1. Lampi tyhjäksi, kalat konttiin: "Kalakannat voidaan ottaa lähes täydellisesti talteen silloin kun koko vesialue on laskettavissa kuivaksi ja kalojen vaeltaminen alavirtaan on estettävissä."
2. Haaskalinnut hyödyksi: "Variksia, korppeja ja harakoita on helpointa pyydystää haaskoilta, jotka voidaan tehdä teuras- ja perkausjätteistä."
3. Muurahaisten munat talteen: "Kätevä keino munien saamiseksi on levittää telttakangas tai kelmu aurinkoon pesän viereen ja lapioida munakammiot keskelle kangasta. Kun nurkkiin pannaan lehtiä, muurahaiset itse siirtävät munat niiden varjoon."
4. Hyönteissyönti ei ole 2000-luvun keksintö: "Hyönteisistä voi syödä paahdettuna ainakin heinäsirkkoja, kaskaita ja koskikorennon toukkia."
5. Sammakoita, ei rupikonnia: "Sammakoista kannattaa käyttää ruuaksi vain reidet, jotka irrotetaan ja nyljetään tuppeen. Ne kypsyvät nopeasti pienelläkin tulella ja ovat hyvän makuisia. Rupikonnaa ei suositella käytettäväksi."
6. Kypsennä pedot kunnolla: "Petoeläimillä, kuten karhulla, sudella, ilveksellä ja mäyrällä on ravintona merkitystä vain erikoistapauksissa. Koska niiden lihassa voi olla trikiinejä, sitä voidaan käyttää vain kunnolla kypsytettynä."
_Lähteet: Luonnonmuonaohje (siirryt toiseen palveluun) (1985), Harri Hirvonen: Tiede isänmaan palveluksessa (siirryt toiseen palveluun) (2001)_
2. Haaskalinnut hyödyksi: "Variksia, korppeja ja harakoita on helpointa pyydystää haaskoilta, jotka voidaan tehdä teuras- ja perkausjätteistä."
3. Muurahaisten munat talteen: "Kätevä keino munien saamiseksi on levittää telttakangas tai kelmu aurinkoon pesän viereen ja lapioida munakammiot keskelle kangasta. Kun nurkkiin pannaan lehtiä, muurahaiset itse siirtävät munat niiden varjoon."
4. Hyönteissyönti ei ole 2000-luvun keksintö: "Hyönteisistä voi syödä paahdettuna ainakin heinäsirkkoja, kaskaita ja koskikorennon toukkia."
5. Sammakoita, ei rupikonnia: "Sammakoista kannattaa käyttää ruuaksi vain reidet, jotka irrotetaan ja nyljetään tuppeen. Ne kypsyvät nopeasti pienelläkin tulella ja ovat hyvän makuisia. Rupikonnaa ei suositella käytettäväksi."
6. Kypsennä pedot kunnolla: "Petoeläimillä, kuten karhulla, sudella, ilveksellä ja mäyrällä on ravintona merkitystä vain erikoistapauksissa. Koska niiden lihassa voi olla trikiinejä, sitä voidaan käyttää vain kunnolla kypsytettynä."
_Lähteet: Luonnonmuonaohje (siirryt toiseen palveluun) (1985), Harri Hirvonen: Tiede isänmaan palveluksessa (siirryt toiseen palveluun) (2001)_
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sisälukutaito, tuo puuttuva nykytaito. Onkohan seurausta tästä bitti kulttuurista? Nämä kerrotut jutut koskevat armeijaa. Erityisesti kun muonahuolto ei ole toiminut kuten porukalle pitäisi.
Työttömälle on helpompiakin tapoja hankkia ravintoa.
Kaupungeissa ruokajakelut, jopa valmista ruokaa saa syödä ja mukaankin monesta paikasta.
Maaseudulla taas on parastaikaa menossa ainakin hirvenmetsästys. lihoihin osalliseksi pääseminen kysyy maanomistusta/hirviporukkaan kuulumista, ajo-, tai passihenkilönä oloa, ja voi kysyä hyvää hirvikoiraakin.
Metsissä on yhä keräämätöntä puolukkaa. Työtön saa sitä kotitarpeeseensa poimia verovapaasti. Karpalokin on monin paikoin kypsää.
Teeri on jo siirtynyt talvisyöntipaikoilleen, havainto on melko tuore- lehtipuiden silmujahan se lintu talvisin napsii, lähinnä koivun.
Ja muuten, kyseiset silmut kelpaavat ihmisravinnoksikin.
Juuria syötävistä kasveista voi käyttää juureksina. Varottava vain ettei soppaan laita ranta-alueilta putkenjuuria- tai myrkkykatkoakaan. Sensijaan koiranputki on juureskin.
Voikukka on juures, ja on muitakin syötäviä juurakoita.
Joku nyt siis vitsinä aloitti tämän ketjun. Samalla kiinnitti huomiota asiaan, joka koskettaa jo osaa suomalaisista. Ruokaan. Mitä sillä käsitetään?
Itse kerään luonnosta, vaikka tuntityöläinen olenkin, vapaa-ajalla lisäravintoa. Mustikoita, puolukkaakin. Samoin tatteja, suppilovahveroita, kantarelleja, rouskuja, haperoitakin.
Kalastankin jnk verran, kevätkalastus katiskoilla tai verkoilla antaa runsaastikin saalista, samoin muikun ja siian kutupaikoilta verkot syksymyöhällä. Kalastuksenhoitomaksulla saa tiettyjä asioita tehdä- kalastuslaki kantsii lukea mitä.
Poimin kevätpuoleen myös poimulehtiä, siankärsämön lehtiä, nokkosta, voikukan lehtiä, joitakin muitakin kasveja suoraan joko salaattiainekseksi tai mausteiksi- siankärsämö käy kumminkin tavoin.
Hieman huvittava juttu tämä islanninjäkälä muuten... Työläs. Ja lisäksi riski ettei kaikki hapot ole hävinneet käsittelyssä. Itse keräisin tiettyjä tattarikasvien juttuja, ja ratamokasvien itusilmuja. Kumpikin hyvin ravitseva.(Psyllium gluteenittomille on muuten ratamokasvista!) Samoin esimerkiksi keväisin nouseva järviruoko on hyvinkin syötävä, imeksitään pehmeät nyhdetyistä versoista. Myöhemmin kasvuston juurakossa on paljon tärkkelystä ja sokereita- ja täysin myrkytön kasvi.
Osmankäämi muistuttaa ravintoarvoltaan perunaa.
Ulkomaanmatkoilla ihmiset sitten syövät mitä ihmeellisempiä lehtinyyttejä, joissa on jtn täytteenä- mutta samaan aikaan ihan kotisuomnessa kasvaa paljon syötävää, kunhan ihminen näkee vaivaa opetellessaan tuntemaan kasvitkin.
Mahtaakohan valtaosa väestöstä tunnistaa edes kanalintujamme? Siis metsässä, kun semmoisia havaitsee? Koppelo on kuin kana, kun painelee poikastensa edellä. Äänimaailmakin on kanamainen. Ja teeri saa helpommin lähdettyä pakoon. Metson nousu on massan vuoksi raskasta, isommalla linnulla siipien kärkiväli ja puuston tiheys joskus haittaavat- rytinää riittää.
En nyt ihan ketään neuvoisi suoraan metsän antimiin siirtymään. Sieltä voi silti kerätä vitaaliravintoa.