen lopussa muuttaa tarkoituksen aivan erilaiseksi.

        Vielä kerran Anteeksi, se oli vahinko.


    • mummosi

      Kamuttaja. Ookkos saanut milloin viimeksi pillua.

      • Oikeaclein

        Elekää kiusata minnuu


    • wanha_lieksalainen

      Aloitetaan:

      1. LYÖPI HAETARRIIN

      2. KÖNNII, konttaa

      3. KÖMYVVÄÄ, kiipeää

      4. RÖNKKYY

      5. KATSKU

      6. VUTVETTAA, haastaa höpöttää

      7. MUTVETTAA

      8. RUNNAKKO, vartalo

      9. RONTUT, teurastähteet

      10. ROEKAT, letkat, tavarat peräkkäin

      • 2. Oikein.
        6. Oikein
        8. Oikein
        9. Tarkoittaa lähinnä niitä, mutta usein myös käyttökelpoiset sisäelimet.
        10. Olet oikeassa, nuokin ovat.
        tuli mieleen, että käytettiin myös miesryhmästä (topparoekka).
        Roekiksi kutsuttiin vielä jotain ruumiinosaa, tuleeko mieleen.

        Sinulla on murre hallinnassa.


      • kamuttaja kirjoitti:

        2. Oikein.
        6. Oikein
        8. Oikein
        9. Tarkoittaa lähinnä niitä, mutta usein myös käyttökelpoiset sisäelimet.
        10. Olet oikeassa, nuokin ovat.
        tuli mieleen, että käytettiin myös miesryhmästä (topparoekka).
        Roekiksi kutsuttiin vielä jotain ruumiinosaa, tuleeko mieleen.

        Sinulla on murre hallinnassa.

        ROEKAT voisivat ruumiinosina olla vaikka "vitjamunat".


      • wanha_lieksalainen kirjoitti:

        ROEKAT voisivat ruumiinosina olla vaikka "vitjamunat".

        Ei ei.


    • nuori.lieksalainen

      Taas kerran saan lisää sanoja arkistooni.

    • Tuon kakkosen ja ysin tiesin minäkin. Liekö Ronttu-Antti saanut korkonimen tuosta jälkimmäisestä.
      Rotestimökinpojan veli oli kylässä täällä maalikylässä. Läksi juuri ajelemaan Lieksaan.
      Hän ei kirjoittele näillä sivuilla.

      • Kyllä Ronttu-antin nimen taustalla on tämä.
        Tietääkseni hän osteli teurastamoilta syötäviä sisäelimiä, ja joskus hän kauppasi niitä, käytti myös itse ruokana.


    • Nyt selvisi Wanhalieksalaisen vastauksesta lapsena usein kuulemani ronttu-Antin merkitys. Näköjään ne sanonnat, joita ei ymmärrä pysyvät pitkään mielessä. Oppia ikä kaikki!

      5. KATSKU saattaisi olla lyönti.

      • 5. Ei sinne päinkään.


      • Se ei ole verbi eli teonsana.


      • jottaniinkään

        Lyönti ei ole verbi, vaan substantiivi:))


      • jottaniinkään kirjoitti:

        Lyönti ei ole verbi, vaan substantiivi:))

        No joo, niin on.
        Ajattelin mitä sana kuvaa, eli ei mitään tekemistä.


    • 1. Haetarista tulee mieleen ahteri eli hanuri. Voihan sitä saada lyönnin pakaroille eli haetariin.

      • Aivan eri asiaa.
        Tätä kuulin tietyömailla usein.


      • kamuttaja kirjoitti:

        Aivan eri asiaa.
        Tätä kuulin tietyömailla usein.

        Olisiko lyönti haetarriin ohilyönti esimerkiksi vasaralla. Tosin työmailla sanottiin, että taitaa tuulla, kun vasara ei sattunut naulan kantaan.


      • wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Olisiko lyönti haetarriin ohilyönti esimerkiksi vasaralla. Tosin työmailla sanottiin, että taitaa tuulla, kun vasara ei sattunut naulan kantaan.

        Ei mitään ruumiillista tekemistä (yleensä), vain joskus harvoin.


    • 4. RÖNKKYY kuulostaa mielestäni kovaääniseltä mölyämiseltä, lähes karjumiselta.

      • Sitä se rönkyminen on.


    • 7. MUTVETTAA kuulostaa hampaattoman henkilön esim. leivän syömistä kuvaavalta teonsanalta.

      • Tuo on sitä mutvettamista.


    • Minusta MUTVETTAA on mutkittelevaa kulkemista. Labratorinnoutaja mennä mutvettaa, kun sen vartalo tekee sille ominaista liikettä.

      • Labbiksen kävelyä se kyllä kuvaa hyvin, mutta Wanha ratkaisi sen jo.


    • 5. KATSKUsta tulee mieleeni pahanhajuinen, kitkerä käry.

      • Käry taisi olla KITSKUA.
        KATSKU on aivan eri asia.


      • kamuttaja kirjoitti:

        Käry taisi olla KITSKUA.
        KATSKU on aivan eri asia.

        Käry on myös KITKUA, jota voi olla esimerkiksi saunassa lämmityksen jälkeen.
        KATKU on myös jonkinlaista hajua.
        Olen kuullut myös KATSKU -sanan, mutta enpä nyt vaan muista merkitystä.


      • wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Käry on myös KITKUA, jota voi olla esimerkiksi saunassa lämmityksen jälkeen.
        KATKU on myös jonkinlaista hajua.
        Olen kuullut myös KATSKU -sanan, mutta enpä nyt vaan muista merkitystä.

        Piti turvautua sanakirjaan todistusaineistona. Muistelin ja ehdotin tuolla ylempänä KATSKUN merkitsevän pahanhajuista kitkerää käryä. Joku muukin oli samaa mieltä. Karjalan kielen sanakirjan mukaan (suora lainaus):

        katsku s.
        paha haju, käry, katku; vars. häkä.
        katšku. KiestinkiP Uhtua Jyskyj Tunkua Rukaj Ilom Korpis Suistamo Salmi Säämäj Vitele | katškuo on kylyššä.

        Voihan sanalla olla muitakin merkityksiä, mutta ensimmäisenä tuli tuo haju mieleeni.


      • evakonjälkeläinen

        Niinpä.
        "katsku
        1. tav. mon.: irtain omaisuus, irtaimisto.
        Pälkjärvi
        paa tòiselle hevoselle omat kaťskuś sanoi naapurin isäntä, kun piti lähteä evakkoon. Kitee
        2. isku, tälli.
        Viipuri
        Mie kuatuissain löin piän tuoho rapun kulmua, sain sellasen katskun et viel nyt viiko peräst tuntuu. Kaukola"


      • mit.oikein.haetaan
        wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Piti turvautua sanakirjaan todistusaineistona. Muistelin ja ehdotin tuolla ylempänä KATSKUN merkitsevän pahanhajuista kitkerää käryä. Joku muukin oli samaa mieltä. Karjalan kielen sanakirjan mukaan (suora lainaus):

        katsku s.
        paha haju, käry, katku; vars. häkä.
        katšku. KiestinkiP Uhtua Jyskyj Tunkua Rukaj Ilom Korpis Suistamo Salmi Säämäj Vitele | katškuo on kylyššä.

        Voihan sanalla olla muitakin merkityksiä, mutta ensimmäisenä tuli tuo haju mieleeni.

        Onko näissä murrekyselyissä tarkoitus löytää mitä joku sana on tarkoittanut ei puolilla Karjalaa. Olenko väärässä kun olen käsittänyt haettavan lieksalaista merkitystä?


      • mit.oikein.haetaan kirjoitti:

        Onko näissä murrekyselyissä tarkoitus löytää mitä joku sana on tarkoittanut ei puolilla Karjalaa. Olenko väärässä kun olen käsittänyt haettavan lieksalaista merkitystä?

        Minä olen kysellyt sellaisia sanoja, joita olen kuullut mainittavan kotonani ja sen ympäristössä Lieksan ja Pielisjärven alueilla 70 vuoden aikana. Lieksalla on Venäjän kanssa yhteistä rajaa noin 100 km, joten vaikutteita sanavarastoon on kulkeutunut myös rajan takaa.

        Vanhempani olivat syntyneet 1900-luvun alussa Pielisjärvellä, joten murresanojen täsmällistä alkuperää on usein vaikeaa määritellä. Niiden vaikutusalue on voinut olla hyvinkin suuri. Olen kysellyt sanoja, jotka ovat olleet käytössä lähialueilla ja joiden merkityksen tiedän. Monia vanhoja murresanoja käytetään vieläkin.


      • Merkitys vaihtelee meille lieksalaisillekin. Jokaisella puhujalla on oma puheenpartensa, johon vaikuttavat ikä, kasvuympäristö jne.
        Vaikka olemme kaikki kasvaneet Lieksassa tai monet oikeammin Pielisjärvellä, on meillä ollut kielellisesti erilaisia kasvuympäristöjä. Karjalasta Suojärven seudulta on väestöä tänne siirtynyt melkoisesti, ja heidän puheestaan on juurtunut sanastoa useille meistä. Joillekin taas muista murrealueista.
        Eri aikoina samakin sana voi saada vaihtuvia merkityksiä ja myös murteisuusmuoto vaihtelee. Yleensä sanat liukuvat yleiskielisemmän muodon suuntaan. Viäntäminen siis vähenee. Myös eri puolilla pitäjää murre on varioinut nykyistä enemmän.
        Kamuttajan kyselemät sanat ovat selvästi vanhempaa murretta kuin mitä minä olen kuullut, niistä onkin kiinnostavaa huomata sanaton merkitysmuutoksia.

        Murteiden suhteen on hyvä olla avarakatseinen ja nauttia erilaisista käsityksistä ja unohtaa tarkat määritelmät, jotka sopivat paremmin normitettuun kirjakieleen.


      • mit.oikein.haetaan kirjoitti:

        Onko näissä murrekyselyissä tarkoitus löytää mitä joku sana on tarkoittanut ei puolilla Karjalaa. Olenko väärässä kun olen käsittänyt haettavan lieksalaista merkitystä?

        Älä hermostu, ei tämä niin ryppyotsaista touhua ole.
        Minusta nämä ovat mielenkiintoisia tietoja jota Wanha ja Evakonjälkeläinen toi esiin, sekä Malttisen mielipide.


      • kollegiaallisimmin
        malttinen kirjoitti:

        Merkitys vaihtelee meille lieksalaisillekin. Jokaisella puhujalla on oma puheenpartensa, johon vaikuttavat ikä, kasvuympäristö jne.
        Vaikka olemme kaikki kasvaneet Lieksassa tai monet oikeammin Pielisjärvellä, on meillä ollut kielellisesti erilaisia kasvuympäristöjä. Karjalasta Suojärven seudulta on väestöä tänne siirtynyt melkoisesti, ja heidän puheestaan on juurtunut sanastoa useille meistä. Joillekin taas muista murrealueista.
        Eri aikoina samakin sana voi saada vaihtuvia merkityksiä ja myös murteisuusmuoto vaihtelee. Yleensä sanat liukuvat yleiskielisemmän muodon suuntaan. Viäntäminen siis vähenee. Myös eri puolilla pitäjää murre on varioinut nykyistä enemmän.
        Kamuttajan kyselemät sanat ovat selvästi vanhempaa murretta kuin mitä minä olen kuullut, niistä onkin kiinnostavaa huomata sanaton merkitysmuutoksia.

        Murteiden suhteen on hyvä olla avarakatseinen ja nauttia erilaisista käsityksistä ja unohtaa tarkat määritelmät, jotka sopivat paremmin normitettuun kirjakieleen.

        Koska olet selvästi ammattilainen, niin kerropa millainen on oma idiolektisi?


    • 9. RONTUT -sanalla on ainakin yksi toinenkin merkitys, mutta yleisin lienee tuo yllä mainittu. Odotellaan, muistaako joku muita merkityksiä.

      • renttuli

        Osoosi se se olla renttukii.


      • Veikkaan ruokakomeroa.


      • renttuli kirjoitti:

        Osoosi se se olla renttukii.

        Ei ole renttu.


    • pankajärveläinen
      • En tiennyt kaikkia.


    • Olisiko rontut sanalle synonyymi räntyt eli räntty (ruots. ränta) on sama kuin korko.
      Paljonko maksoit ränttyjä?

      • Enpä mene vannomaan, etteikö voisi olla myös synonyymi räntyt oikein. Minulle se on kuitenkin vieras sana.

        Olen kuullut sanaa käytettävän viimeksi 70-luvun alkupuolella Viensuulla muodossa "huljauttaa rontut" eli naisväen termein suorittaa alapesu.


      • Ränty ei ole kantasana.
        Länsi-Suomessa olen kyllä kuullut kysyttävän "paljonko maksat räntyy."


    • ja.ihan.varmasti

      Kyllä ainakin täällä Jonkerissa KATSKU on sama kuin KITSKU eli katku ja myös häkä.

      • Voi olla, en kiistä.
        Minä vaan en ole ikinä siellä kuullut tuota sanaa siinnä.
        KATKU sanaa kyllä kuulin pahan hajun kuvauksena, mutta siitä puuttui tuo S -kirjain.
        Katku ja katsku on aivan eri asia.


    • on.hauska.sana

      Hei kuka tietää mitä tuo yhdessä ketjussa ollut sana Uivelo tarkoittaa. Taitaa olla haukkumasana yhteydestä päätellen.

      • ornitologi-olli

      • ornitologi-olli kirjoitti:

        Uivelo on lintu vesilintu.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Uivelo

        Hyvä Olli!
        Sen muistin, että joku vesilintu se on.

        Ihmisen nimityksenä kuulin hieman kielteisessä mielessä.
        Tarkoitti aika avutonta ja ymmärtämätöntä, yleensä sellaista joka valitti kaikesta.

        Mielenkiintoista kuinka linnun nimi on tullut tuollaiseen käyttöön.


    • 3. KÖMYVVÄÄ voisi olla seisomaan yrittämistä kuitenkaan onnistumatta pääsemään pystyyn. "Siellä se tuas ukko ojan pohjalla kömyvvää!"

      • kamuttaja

        Käytetään siinäkin yhteydessä.
        Se on hyvin monikäyttöinen sana.


      • kamuttaja kirjoitti:

        Käytetään siinäkin yhteydessä.
        Se on hyvin monikäyttöinen sana.

        Aika lähellä on sana KÖNYVVÄÄ, joka tarkoittaa polvillaan liikahtelemista. "Isä tuas lasten kansa leikkiissä lattiilla könyvvää".


      • wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Aika lähellä on sana KÖNYVVÄÄ, joka tarkoittaa polvillaan liikahtelemista. "Isä tuas lasten kansa leikkiissä lattiilla könyvvää".

        Se onkin jo eri sana, ja tarkoittaa juuri sitä, mitä sanoit.


    • häiriköiden-sekaan

      Tahallinen häirintä Lieksan keskustelupalstalla on kiihtynyt viime aikoina. Häiriköt nostelevat jatkuvasti hyvin vanhoja aloituksia ylös. Hyvin vähästä he tuntuvatkin saavan tyydytyksen. He elävät palstalla omaa suppeaa elämäänsä tynnyrissään ulkona maailmanmenosta ja onneksi samalla poissa muusta pahanteosta.

    • ei.anneta.periksi

      Ne ei halua mitään asiallista keskustelua mistään aiheesta. Taisi rekattujen paluu hermostuttaa ne.

    • murretus

      Taitaa olla 1 ja 10 kokonaan ja 3 osin auki.

    • hissanmaikk.se.oikea

      Näkyy olevan voimissaan siniset nosti heti ykköseksi vaikka varmasti moni ei lukenu. Voiko olla parempaa todistetta modesta joka on yllätys yllätys huuhahtaja wanhalieksalainenmarkku.

      • luppakorvat

        Taas kerran uusi teoria henkilöllisyyksistä. Olet pahasti pielessä.


      • sivusta-seuranneena

        On aika kaukaa haettu todiste. Eräs lieksalainen Markku ei ymmärrä suomen kieliopista ja oikeinkirjoituksesta enempää kuin sika tuulimyllystä. Wanha lieksalainen hallitsee suomen kielen ja myös paikallinen murre on hyvin hallussa. Kuinkahan eräs junan tuoma Markku osaa Lieksassa käytetyt vanhat sanat?


    • Arvaillaan.
      1. LYÖPI HAETARRIIN voisi kuvata hengästymistä kun työmaasta on kyse. Palkeet tiukilla!

    • uuyttty

      Kyllä nuo huuhahtajat osaa olla Markku ja wanhallalieksalaisea ja kamuttajana.

    • Osa on jo ratkaistu, mutta laitan kootusti selitykset.
      Esimerkkilauseet lienee selittävimpiä.
      En pistä uusien esiin tulleiden merkitysten, vaan pelkästään omien alkuperäisten mukaan.

      1. LYÖPI HAETARRIIN. Se pistää hanttiin aeka tavalla.
      Aena se on vastaan joka asiasta.
      Myö ei hyväksytä palakan alennusta vaen lyyvvään haetarriin (pannaan vastaan) niin paljon kun pystyttään.

      2. KÖNNII. Onko sillä silimäneola hävinnä kun tuolla lattiilla polovillaan könnii.

      3. KÖMYVVÄÄ. Se sitten kömyvää joka paekassa missä jottaen tapahtuu tae myyvvään halavalla. Mittään se tuolla vinnillä kömyvvää yhtennään.

      4. RÖNKKYY. Misttään se on suuttunna, kun nuin hirveellä iänellä rönkkyy.

      5. KATSKU. Sillä riitti kerrottavaksi koko illaksi katskuja markkinareissuilttaan.
      Se oli kuullu jollaen savotalla katskun miehestä joka nieli kirvveen.
      Kyllä nuissa vanahoen katskuissa on paljon viisautta.

      6. VUTVETTAA. Se on semmonen vutvettaja, jotta vaekka ei oes asiitakkaa, niin aena se huasttoo vutvettaa jottaen.

      7. MUTVETTAA. Minulla on niin huonot hampaat, jotta tämä syönti on yhtä mutvetusta.

      8. RUNNAKKO. Kuavun eilen jiätiköllä ja nyt koko runnakko on kippeenä.
      Mitenkä nuin laehat jalat jaksaa kanttoo nuin issoo runnakkoo.

      9. RONTUT. Jos köyhällä on joskus sika tapettavana, niin kaikki rontut on otettava taltteen, ja tehä ruuvaksi kaikki, mikä vähännii on mahollista..

      10. ROEKAT. On sillä niin pitkät roekat, jotta nuilla piässöö peninkuluman kahvitunnissa.
      Kyllä on pitkä roekat vaekka on runnakko kun tupakanloppi

      • Nuori.lieksalainen

        Kuinka te vanhat voitte muistaa nämä kaikki?


    • Kiitos kaikille osallistuneille ja lukijoille.

      Oli mielenkiintoista huomata miten sama sana tarkoittaa eri puolilla Karjalaakin eri asioita, mutta myös kotipitäjässämmekin.

      Arvostukseni Pielisjärvellä ja Lieksassa puhuttua murretta kohtaan kohosi taas lisää.

    • KamuttajanMummo

      Kamuttajalta pittää kysyä seuraavaa. Ookkos saanut milloin pillua. Ja sama sitten murteellla. Millos pääsit viimeksi pykälään. Ja edelleen. Nyt Widuddaa jäätäwästi.

    • Kusetusta

      Ja samat horinat löytyy netistä.
      http://www.luovutettukarjala.fi/murre/murre.htm

      • Sanakisamme olisivat liian helppoja, jos sanat löytyisivät netistä. Netistä löytyy murresanoja, mutta Lieksan palstalla kysytään paikkakunnalla käytettyjä tai käytettäviä harvinaisempia sanoja, sanontoja tai ilmaisuja.

        Olet tervetullut kisaamaan, mutta netin selaaminen sanojen löytämiseksi saattaa olla turhaa puuhaa.


      • Ei.löydy.sanat.netistä
        wanha_lieksalainen kirjoitti:

        Sanakisamme olisivat liian helppoja, jos sanat löytyisivät netistä. Netistä löytyy murresanoja, mutta Lieksan palstalla kysytään paikkakunnalla käytettyjä tai käytettäviä harvinaisempia sanoja, sanontoja tai ilmaisuja.

        Olet tervetullut kisaamaan, mutta netin selaaminen sanojen löytämiseksi saattaa olla turhaa puuhaa.

        Täyttä asiaa joka sana kuten tavallista Wanhalta.


    • juuret.Lieksassa

      Kiitos tosi hyvästä sarjasta. Lisää tällaisia aiheesta kuin aiheesta.

    • hyvää.vai.pahaa

      Eilen työkaveri sanoi minua kiäkämäksi. Mitähän tuo oikein meinaa.

      • oma.apu.paras

        Kysyppä häneltä niin saat varman tiedon.


      • tiedon.välittäjä

        Hyvä neuvo. Kysäse ja ilmineeroo meillehii:))


    • Kiäkämä on minulle uusi sana, mutta aavistelisin olevan jotain vähemmän mairittelevaa.
      Muistuttaa sanaa KIÄKKÄ joka on muoto yleiskielessä käytetystä sanasta kääkkä.

    • lapin.tyttö

      Kiäkämä tarkoittaa Lapissa kaunista naista.

      • Lapissa kiäkämä ei tarkoita kaunista naista, se on väärä tieto.
        Selvittelin vähän.


    • hyvää.vai.pahaa

      Kysyin häneltä kiäkämästä ja kuulemma tarkoitti että olen avuton vanha akka. Olen nyt 44 v ja sanoja on 58 v omasta mielestään vielä nuori mies.

    • 21.v.työtön.nainen

      44 v nainen on vanha ja saisi antaa tilaa nuoremmille työmarkkinoilla.

      • kaikille.arvostusta

        Jos olet tosissasi, niin tulet kyllä aikanaan huomaamaan kuinka väärässä olet.

        Kaiken ikäisille pitäisi olla töitä!

        Nelikymppiset ovat työmarkkinoiden tehokasta ikäluokkaa. Osaamista ja elämään/asioihin suhtautumisen taitoa on jo kertynyt. Sitä ns. hiljaista tietoa ja taitoa. Lapset useimmilla jo nukkuvat yönsä ja omaan ammttitaitoon pystyy taas panostamaan. Laajempia lisäopintoja suorittavat työn ohella eniten 43-56 vuotiaat.

        Nykyisellä eliniänodotteella 44 vuotias nainen on elämänsä puolivälissä ja eläkeikään on yli 20 työvuotta.

        Ei aleta nokkimaan toisiamme työmarkkinoilla, sillä tavalla ei yhteiskunta parane.


    • KamuttajanMummo

      Soitin tänään ylläpitoon ja sieltä luvattiin tulevaisuudessa poistaa kaikki murrejutskat ne kun ei ole Suomen kieltä. Myös historia aloituksista oli puhe että ne siirretään historia kohtaan

      • sankari.sie.oot

        Niinkö immuuttomasti teit. Suatat sinä nyt olla olovinnaan! Hönkäse helevetin kelekkeellä iänellä jotta minä lopetin murreketjut ja ihan reten! Sinulla kun on suora linja Hemelistä Aller Mediaan.
        (Vuan elä vaen pety:))


      • näinikkään
        sankari.sie.oot kirjoitti:

        Niinkö immuuttomasti teit. Suatat sinä nyt olla olovinnaan! Hönkäse helevetin kelekkeellä iänellä jotta minä lopetin murreketjut ja ihan reten! Sinulla kun on suora linja Hemelistä Aller Mediaan.
        (Vuan elä vaen pety:))

        Lähde:
        http://areena.yle.fi/1-3492396?autoplay=true


      • näin-olen-kuullut
        sankari.sie.oot kirjoitti:

        Niinkö immuuttomasti teit. Suatat sinä nyt olla olovinnaan! Hönkäse helevetin kelekkeellä iänellä jotta minä lopetin murreketjut ja ihan reten! Sinulla kun on suora linja Hemelistä Aller Mediaan.
        (Vuan elä vaen pety:))

        Tarkoittanet, että emmuuttomasti.


    • KamuttajanMummo

      Ensimmäinen aloitus siirrettiin mitäs nyt sanot

    • hoitajasi.paiholasta

      Mikä alotus on siirretty avaa vähän meille tyhmille.

    • KamuttajanMummo

      Loppu ukolta murre höpinät sunnuntaina on sen hautajaiset koko koskispullo sen kunniaksi

    • keksitty.juttu

      Mistä muka tiedät hänen kuolleen koskispullostasiko?

    • Hei KamuttajanMummo.
      Sinun täytyy olla jotain 150 v suunnilleen, vähintäin.
      Älä juo itseäsi hengiltä, noin vanha ei kestä viinaa.

    • Uppaaja

      Murre kiinnostaa

      • ToinenUppaaja

        Minua myös


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tykkään sinusta ikuisesti

      Olet niin mukava ja ihana ihminen rakas. ❤️
      Ikävä
      44
      8781
    2. Minä häviän tämän taistelun

      Ikä tekee tehtävänsä. En enää miellytä silmääsi.
      Ikävä
      78
      5302
    3. Jouluinen bonus VB:ltä 250 ilmaiskierrosta 0x kierrätys min 20e talletuksella

      No nyt pätkähti! Ainutlaatuinen tarjous VB:ltä. 250 ilmaiskierrosta peliin Blue Fortune, 0x kierrätys ja minimitalletus
      Kasinopelit
      1
      4780
    4. Minua nainen harmittaa, että en pääse sun rahoihin käsiksi

      En pysty myöskään pilaamaan elämääsi niin kauan kun sulla on fuck off pääomaa. Harmittaa myös etten tiedä kuinka paljon
      Ikävä
      38
      3824
    5. Onko muita oman polkunsa kulkijoita

      Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella
      Iisalmi
      54
      3212
    6. Sydän karrella

      Jos yritän olla niin rehellinen kuin pystyn paljastamatta mitään tärkeää. Ensiksi mä huomasin sun tuijottavan mua. Ihme
      Ihastuminen
      27
      3115
    7. Jos jokin ihme

      Tapahtuisi huomenna niin mikä se olisi sinun elämässäsi?
      Ikävä
      40
      3050
    8. Miksi halusit

      Tällaisen suhteen?
      Ikävä
      41
      2246
    9. Onko yhtään ikävä

      Vai pitäisikö sinut unohtaa
      Ikävä
      33
      1778
    10. Mikä älykkäissä naisissa pelottaa?

      Miksei heitä uskalla lähestyä?
      Ikävä
      209
      1727
    Aihe