Perimys ja testamentti avioeron vireillä ollessa

00530 kirjoitti:

Puoliso A muuttaa pois yhteisestä kodista puoliso B:n liiallisen alkoholin käytön takia ja panee vireille avioerohakemuksen. B kuolee avioeroasian vireillä ollessa rintaperillisittä. Onko A:lla oikeus (a) lain nojalla periä B ja (b) vedota B:n hänen hyväkseen aiemmin tekemään testamenttiin, jota B ei ollut peruuttanut?

Mitä sanoo laki?

PK 3:7.1
"Puolisolla ei, mikäli ->erityisistä asianhaaroista<- ei muuta johdu, ole tämän luvun mukaista oikeutta jäämistöön, jos perittävän kuollessa oli vireillä kanne asumus- tai avioerosta tai jos puolisot olivat tehneet hakemuksen avioliiton purkamisesta tai asumuserosta. Sama on laki, jos puolisot on tuomittu asumuseroon, mikäli asumuserotuomio ei ole perittävän kuollessa rauennut. (25.2.1983/209)"

PK 11:8
"Jos joku on tehnyt testamentin kihlatulleen tai puolisolleen ja kihlaus tai avioliitto sen jälkeen purkautuu muusta syystä kuin testamentin tekijän kuoleman johdosta, on määräys tehoton. Sama on laki puolisolle tehdystä testamentista 3 luvun 7 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa."

PK 11:1.1
"Testamentti on niin tulkittava, että ->tulkinnan voidaan otaksua vastaavan testamentin tekijän tahtoa<-. Sen vuoksi on tämän luvun säännöksiä noudatettava vain, mikäli ei testamentin määräyksestä, sen ->tarkoitukseen ja muihin olosuhteisiin nähden<-, ole katsottava muuta johtuvan."

Alkuasetelmassa siten lähtökohtaisesti puoliso A:lla ei ole PK 3 luvun mukaista oikeutta puoliso B:n jäämistöön ja B:n testamenttimääräys puoliso A:n hyväksi on tehoton.

Mitä sitten pitävät sisällään ne ->erityiset asianhaarat<- sekä ->testamenttimääräyksen tarkoitus ja muut olosuhteet<-, jotka voivat oikeuttaa pääsäännöstä poikkeamiseen? Sitä valaisee hyvin tuore KKO:n ennakkopäätös KKO:2016:60 http://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/precedent/1473937265794.html

B:n perilliset vaativat vahvistettavaksi, ettei A:lla ollut B:n kuollessa vireillä olleen avioerohakemuksen johdosta perintökaaren 3 luvun mukaista oikeutta B:n jäämistöön. Samalla perusteella perilliset vaativat, että puolisoiden välinen keskinäinen testamentti julistetaan tehottomaksi.

A:n mukaan puolisoiden sosiaalinen yhteenkuuluvuus ei ollut missään vaiheessa katkennut.

I. Käräjäoikeus katsoi tuomiossaan 29.1.2013 A:n näyttäneen toteen ne perintökaaren 3 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitetut erityiset asianhaarat, jotka poistivat aviopuolison kuollessa vireillä olevasta avioerohakemuksesta johtuvan perimyksen esteen, ja hylkäsi kanteen.

II. Helsingin hovioikeus katsoi tuomiossaan 6.6.2014 toisin kuin käräjäoikeus, että A ei ollut kyennyt näyttämään käsillä olleen sellaisia perintökaaren 3 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuja erityisiä asianhaaroja, jotka olisivat poistaneet vireillä olevasta avioeroasiasta johtuvan lesken perimysoikeuden esteen. Keskinäisen testamentin voimassa olon osalta hovioikeus päätyi siihen, ettei A ollut pystynyt esittämään sellaista näyttöä, joka kumoaisi perintökaaren 11 luvun 8 §:n mukaisen testamentin tehottomuusolettaman käsillä olevassa tilanteessa.

Hovioikeus vahvisti, ettei A:lla ollut perintöoikeutta B:n jäämistöön eikä lesken oikeutta hallita jäämistöä, ja julisti B:n 6.6.2008 allekirjoittaman A:n hyväksi tehdyn testamenttimääräyksen tehottomaksi.

III. Korkein oikeus katsoi, että A oli näyttänyt hänen ja B:n suhteeseen avioerohakemuksen jättämisen jälkeen liittyneen perintökaaren 3 luvun 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuja erityisiä asianhaaroja. Hänellä oli siten mainitussa luvussa tarkoitettu oikeus B:n jäämistöön siitä huolimatta, että B:n kuollessa vireillä oli avioerohakemus. Edellä kerrotuilla perusteilla myös B:n 6.6.2008 A:n hyväksi tekemä keskinäisen testamentin määräys oli tehokas.

Edellä sanotun johdosta B:n kuolinpesän osakkaiden kanne oli hylättävä.

Hovioikeuden tuomio kumottiin. Käräjäoikeuden tuomion lopputulos jäi noudatettavaksi.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä