Miksi Porvoossa politikot eivät välitä lainkaan kaupungin taloudellisista raameista? Miksi Porvoossa budjetti ylitetään jumalattomilla summilla että saadaan pyöritettyä turvapaikkabisnestä johon Porvoolla ei todellisuudessa ole lainkaan varaa? Tuli mieleen Katharina von Schoultzsin lentävä lausahdus "meidän ei tule ajatella nyt rahaa". Miksi muut kunnat sitten ajattelevat rahaa, esimerkiksi Ilmajoki, Kurikka ja Iitti eivät ole ottaneet kuntiinsa yhtään vastaanottokeskusta, eivät myöntäneet yhtään kuntapaikkaa eivätkä muutenkaan osallistuneet millään tavoin pakolaisbisneksen tukemiseen? He ovat realistisesti ilmoittaneet ettei heillä löydy budjetista varoja tällaiseen.
Ne vähäiset varat, jotka budjetissa ovat, käytetään kuntalaisten veronmaksajien tarpeisiin, että he pysyvät kunnassa veronmaksajina jatkossakin. Ja mikseivät pysyisikin, kun kunnan päättäjät ajattelevat kunnan budjettia rajallisena, jollainen se on kaikissa maamme kunnissa. Ja sen lisäksi ajattelevat kuntalaisten tulevaisuutta, turvallisuutta, viihtyisyyttä ja hyvinvointia. Heille läheisten hyvinvointi on tärkeä asia ja pitämällä tiukkaa budjettikuria saadaan taattua myös se, että lapsille riittää ruokaa koulussa ja vanhuksille vaippoja hoitopaikoissa.
Pakolaisuuteen sijoitettu raha on aina pois jostain muusta, eikä se koskaan tule ratkaisemaan maailman ongelmia millään tasolla, se on kuin heittäisi rahaa takkaan. Porvoo on kylmä kaupunki, täällä ei välitetä ihmisistä, ihmisyys on kaupungista kadonnut. Porvoossa ei ole lähimmäisiä, on vain joukko vieraita ihmisiä, kotoisin kuka mistäkin. Silti kaupungin päättäjien pitäisi kyetä toimimaan budjetin sallimissa rajoissa. Miksi he eivät pysty? Olivatko he isovanhempiensa kautta mukana kaasuttamassa kuutta miljoonaa juutalaista vai mistä kumpuaa se ylitsepääsemätön syyllisyyden tunne ja se kaikki viha omia kaupunkilaisia kohtaan, joka saa tekemään näitä lapsillemme tulevaisuudessa ylitsepääsemättömiä budjettiylityksiä?
Ne vähäiset varat, jotka budjetissa ovat, käytetään kuntalaisten veronmaksajien tarpeisiin, että he pysyvät kunnassa veronmaksajina jatkossakin. Ja mikseivät pysyisikin, kun kunnan päättäjät ajattelevat kunnan budjettia rajallisena, jollainen se on kaikissa maamme kunnissa. Ja sen lisäksi ajattelevat kuntalaisten tulevaisuutta, turvallisuutta, viihtyisyyttä ja hyvinvointia. Heille läheisten hyvinvointi on tärkeä asia ja pitämällä tiukkaa budjettikuria saadaan taattua myös se, että lapsille riittää ruokaa koulussa ja vanhuksille vaippoja hoitopaikoissa.
Pakolaisuuteen sijoitettu raha on aina pois jostain muusta, eikä se koskaan tule ratkaisemaan maailman ongelmia millään tasolla, se on kuin heittäisi rahaa takkaan. Porvoo on kylmä kaupunki, täällä ei välitetä ihmisistä, ihmisyys on kaupungista kadonnut. Porvoossa ei ole lähimmäisiä, on vain joukko vieraita ihmisiä, kotoisin kuka mistäkin. Silti kaupungin päättäjien pitäisi kyetä toimimaan budjetin sallimissa rajoissa. Miksi he eivät pysty? Olivatko he isovanhempiensa kautta mukana kaasuttamassa kuutta miljoonaa juutalaista vai mistä kumpuaa se ylitsepääsemätön syyllisyyden tunne ja se kaikki viha omia kaupunkilaisia kohtaan, joka saa tekemään näitä lapsillemme tulevaisuudessa ylitsepääsemättömiä budjettiylityksiä?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Porvoon kaupunginvaltuusto päätti 25.5.2016 nostaa vuosittain kaupunkiin sijoitettavien pakolaisten niin kutsuttujen kuntapaikkojen määrää 25:stä 119:ta vuoden 2016 ajaksi valtakunnallisen pakolaistilanteen vuoksi.
Uudenmaan ELY:n kanssa on sovittu, että 119 kuntapaikkaan sisältyy 25 kiintiöpakolaista, noin 60 yksin alaikäisenä tullutta nuorta Karijärven ja Borgå folkakademin vastaanottoyksiköistä sekä 34 henkilöä Johannisbergin vastaanottokeskuksesta Poppelista.
Tavoitteena on antaa kuntapaikat ensisijaisesti Porvoon yksiköissä turvapaikkaprosessin ajan oleskelleille nuorille ja perheille, koska he ovat jo osin kotoutuneet paikkakunnalle.
Tämän vuoden kiintiöpakolaisperheiksi on sovittu kolme kongolaisperhettä Malawin pakolaisleiriltä ja kolme syyrialaisperhettä Libanonin pakolaisleiriltä. Näistä kaksi perhettä/ kuusi henkilöä on saapunut Porvooseen. Asunnot heille on saatu M2-asunnoilta (Viertotie) ja A-asunnoilta (Johannisbergintie). Kahden perheen matkajärjestelyt ovat vireillä. Perheet sijoittuvat Peipontielle ja Johannisbergintielle isovanhempien luo.
Yhteenvetona: 15/25 henkilöstä saapunut tai matkanjärjestelyt vireillä. Näissä perheissä viisi oppilasta peruskoulun valmistavaan opetukseen ja yksi päivähoitoikäinen.
Turvapaikkaprosessin kautta oleskeluluvan saaneista Poppelin asukkaista kuntapaikka on osoitettu 18 henkilölle. Näistä kolme perhettä on saatu sijoitettua kuntaan: kaksi perhettä yksityiseen vuokra-asuntoon (Eestinmäkeen ja Vanhaan kaupunkiin) ja yksi perhe M2-asuntoon Hamariin. Yksi henkilö asuu yksityismajoituksessa sukulaistensa luona.
Yksi juuri kuntapaikan saanut perhe Poppelista odottaa kunnan järjestämää asuntoa.
Näistä perheistä peruskouluun valmistavaan opetukseen tulee kahdeksan lasta ja päivähoitoon yksi lapsi.
Lisäksi kuntaan on muuttanut omatoimisesti, ilman kuntapaikkaa 17 henkilöä: kolme perhettä ja neljä yksin asuvaa miestä. Näissä perheissä on kolme peruskoulun valmistavan opetuksen oppilasta ja kaksi päivähoitoikäistä lasta.
Yksin alaikäisinä tulleista nuorista 13/38 Karijärven nuorta on saanut oleskelulupapäätöksen: 12 myönteistä (kuntapaikat) ja yksi kielteinen. Tuetun asumisen järjestelyyn on siirtynyt neljä jo 18 vuotta täyttänyttä nuorta. Neljän nuoren kohdalla kartoitetaan perhesijoitustyyppistä ratkaisua.
Borgå folkakademin nuorista 7/18 on saanut oleskelulupapäätöksen: viisi myönteistä ja kaksi kielteistä päätöstä. Neljä nuorta on muuttanut kaupungin järjestämän tuetun asumisen piiriin, yksi jatkaa Borgå folkakademin asuntolassa. Kaikki viisi opiskelevat suomeksi. Nuorten kielivalinnat jatkossa: kahdeksan suomen- ja neljä ruotsin kieliseen opetukseen haluavaa.
Sopimus yhteistyöstä Borgå folkakademin kanssa on tehty. Kansanopisto tarjoaa internaattimuotoista kotoutumiskoulutusta suomeksi tai ruotsiksi.
Tuetun asumisen asunnot on saatu järjestymään noin 40 nuorelle. Asunnot sijaitsevat eri puolilla kaupunkia ja ovat kooltaan 2-5 h k. Kaikille nuorille ei pystytä tässä vaiheessa tarjoamaan omaa huonetta, vaan nuorimmat (16 v.) sijoitetaan kahden hengen huoneisiin.
Nuorten tuettuun asumiseen saatiin lisäresursointina kaksi asumisohjaajan tointa. Asumisohjaajien työpanosta kohdennetaan näihin isoihin asuntoihin, joissa asuu useampi nuori. Nuorten saamaa asumisen ja muun elämän tukea lisätään palkkaamalla omankielinen asumisohjaaja ilta- ja yövuoroihin.
Nuorten asiakkuuksista vastaa samoin lisäresursointina saatu, kahden vuoden määräajaksi palkattu sosiaalityöntekijä. ELY-keskus korvaa täysimääräisesti kaikki alaikäisinä tulleiden nuorten toiminnalliset ja henkilöstökulut.
Nuorten kotouttamistoimia, joista sovitaan yksilöllisessä kotoutumissuunnitelmassa:
oman sosiaalityöntekijän ja asumisohjaajien ohjaus ja tuki, peruskoulun valmistava opetus myös v. -99 syntyneille lukuvuoden loppuun, Borgå folkakademin kotoutumiskoulutus, Kombin Makoisa-koulutus nuorille (16-29 v.) maahanmuuttajille, yhteistyöhanke Paras alku Porvoossa -kieleen, yhteiskuntaan ja koulutuksiin orientoiva kurssi 1.10.-4.11.2016, Edupolin työvoimapoliittiset kotouttamiskoulutukset sekä Amiston ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA).
Kaikilla alaikäisillä nuorilla on edustaja, useilla tukihenkilö tai -perhe, ja he saavat tukea siirtymävaiheessa myös Karijärven/ Borgå folkakademin ohjaajilta kaupungin asumisohjaajien lisäksi. Vastaanottovaiheessa aloitettuja mielenterveyden palveluja jatketaan, jo aloitettuja hoitosuhteita ei katkaista. Nuorten terapiapalvelujen tarvetta arvioidaan jatkossakin ja heille järjestetään tarvittava hoito joko julkisesta hoitojärjestelmästä tai yksityisiä palveluja hyödyntäen.
Perheiden ja yksin asuvien kotouttaminen sisältää maahanmuuttajapalveluiden asiakkuuden: ohjaus ja neuvonta, omankielisten avustajien tarjoama tuki, toimeentuloturva ja sosiaalityö. Yksilöllinen/perhekohtainen palvelutarpeen arviointi/kotoutumissuunnitelma tehdään kaikille asiakkaille.
Tavoitteena on sujuva arki ja asiakkaiden omatoimisuuden tukeminen. Lapsille järjestetään päivähoito- ja koulupaikat, aikuisille yhteistyössä TE-toimiston ja muiden oppilaitosten kanssa suomen/ruotsin kielen opetusta. Tukihenkilöitä ja -perheitä otetaan mukaan tukemaan perheiden arkea ja kotoutumista Porvooseen yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa.
Psykososiaalisen tuen tarvetta kartoitetaan psykologin ja sosiaalityöntekijän kotikäynneillä. Tarvittava hoito järjestetään pääsääntöisesti julkisen sektorin palveluja käyttäen.
Kaupunginjohtajan nimeämä työryhmä (pj. apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Shoultz) valmisteli esityksen nostaa Porvoon myöntämien pakolaisten kuntapaikkojen määrää 25:stä 119:sta vuodelle 2016. Työryhmän tehtävänä on myös seurata kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätöksen toimeenpanoa. Työryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja tekee tarvittaessa esityksiä toimenpiteistä pakolaisten hyvän vastaanoton turvaamiseksi.
Kuten tilannekatsauksesta huomaatte, niin rahaa ei kaupungissamme säästellä kun kyse on turvapaikanhakijoista, vaan sitä jaellaan avokätisesti joka suuntaan. Poissaloistavat kilpailutukset, samoin kuin se, että ylipäätään mitään asiaa olisi missään vaiheessa pidetty millään tavoin liian kalliina. Hintoja ei ole itse asiassa edes missään vaiheessa mietitty.
Nyt on se hetki, kun kaupunkimme päättäjät eivät voi enää vedota rahapulaan yrittäessään tinkiä kaupunkimme palveluntarjonnasta. Hammaslääkäreitäkin voimme heti palkata useita lisää. Rahaa näyttää riittävän!
Kaupunkilaiset, nyt jos haluatte suunnanmuutoksen asiaan, niin älkää enää äänestäkö näitä samoja päättäjiä tänne. He ovat kiinnostuneita vain oman pakolaisbisneksensä rahoittamisesta ja ovat unohtaneet kaupungin perustehtävän, kaupungin asukkaista ja heidän hyvinvoinnistaan huolehtimisen.
Sairasta touhua ja sama bisnes rehottaa ympäri suomen. Päättäjiä on voideltu avokätisesti ja rahaa tulee kuin roskaa. Media on rasvattu. Suomalainen kulttuuri sellaisena kuin me tunnemme sen, on loppumassa.
Aika herätä. Sen aika oli ja meni, mutta miten pärjätä nukkuvien kanssa???
On se kumma, että turpa-hakijoiden lapset eivät osaa edes käyttäytyä koulussa mutta kukaan suomalaisista vanhemmista ei nosta asiaa julkisuuteen. Ummikkoinahan he eivät mitään edes opi.
"Psykososiaalisen tuen tarvetta kartoitetaan psykologin ja sosiaalityöntekijän kotikäynneillä. Tarvittava hoito järjestetään pääsääntöisesti julkisen sektorin palveluja käyttäen."
Haloo nyt oikeasti! Porvoossa on pilvin pimein huonosti voivia ihmisiä, joilla on jo vuosia ollut huutava tarve saada ammattilaista terapiaa. Nyt kun tänne tulee muukalaisia, niin miten h-vetissä sitten yhtäkkiä tarjotaan palveluja kuin manulle illallista. Porvoossa asioista on päättämässä ihmisjoukko, jolla ei ole mitään moraalia tai selkärankaa. Hävetkää!